Sana jota käytettiin lapsuudessasi paljon, mutta kuulet sitä nykyään harvoin

Juppi ja juntti, nirppanokka, leuhka, lakanoiden vetäminen, parsinavetta, sukkien parsiminen...

Komeljanttari

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuukuuspuu. Pohjois-Savossa käytetty sana, tarkoitus esim. hutera teline tai tuoli pöydän päällä. Mummo käytti sanaa ylipäätään silloin, kun oli esimerkiksi jätetty lattialle joku tavara, johon kompastua.

Mielestäni hauska ja kuvaava sana.

Mitäpä lie sitten kuvannut.. kuukuuspuu sanana ei kuvaa yhtään mitään ilman että joudut kuvailemaan ja selittämään mitä se tarkoittaa joten kovinkaan kuvaava sana se ei ole. Saat anteeksi maalaisuutesi joka ilmenee sinussa sen kaikissa olomuodoissaan.

Älä nosta nokkaas enempää tai sinne sataa.

Vierailija kirjoitti:

Plastiikkipussi, fiskasellit, kammari, alkovi.

Lähes kaikissa yksiöissä on tänäpäivänä alkovi.

Vierailija kirjoitti:

Kasetti, nauhoittaa (kasetille), kirkonmenot, suntio, puhelinvastaaja, telefaksi, kirjoituskone, mankeli, muuripata, tahko, karhulanka, puhelinpylväs, kaappikello, kirjahylly, makkarakupit, kukkaronkiusaus, matkaradio, tervehdys 'tsau!', kymmenen pennin karkki, merkkari. 

Merkkareista jauhetaan edelleen, eikös suntio ole edelleen ammatti? Millä lakanoita suoristetaan nykyään jos ei mankelilla? Kaappikelloja ja kirjahyllyjä on edelleen...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ä. p. ä. r. ä

Käytän tuota sanaa jatkuvasti avopuolisoni 4 vuotiaasta pojasta. Ei hän sitä pahana pidä vaan hänestäkin se on ihan normaalia.

Eihän se ole paha sana. Ainoastaan jotkut vielä häpeää sitä eikä se mihinkään muutu au- lapsi termillä edelleen sama asia. Ihmiset vaan teeskentelee ettei uuden termistön myötä tarvitse asiaa hävetä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

N e e k e r i

Miehen mummu, joka syntyi pian sisällissodan jälkeen ja eli yli satavuotiaaksi, käytti tätä sanaa kertoessaan hoitokodin uudesta työntekijästä. Hehkutti kuinka ahkera, huomaavainen ja herrasmiesmäinen tämä n... oli, hänen ehdoton lempihoitaja.

Se sana saa jäädä historian havinoihin, mutta tavallaan arvostan, että näin nuorena pääsin vielä kuulemaan sen niin positiivisessa ja normaalissa kontekstissa. Se antaa henkilökohtaista kontekstia siihen aikaan, kun standarditerminologia oli täysin erilaista kuin se, joka minulle on iskostettu päähän.

Niin tuolloin Suomessa ei tiedetty mitä se tarkoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

N e e k e r i

Miehen mummu, joka syntyi pian sisällissodan jälkeen ja eli yli satavuotiaaksi, käytti tätä sanaa kertoessaan hoitokodin uudesta työntekijästä. Hehkutti kuinka ahkera, huomaavainen ja herrasmiesmäinen tämä n... oli, hänen ehdoton lempihoitaja.

Se sana saa jäädä historian havinoihin, mutta tavallaan arvostan, että näin nuorena pääsin vielä kuulemaan sen niin positiivisessa ja normaalissa kontekstissa. Se antaa henkilökohtaista kontekstia siihen aikaan, kun standarditerminologia oli täysin erilaista kuin se, joka minulle on iskostettu päähän.

Niin tuolloin Suomessa ei tiedetty mitä se tarkoittaa.

Miten niin? Suomen kielessä se tarkoitti vain ja ainoastaan mustaihoista. Negro, niger=musta (espanja, latina jne) 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kasetti, nauhoittaa (kasetille), kirkonmenot, suntio, puhelinvastaaja, telefaksi, kirjoituskone, mankeli, muuripata, tahko, karhulanka, puhelinpylväs, kaappikello, kirjahylly, makkarakupit, kukkaronkiusaus, matkaradio, tervehdys 'tsau!', kymmenen pennin karkki, merkkari. 

Suntio, mitä ihmettä? Mun lähisukulainen on suntio, töissä edelleen 😀 

"herra mun vereni", "sus'siunatkoon" sanottin kun jotain kamalaa sattui. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

N e e k e r i

Miehen mummu, joka syntyi pian sisällissodan jälkeen ja eli yli satavuotiaaksi, käytti tätä sanaa kertoessaan hoitokodin uudesta työntekijästä. Hehkutti kuinka ahkera, huomaavainen ja herrasmiesmäinen tämä n... oli, hänen ehdoton lempihoitaja.

