Mitä ihmettä on vähemmistöstressi?
Kysymys otsikossa. Tietääkö kukaan? Vai onko joku keksitty humpuukitermi?
Kommentit (41)
Vierailija kirjoitti:
Esim. seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajat ja rodullistetut voivat kokea vähemmistöstressiä.
Mitään "rodullistettua" ei ole ollut olemassakaan sitten Michael Jacksonin joka rodullisti itsensä mustasta valkoiseksi.
suomalaiset ovat sorrettu vähemmistö esim. venäjällä ja ruotsissa.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa taas joltain mielisairauskuplalta jossain mielisairaassa someryhmässä. Kannattaa kiertää kaukaa. Menee samaan sarjaan ilmastoahdistuksen kanssa. Jotkut on liian helppo pelotella pilalle.
Persoonaltaan häiriintynyt vouhkaa näistä.
Mä saan stressin ja näppylöitä näistä termeistä. Joka vitunsaatanan tunnetta ei tarvitse sanoittaa!
No onhan se helvetin stressaavaa, kun töitä tekevänä valkoisena heteromiehenä joutuu elättämään kaiken maailman vähemmistölusmut. Sitä on vähemmistöstressi!
Vierailija kirjoitti:
Esim. seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajat ja rodullistetut voivat kokea vähemmistöstressiä.
Miksi koko elämän pitää pyöriä oman s*ksuaalisuuden ympärillä niin että kokee siitä stressiä?
On lähdetty pahasti hakoteille silloin kun ollaan ajauduttu identiteettien maailmaan ja lokerointiin. Joskus 90- ja 2000-luvulla vielä oltiin oikeilla jäljillä kun tämä muoti-ilmiö ei ollut pinnalla. Yksilöllisyys on paras tapa hahmottaa maailmaa, ei joukkoidentiteetit. En tiedä miksi ihmiset lähtivät tähän joukkoidenttiteetti ongelmaan mukaan.
Kun hahmottaa kaikki ihmiset yksilöinä, ei ole tarvetta millekään enemmistö/vähemmistö -ajattelulle. Eikä ole tarvetta kiintiöille ja muulle epäonnistuneelle politiikalle. Ainoastaan maantieteellinen jaottelu on järkevää sen vuoksi että muuttoliikenne maiden välillä ei mene holtittomaksi.
Vihervasemmistolla on juuri päinvastainen ajattelu. He haluavat lopettaa maantieteellisen jaottelun niin että tänne voisi esim. muuttaa mistä vaan ja sen sijaan he haluavat yksilön ominaisuuksien perusteella jaotella ihmiset; seksuaalisuus, ihonväri, rotu yms. Se on täysin väärä suunta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esim. seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajat ja rodullistetut voivat kokea vähemmistöstressiä.
Miksi koko elämän pitää pyöriä oman s*ksuaalisuuden ympärillä niin että kokee siitä stressiä?
Seksuaalisuus kuuluu makuuhuoneeseen samalla tavalla kuin paska kuuluu vessanpönttöön. Maailmassa on 8+ miljardia ihmistä ja sukupuolia on tasan kaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esim. seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajat ja rodullistetut voivat kokea vähemmistöstressiä.
Miksi koko elämän pitää pyöriä oman s*ksuaalisuuden ympärillä niin että kokee siitä stressiä?
Seksuaalisuus kuuluu makuuhuoneeseen samalla tavalla kuin paska kuuluu vessanpönttöön. Maailmassa on 8+ miljardia ihmistä ja sukupuolia on tasan kaksi.
Olet oikeassa. Eipä tuo sen ihmeellisempää ole.
Vierailija kirjoitti:
On lähdetty pahasti hakoteille silloin kun ollaan ajauduttu identiteettien maailmaan ja lokerointiin. Joskus 90- ja 2000-luvulla vielä oltiin oikeilla jäljillä kun tämä muoti-ilmiö ei ollut pinnalla. Yksilöllisyys on paras tapa hahmottaa maailmaa, ei joukkoidentiteetit. En tiedä miksi ihmiset lähtivät tähän joukkoidenttiteetti ongelmaan mukaan.
