Mielipide| Lukijan mielipide Nykyvanhempien syyllistäminen saa nyt riittää!

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010410804.html

Vaatimusten lista vanhemmille on loputon. Silti lehtiotsikot huutavat, miten vanhemmat aina tekevät jonkin asian väärin.

Lapsiperheen arki voi olla välillä raskasta.

HELSINGIN SANOMIEN mielipideosastolla oli 6. toukokuuta kaksikin kirjoitusta, joissa syytettiin nykynuorten ongelmista jälleen kerran vanhempia niitä itsekeskeisiä, puhelintaan tuijottavia vanhempia, jotka kokevat lasten kasvatuksen vain työnä eivätkä osaa arvostaa sen hienoutta (Lastensuojelun tehtävä ei ole hoitaa koulupudokkuutta, Perheet ovat ulkoistaneet kasvatuksen).

Näin nykyvanhempana haluaisin kuitenkin tuoda esiin toisenlaisen näkökulman.

Kaikista tukipalveluista leikataan koko ajan. On leikattu tasaisesti jo pitkän aikaa. Vanhemmat jäävät nykyään yhä enemmän yksin, vaille tukiverkkoja. Omassa lapsuudessani oli selvästi enemmän vallalla koko kylä kasvattaa -mentaliteetti. Lapset saatiin nuorempina ja omista vanhemmista oli myös apua.

Nykyisin kun työsuhteet ovat epävarmoja ja taloudellinen tilanne on monella suorastaan katastrofaalinen, lasten saaminen voi jäädä hyvinkin myöhään.

Sen lisäksi vaatimukset vanhemmille ovat aivan eri kaliiperia kuin esimerkiksi vielä 2030 vuotta sitten. Nyt vanhempien odotetaan lukevan lapsille päivittäin vähintään tunnin, harjaavan hampaita kaksi minuuttia aamuin illoin yläkoululaiseksi asti, tarjoavan monipuolista ja ravitsevaa ruokaa ja ruokailevan yhdessä perheenä vähintään kerran päivässä. On vältettävä sokeria ja suolaa ja opetettava lapsille tunnetaitoja, joita emme itsekään osaa.

MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)

MAINOS PÄÄTTYY

Imetys on lapselle parasta, mutta tukea siihen saa surullisen vähän. Meidän odotetaan olevan sensitiivisiä ja herkkiä vanhempia, jotka aina mahdollisuuksien mukaan annamme lapsen päättää esimerkiksi kahdesta eri vaihtoehdosta, jotta lapselle tulisi tunne, että hänenkin mielipiteellään on väliä.

Mutta ei lapselle herranjestas saa antaa liikaa päätäntävaltaa! Vanhemman pitää olla vanhempi eikä kaveri. Mutta sensitiivinen sellainen.

Lapsen tarpeisiin pitää vastata aina, myös läpi yön. Jos väsyttää, pitää vain ajatella ettei väsytä.

Omaa aikaa ei saa haluta. Omaa uraa ja omia harrastuksia ei saisi haluta, sillä lapselle pitäisi tarjota kaikki. Mutta kotivanhemmuutta ei edelleenkään tueta tarpeeksi eivätkä vanhempainvapaat edelleenkään jakaudu tasaisesti.

Lapselle pitäisi olla pienestä pitäen kehittäviä ja hyviä harrastuksia, vaikka ne maksaisivatkin perheen kuukausiruokabudjetin verran.

Vaatimusten lista on loputon. Silti lehtiotsikot huutavat jatkuvasti, että tämänkin asian vanhemmat tekevät nykyään väärin.

Ja samalla muistutetaan, että nauti nyt, lapset ovat vain hetken pieniä. Anteeksi, mutta aikaa nauttimiselle jää tässä aikataulussa harvinaisen vähän.

Ai niin, ja pitikö tässä vielä itsensäkin ehtiä pitämään kunnossa?

Laura Syväsalmi-Astala

terveydenhoitaja, kahden lapsen äiti

Järvenpää