Onko oikein että pääsykokeissa vaaditaan perehtymistä englanninkieliseen materiaaliin ja lopulta oikeat vastaukset riippuu tulkinnasta
Eli periaatteessa pitäisi osata arvata miten tentaattori on suomentanut/ymmärtänyt jonkin lauseen ja kaikkihan tietää, että myös ammattimaiset kielenkääntäjät voivat olla keskenään erimielisiä jonkin sanan merkityksestä.
En tiedä osaanko selittää, mutta tuntuu hassulta, että englanninkielen osaamista painotetaan nykyään suomalaisessa yliopistossa niin paljon. Sitten kuitenkin pääsykoekirjallisuudesta kysymyksiä tekevät henkilötkään ei aina välttämättä osaa kääntää kirjallisuutta niin, että osaisivat tehdä hyviä suomenkielisiä kysymyksiä.
Vähän menee sitten tuuripeliksi kun miettii tyyliin, että tarkoittaako tämä nyt usein vai useimmin jne. ja mikä ero niiden merkityksillä on.
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Monivalintatehtävät ovat kielestä riippumatta syvältä varsinkin, jos niitä käytetään jonkinlaisena esi/tasotestinä. Eli jos et saa riittävää pistemäärää näistä monitulkintaisista vaihtoehdoista, tiput heti eikä muita tekemiäsi tehtäviä edes arvostella. Tehtävien laatijat eivät ihan oikeasti osaa tehdä niistä yksiselitteisiä.
Englanninkielisen esimatskun voi halutessaan kääntää jo etukäteen, jos tietää, että kysymykset tulevat olemaan suomeksi. Mutta monivalintaosion monitulkintaisuuteen tästä tuskin on apua.
No itse olen tehnyt monivalintaa olleen yliopiston pääsykokeen eikä se ollut mitenkään syvältä. Tietty määrä pisteitä piti saada jokaisesta osiosta tai muuten koko koe hylätään jos yhdestäkään osiosta on jäänyt pisteet liian vähäisiksi. Se sääntö on sama kaikille niin ei siinä ole mitään epäreilua. Ne kysymykset eivät lopulta ole monitulkintaisia. Niihin on olemassa se yksi vastaus. Ne kysymykset laaditaan vaikeiksi ymmärtää, jotta erotetaan jyvät akanoista. Joko ymmärtää lukemansa oikein tai sitten ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
on
Niin, ylikoulutus on vittumainen juttu.
Erilaisten oppilaitosten säilömiskapasiteetille tulee usein nopeasti raja vastaan. Tämä ongelma on ratkaistu eri maissa eri tavoin. Suomen ratkaisu on ollut se, että luodaan pääsykokeita, joiden tarkoituksena ei ole testata soveltuvuutta alalle, vaan yksinkertaisesti karsia pois 85-98% hakijoista. Nämä karsitut sitten yrittävät usein vuosikausia päästä sinne, mistä kuvittelevat taivaan porttien aukeavan.Mitä ehdottaisit tämän tilalle?
Esim Ranskassa kaikki hakijat otetaan yliopistoon, mutta suurin osa porukasta karsitaan parin ensimmäisen vuoden aikana. Jos epäonnistuu yhde
Päätitkö sä luopua naisista jankuttamisesta ja alkaa jankuttaa tätä joululahjalistajuttua? Mieluummin luovu jankutuksesta kokonaan.
Itse olen pari kertaa sujuvasti lukenut englanninkielisen esimateriaalin, mutta saanut eteeni suomenkielisen monivalintatehtävän, jossa vaihtoehdot eivät todellakaan ole olleet yksiselitteisiä! Vaihtoehdoissa on saatettu käyttää esim. ilmaisuja "joskus", "ehkä", "toisinaan" jne mitkä tekevät väitteestä todella tulkinnanvaraisen.
Monivalintatehtävät ovat kielestä riippumatta syvältä varsinkin, jos niitä käytetään jonkinlaisena esi/tasotestinä. Eli jos et saa riittävää pistemäärää näistä monitulkintaisista vaihtoehdoista, tiput heti eikä muita tekemiäsi tehtäviä edes arvostella. Tehtävien laatijat eivät ihan oikeasti osaa tehdä niistä yksiselitteisiä.
Englanninkielisen esimatskun voi halutessaan kääntää jo etukäteen, jos tietää, että kysymykset tulevat olemaan suomeksi. Mutta monivalintaosion monitulkintaisuuteen tästä tuskin on apua.