Kun hahmottaa kaikki ihmiset yksilöinä, ei ole tarvetta millekään enemmistö/vähemmistö -ajattelulle. Eikä ole tarvetta kiintiöille ja muulle epäonnistuneelle politiikalle. Ainoastaan maantieteellinen jaottelu on järkevää sen vuoksi että muuttoliikenne maiden välillä ei mene holtittomaksi.
Vihervasemmistolla on juuri päinvastainen ajattelu. He haluavat lopettaa maantieteellisen jaottelun niin että tänne voisi esim. muuttaa mistä vaan ja sen sijaan he haluavat yksilön ominaisuuksien perusteella jaotella ihmiset; seksuaalisuus, ihonväri, rotu yms. Se on täysin väärä suunta.
darpan projekti jossa massoja ohjaillaan sosiaalisen median kautta osoittutui toimivan paremmin kuin edes uumoiltiin
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa trollaukselta. Kuka oikeesti stressaa tuommoisista? Sellainen, jolla ei ole omaa elämää ja joka antaa muiden hoitaa ajattelun puolestaan.
Tuo on kylläkkin aivan yleosesti käytetty termi. Vähemmistöihim kuuluvat saavat jatluvasti kokea erittäin paljon syrjintää. Nimenomasn henkistä syrjintää.
Heitä väheksytään, ja jopa heidän ns. ihmisarvoa alemnetaan.
Esimerkiksi meillä täällä Suomessa halveksitaan kaikki syrjäytyneitä.
Köyhiä. Ja työttömiä.
Esimerkiksi ystäväni mies on ollut nyt työttömänä kaksi vuotta. Sukulaoset suhtauttuvat häneen nuivasti.
Tämä mies ei ole enää pitkiin aikoihin lähtenyt vaimonsa mukaan mihinkään juhliin: laste-rippi-ylioppilas eikä muihin.
Koska mies häpeää itseään. Katsoo ettei kuulu joukkoon, ei kykene juttelemaan työstä, kesälomista eikä muistakaan vastasvista.
Koska hän on niiden ulkoåuolella.
Tälläiset ihmiset kokevat vähemmistö stressiä.
Hoitaisivat elämänsä niin ettei ole stressiä. Syy on heissä ei muissa.
Varmaan stressaamista siitä, että moni luokittelee ihmisen siihen ryhmään liittyvien mielikuvien mukaan, mitä ryhmää ihminen edustaa. Siis jos ihminen kuuluukin johonkin ryhmään (esim. ulkomaalainen tai liikuntavammainen), niin moni luokittelee ihmiseen tiettyjä ominaisuuksia. Stressaavaa voi olla myös tuntea ylipäätään joutuvansa edustamaan jotain ryhmää, esim. voi tuntea painetta olla aina esimerkillinen, erityisen nuhteeton ja aina iloinen, jos kuuluu johonkin yleisesti negatiivisesti miellettyyn ryhmään.
Ihmiset ovat kuitenkin yksilöitä. Ei kaikki kiinalaiset ole rikollisia, ei köyhät ole tyhmiä tai ei liikuntavammainen ole avuton tai älykkyydeltään vajaa.
Varmaan on henkilölle stressaavaa tulla kohdelluksi tietyn ryhmän stereotyyppisenä edustajana, kun juuri se yksilö voi olla ihan erilainen todellisuudessa.
Mulla ei löydy sääliä eikä empatiaa normaaleja ihmisiä ja tapoja avoimesti halveksuville.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa trollaukselta. Kuka oikeesti stressaa tuommoisista? Sellainen, jolla ei ole omaa elämää ja joka antaa muiden hoitaa ajattelun puolestaan.
Tuo on kylläkkin aivan yleosesti käytetty termi. Vähemmistöihim kuuluvat saavat jatluvasti kokea erittäin paljon syrjintää. Nimenomasn henkistä syrjintää.Heitä väheksytään, ja jopa heidän ns. ihmisarvoa alemnetaan.
Esimerkiksi meillä täällä Suomessa halveksitaan kaikki syrjäytyneitä.
Köyhiä. Ja työttömiä.Esimerkiksi ystäväni mies on ollut nyt työttömänä kaksi vuotta. Sukulaoset suhtauttuvat häneen nuivasti.
Tämä mies ei ole enää pitkiin aikoihin lähtenyt vaimonsa mukaan mihinkään juhliin: laste-rippi-ylioppilas eikä muihin.
