Mitä tekisitte tilanteessamme?
Meitä on isä, äiti, lapsi vm.06 ja muutama lemmikkieläin. Bruttotulot perheellä yhteenlaskettuna n. 2800e (toinen meistä, eli minä äiti, on liiton työttömyyspäivärahalla). Asumme omakotitalossa.
Meillä on tälläiselläkin kokoonpanolla aika usein suht tiukkaa (mikä kellekin on "tiukkaa", mutta en ala asiaa sen yksityiskohtaisemmin selventämään), mutta selvitty ollaan kuitenkin. Tosin välillä ollaan saatu rahallista apua (pyytämättäkin) mieheni vanhemmilta.
Kaipuu saada toinen lapsi on valtava. Mutta en oikein tiedä, miten tässä pitäisi menetellä. Itselläni on ikää kuitenkin "jo" 27v. ja aina oon aatellu, että haluaisin saada lapset ennenkuin täytän 30v. Ja siihen ei montaa vuotta ole aikaa. Tässä olisi nyt oikeastaan muutama vaihtoehto:
1) Yrittäisin saada vähänkin pidempikestoisempaa työtä (sijaisuuksia oon tehny, hyvin lyhyitä sellaisia), jotta saisin parempaa äitiyspäivärahaa mitä esikoisesta. Tällöin ei oltaisi äitiysloman aikaa ihan niin tiukilla.
2) Jätettäisi ehkäisy pois periaatteella Tulee kun on tullakseen. Koska eihän sitä tiedä, vaikka menisi kauankin ennenkuin tärppää.
Pelkään, että jos alan liikaa noita raha-asioita miettimään ja odotan ja odotan, kunnes tärppää työrintamalla, voikin olla että saan odottaa vielä monta vuotta ja tällöin tulis esikoiselle ja pikkukakkoselle jo vähän "liiankin" suuri ikäero. Ja naisen hedelmällisyyshän kasvaa kokoajan + down-riski suurenee.. =/
Eli mitä meidän pitäis tehdä? Jättää ehkäisy pois (ottaen huomioon, että aikaa voi mennä ennenkuin tärppää, jos edes enää tärppää) vai odotella vielä?
Asiallisia vastauksia kiitos. :o)
T. Äiti 27v.
Kommentit (6)
Siis tottakai kokoajan etsin töitä ja oon käytettävissä sijaisuuksiin, mutta jos nyt tulisin raskaaksi - ja jos käy niin "huono" tuuri kuin esikoisen kohdalla, että raskaus alkoi näkyä jo rv.10 - ei mua kukaan palkkaisi, paitsi korkeintaan sijaisuuksiin. =/
Ja miehelle on oikestaan kai ihan sama, milloin jätetään ehkäisy pois.
t. ap
voisi jäädä äitiyslomalle. Tulin itse äidiksi 27-vuotiaana, minulla tosin oli silloin vakityöpaikka josta jäin äitiyslomalle ja johon palasin takaisin. Toisen kerran tulin äidiksi 35-vuotiaana ja viimeisen kerran 38-vuotiaana, joten ei tuo 30 vuotta nyt mikään ehdoton ikäraja varmaan ainakaan iän puolesta fyysisesti ole.
Juuri sen takia, että ei tiedä, koska seuraavan kerran tärppää, hankkisin sen työpaikan.
Ja alallani on tarjolla lähinnä vain sijaisuuksia, eri pituisia mut yleensä (ainakin tässä kaupungissa) suht lyhyitä, korkeintaan muutama viikko kerrallaan.
Eli alallani saattais hyvinkin mennä vaikka viisikin vuotta, ennenkuin tulis jotain vakituisempaa työtä. Ja niin kauan en ala odottamaan, se on ihan varma. =/
t. ap
Ja alallani on tarjolla lähinnä vain sijaisuuksia, eri pituisia mut yleensä (ainakin tässä kaupungissa) suht lyhyitä, korkeintaan muutama viikko kerrallaan.
Eli alallani saattais hyvinkin mennä vaikka viisikin vuotta, ennenkuin tulis jotain vakituisempaa työtä. Ja niin kauan en ala odottamaan, se on ihan varma. =/
t. ap
eli onko jo työkokemusta omalta alalta löytynyt? Ja millaiset työnäkymät tulevaisuudessa ammatissasi on?
Voihan se olla, että vahinkokin käy ja lapsi on tullakseen kun tulee.
Mulla on elämässä aina yksi motto, kävi miten kävi niin aina siitä jotenkin selviää.
eihän mikään estä tekemästä 1 ja 2 yhtä aikaa