Se sana saa jäädä historian havinoihin, mutta tavallaan arvostan, että näin nuorena pääsin vielä kuulemaan sen niin positiivisessa ja normaalissa kontekstissa. Se antaa henkilökohtaista kontekstia siihen aikaan, kun standarditerminologia oli täysin erilaista kuin se, joka minulle on iskostettu päähän.

Niin tuolloin Suomessa ei tiedetty mitä se tarkoittaa.

No mitä se sitten mielestäsi tarkoittaa?

Ei siinä sanassa ollut ennen mitään negatiivista tai vähättelevää leimaa. Se oli ihan normaali sana muiden joukossa vr afrikkalainen. Vasta viime vuosina siitä on tehty rasistinen ja loukkaava sana.

Sama juttu kuin aikaisemmin vanhus oli ihan tavallinen sana, ilman minkäänlaista tunnelatausta. Kunnes sitten jotkut keksi, että ei niin voi sanoa, sehän on tosi loukkaavaa! Pitää sanoa seniori. Mutta ei aikaakaan, kun seniori koki saman kohtalon ja se olikin jo asiaton ja syrjivä sana. Oikea sana sen sijaan oli sitten iäkäs. Ja mitähän lie nykyään saa sanoa...

Eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kasetti, nauhoittaa (kasetille), kirkonmenot, suntio, puhelinvastaaja, telefaksi, kirjoituskone, mankeli, muuripata, tahko, karhulanka, puhelinpylväs, kaappikello, kirjahylly, makkarakupit, kukkaronkiusaus, matkaradio, tervehdys 'tsau!', kymmenen pennin karkki, merkkari. 

Merkkareista jauhetaan edelleen, eikös suntio ole edelleen ammatti? Millä lakanoita suoristetaan nykyään jos ei mankelilla? Kaappikelloja ja kirjahyllyjä on edelleen...

kapulat on vanhempi 'mankeli', eli pyöreä kapula jonka ympärille lakana rullataan ensin vedettynä, sitten toisella kapulalla rullataan tätä lakana rullaa ja vedetään lakarullasta pois, litistetään se lakana, on valmiiksi pinossa.

jukra

käytettiin kuin nykyään sitä yleisintä v- välimerkkiä puheen seassa... esin. voi jukra kun on kuuma

Oikeastaan sen v-sanan voisikin vaihtaa takaisin jukraksi

Svengaa kuin hirvi! 

AU-lapsi. AU-äiti.

Sussu, heila. Tarkoittivat samaa asiaa, eli seurustelukumppania. Mummoni käytti näitä. Niitä käytettiin siis myös miehestä. 

Kiltsi eli tyttö. Ollut kai suosittu jossain 60-70 -luvun nuortenkielessä. Keski-ikäiset käyttivät nuoruudessani. 

Verbi panna. Lapsuudessani ja nuoruudessani sillä ei ollut samaa sivumerkitystä mitä nykyään. On pitänyt aikuisiällä opetella käyttämään sen tilalta sanaa "laittaa" 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ä. p. ä. r. ä

Käytän tuota sanaa jatkuvasti avopuolisoni 4 vuotiaasta pojasta. Ei hän sitä pahana pidä vaan hänestäkin se on ihan normaalia.

Eihän se ole paha sana. Ainoastaan jotkut vielä häpeää sitä eikä se mihinkään muutu au- lapsi termillä edelleen sama asia. Ihmiset vaan teeskentelee ettei uuden termistön myötä tarvitse asiaa hävetä.

Se on aina ollut hirveä sana, jota on käytetty vain loukkaamistarkoituksessa. 

Sinä, joka kiusaat viatonta lasta olet se, jonka tarvitsee hävetä.

Vierailija kirjoitti:

jukra

käytettiin kuin nykyään sitä yleisintä v- välimerkkiä puheen seassa... esin. voi jukra kun on kuuma

Oikeastaan sen v-sanan voisikin vaihtaa takaisin jukraksi

Voi jukranpujut sentään, enpä ole tuota juurikaan kuullut muutamaan vuosikymmeneen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

jukra

käytettiin kuin nykyään sitä yleisintä v- välimerkkiä puheen seassa... esin. voi jukra kun on kuuma

Oikeastaan sen v-sanan voisikin vaihtaa takaisin jukraksi

Voi jukranpujut sentään, enpä ole tuota juurikaan kuullut muutamaan vuosikymmeneen.

Myös jukupätkä oli käytössä.,.