Onko se todellista rakkautta jos kaipaa vielä vuodenkin päästä? Vaikka toinen olisi kohdellut huonosti.
En ymmärrä miksi edelleen haluaisin kuulla hänestä vaikka järjellisesti ajateltuna en halua.
On välillä kova ikävä ja olisi kiva kuulla hänen ääni ja kuulumiset sekä että onko hän kaivannut minua.
Tiedän, ei mitään järkeä. Mikään ei muuttuisi yhtään paremmaksi jos niin tapahtuisi. Silti vaan välillä haikailen ja vaikka hän oli minua kohtaan välillä hirviö niin silti häntä mietin ja rakastan jollain tapaa. En kuitenkaan todellisuudessa halua häneltä mitään.
Kommentit (17)
Ei se ole rakkautta, kyse on traumasta. Sulla kiintymysuhteissa häikkää.
Läheisriippuvuutta se on, ei rakkautta.
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole rakkautta, kyse on traumasta. Sulla kiintymysuhteissa häikkää.
Korjaantuuko tämä sitten ajallaan? Hän kyllä löi, kuristi, jätti ulos pakkasella jne. Joitakin kertoja. Unohdin ne sitten suhteessa ja jatkettiin eteenpäin. Onneksi erosimme.
Silti välillä tulee niitä erikoisia hetkiä kun "kaipaan" häntä. Tiedän kyllä miten sairaalta se kuulostaa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole rakkautta, kyse on traumasta. Sulla kiintymysuhteissa häikkää.
Korjaantuuko tämä sitten ajallaan? Hän kyllä löi, kuristi, jätti ulos pakkasella jne. Joitakin kertoja. Unohdin ne sitten suhteessa ja jatkettiin eteenpäin. Onneksi erosimme.
Silti välillä tulee niitä erikoisia hetkiä kun "kaipaan" häntä. Tiedän kyllä miten sairaalta se kuulostaa. Ap
Kuten joku sanoikin, kuulostaa vahvasti läheisriippuvuudelta.
Ohis
Läheisriippuvuus, roikut yhä kiinni hänessä sen takia ja kaipaat häntä ja sotket sen rakkaudentunteeseen.
Sen sijaan että tuomitsette minut koska en aio mitään tunteideni vallassa tehdä niin mitkä olisivat neuvonne? Ap
Ihmisellä on taipumus takertua menneeseen, ja pyrkiä muistamaan vain hyvät asiat. Ei kannata jäädä keneenkään noin kiinni jos homma meni jo kerran reisille, maailmassa kun on yli kahdeksan miljardia ihmistä, ja niitä "oikeita" on tarjolla tuhansia, ja yksi riittää. Exät kannattaa heivata hiiteen, ja antaa itselle tilaisuus tutustua johonkin parempaan.
Vierailija kirjoitti:
Sen sijaan että tuomitsette minut koska en aio mitään tunteideni vallassa tehdä niin mitkä olisivat neuvonne? Ap
Paremmin sinulla menee kuin niillä, joiden mielessä pyörii vain hullu eksä vuosi eron jälkeen... Olet pidemmällä eron käsittelyssä kuin ne jotka ovat kiinni eroon johtaneissa negatiivisissa syissä.
Tiedät itsekin että olet liian anteeksiantavainen joten ei mennä siihen.
Anna tunteiden tulla ja mennä, etsi samalla jotain uutta rakastettavaa. Uusia muistoja ja ajatuksia vanhojen päälle, niin vanhat pääsevät vanhenemaan arvokkaasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen sijaan että tuomitsette minut koska en aio mitään tunteideni vallassa tehdä niin mitkä olisivat neuvonne? Ap
Paremmin sinulla menee kuin niillä, joiden mielessä pyörii vain hullu eksä vuosi eron jälkeen... Olet pidemmällä eron käsittelyssä kuin ne jotka ovat kiinni eroon johtaneissa negatiivisissa syissä.
Tiedät itsekin että olet liian anteeksiantavainen joten ei mennä siihen.
Anna tunteiden tulla ja mennä, etsi samalla jotain uutta rakastettavaa. Uusia muistoja ja ajatuksia vanhojen päälle, niin vanhat pääsevät vanhenemaan arvokkaasti.
Kiitos.
Tätä teen ja huomaan joka kuukausi olevani taas pidemmällä kuin aikaisemmin prosessin suhteen. :)
Nyt menee oikeastaan jo mukavasti kun vertaa esimerkiksi vuoden taakse. Ap
Eroa ei saa koskaan katua, sellainen on tabu aihe. Mietit vaan miten paska ukko se oli ja miten se kohteli sua niin kauhean huonosti. Vaikka et sä sitä ikävöisi, jos ei siinä aika paljon hyvääkin ollut. Mutta niitä ei saa miettiä. Vain huonoja asioita saa miettiä. Ryhdistäydy!!
No ei ole. Sulla vielä eron käsittely kesken ja siihen nyt vaan kuuluu kaikenlaisia tunteita ja niitä tulee ja menee. Toivu rauhassa.
Kuulostaa enemmänkin riippuvuudelta. Kannattaa tietoisesti pyrkiä ihan toiseen suuntaan.
Voihan se olla tietyllä tavalla rakkauttakin, niihin hyviin puoliin. Mutta mitä sillä on väliä sitten, molemminpuolista se ei ollut, ja on ne kamalat hetketkin sitten.
Itsekin samantapaisesta suhteesta pyristelen irti. Vaikeaa se on luopua siitä toivosta, että jotenkin toinen ihmeparantuisikin siitä pirullisesta puolestaan.
ei ole