Kuinka kaukana ahdistus ja masennus ovat toisistaan?

Kyllä ne ovat lähisukua toisilleen. Ihmisen on joskus niin vaikea hallita ahdistustaan että siitä voi seurata masennusta.

Up.

Ahdistus on ainakin minulle konkreettisempi ja akuutimpi tunne. Ahdistuksen tuntee sydänalassa. Masennus sellainen mörkö, joka lurkkii taustalla.

Ahdistus on aktiivinen olo, masennus passiivinen. Siinä mielessä ahdistus on kokijalleen pahempi, ahdistavampi. 😏

Masennus on passiivinen turta olo. Ainakin minulla oli; olin kuollut joka hengittää. Lievä masennus ei ole täydellinen lamaannus, enempi pysähtynyt ja tyhjä olo.

Ahdistukseen liittyy levottomuutta, masennus puolestaan tekee olon passiiviseksi ja vetämättömäksi. 

Ihan hyviä pointteja tullut.

Minua ahdistaa/masentaa/turhauttaa, että terveydenhuollossa pyritään usein puhumaan ahdistuksen syyksi masennus. Tällöin lääkärin "ei tarvi" ottaa kantaa ja hakea muutosta asiakkaan ehkä hankalaan elämäntilanteeseen, joka on oikea(mpi) syy ahdistukselle.

Masennukseen voikin sitten kirjoittaa mömmöreseptin. Next, please.

Olen kärsinyt ikäni pahasta ahdistuksesta, mutta en juurikaan tai tietääkseni masennuksesta. Ahdistus on fyysistä, levottomuutta, oksettavaa tunnetta, maha menee sekaisin, koko ajan säikky, ikäänkuin siinä taistele tai pakene-tilassa. Päässä pyörii se, millä kaikilla tavoilla asiat voiva mennä pieleen. Rentoutuminen on mahdotonta. 

Kun sain lääkityksen olin vähän hämmentynyt että masennukseen ja ahditukseen käytetään samoja lääkkeitä. Miellän ne itsekin aika erilaisiksi. Mutta hyvin lääkitys on toiminut. Ylimääräinen kohina on kaikonnut päästä. 

Ei kannata ihmetellä jos lääkäri tarjoaa lääketieteellistä ratkaisua ahdistukseen. Ei lääkäri ole kaikkien alojen ammattilainen, vaan lääketieteen. Elämäntilanteen ongelmiin kannattaa hakea apua vaikka sosiaalityöntekijältä.