Koska mies häpeää itseään. Katsoo ettei kuulu joukkoon, ei kykene juttelemaan työstä, kesälomista eikä
esimerkiksi pedofiilien on koko ajan kuunneltava haukkumista eikä voi edes puolustaa itseään mitenkään
Ihmisiä ei kannata luokitella ulkonäön perusteella (kaikki ulkoiset ominaisuudet ihon väristä vaatetukseen), vaan käyttäytyminen on se, millä on merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisiä ei kannata luokitella ulkonäön perusteella (kaikki ulkoiset ominaisuudet ihon väristä vaatetukseen), vaan käyttäytyminen on se, millä on merkitystä.
Juuri näin. Teot muita kohtaan ovat ratkaisevaa. Jos käyttäydyt törkeästi niin joudut paitsioon sosiaalisesti.
Onko ihan todellistakaan, että ihmisten empatiakyky on tätä luokkaa? Se, että joutuu selviämään erilaisena keskellä samankaltaista massaa voi tehdä elämästä monin tavoin vaikeaa. Sen tunnustaminen ei ole sinulta pois. Päinvastoin tällainen ihmeellinen mollaus on juuri sitä, mikä sitä stressiä aiheuttaa.
Esim. lyhytkasvuinen pitkäläisten maailmassa on monin paikoin vaikeuksissa ilman omaa syytään. Elämä on moninverroin vaikeampaa eikä ikinä voi tietää, onnistuuko hoitamaan asiansa.
Täysin normaali lihaasyövä heteromies voi kokea vähemmistöstressiä vaikkapa työskennellessään varhaiskasvatuksessa, kun paine tehdä "poikien juttuja" voi olla kova. Ainoa nainen raksatyömaalla voi olla silmätikkuna myös.
Vähemmistöstressiä voi kokea myös ainoana lihavana koululuokan liikuntatunnilla, se ainoa lapseton nainen äitien joukossa tai sitten se nonbinäärinen nuori, jota haukutaan "vauvapalstoilla" ympäri maailman.
Vierailija kirjoitti:
Onko ihan todellistakaan, että ihmisten empatiakyky on tätä luokkaa? Se, että joutuu selviämään erilaisena keskellä samankaltaista massaa voi tehdä elämästä monin tavoin vaikeaa. Sen tunnustaminen ei ole sinulta pois. Päinvastoin tällainen ihmeellinen mollaus on juuri sitä, mikä sitä stressiä aiheuttaa.
Esim. lyhytkasvuinen pitkäläisten maailmassa on monin paikoin vaikeuksissa ilman omaa syytään. Elämä on moninverroin vaikeampaa eikä ikinä voi tietää, onnistuuko hoitamaan asiansa.
Täysin normaali lihaasyövä heteromies voi kokea vähemmistöstressiä vaikkapa työskennellessään varhaiskasvatuksessa, kun paine tehdä "poikien juttuja" voi olla kova. Ainoa nainen raksatyömaalla voi olla silmätikkuna myös.
Vähemmistöstressiä voi kokea myös ainoana lihavana koululuokan liikuntatunnilla, se ainoa lapseton nainen äitien joukossa tai sitten se nonbinäärinen nuori, jota haukutaan "vauvapalstoilla" ympäri maailman.
Entäpä sellainen joka on toistuvasti harjoittanut erilaista väkivaltaa kanssaihmisiään kohtaan? Eikö sellaista saa kritisoida? Vai pitääkö se hyväksyä?
Eivätkö ihmiset ymmärrä, että mitään yksiselittäistä vähemmistöä ei edes ole, koska ihmiset voi halutessaan jakaa ominaisuuksien perusteella äärettömään moneen joukkoon.
Eli voi olla vähemmistöä jossakin maassa vaikka ihonvärin mukaan, mutta vaikka työssäkäyvänä kuulua enemmistöön. Voi olla seksuaalisuuden vuoksi vähemmistöä, mutta enemmistöä sen vuoksi ettei ole syntynyt vammaiseksi. Voi kuulua kielivähemmistöön tai enemmistöön. Tulojen perusteella voi olla vähemmistöä tai enemmistöä. Jne jne.
Joten kun joku sanoo että kuuluu vähemmistöön... se on kokemus. Siinä on nostettu joku yksittäinen juttu äärettömästä joukosta ja koettu että ahdistaa kun kuuluu vähemmistöön.