Lue keskustelun säännöt.
Yliopisto, lisäaika loppui, mitä nyt?
06.05.2024 |
En kehtaa ottaa yhteyttä yliopistolle, jos se on kuitenkin turhaa. Tilanne siis on, että sain viime vuonna vuoden lisäaikaa, joka päättyy 31.7. Opinnot viivästyivät alunperin koronan takia kun meillä jäi neljä lasta yhtäkkiä kotiopetukseen. Uuvuin enkä pystynyt enää nukkumaan, mutta siitä ei ole mitään todistusta, tämä kelpasi viime vuonna lisäajan syyksi. Kuluneen vuoden aikana kuoli isoäitini, kehitysvammainen siskoni ja persoonallisuushäiriöinen äitini alkoivat ripustautua minuun. Olen mennyt ihan sumussa, puolisolla ok palkka, jolla on sitten eletty. Mutta näistäkään ei ole mitään lääkärintodistusta, joihin vedota.
Saan lisäajan loppuun mennessä gradun kirjoitettua, arvostelu ei varmaan ehdi mutta muuten valmiiksi. Muita opintoja jää puuttumaan 20 op. En hakenut tänä keväänä enää lisäaikaa, koska gradun pisteet eivät olleet kirjautuneet, ja opintorekisterissä on oltava pisteet näkyvillä, muuten uutta lisäaikaa ei myönnetä. En olisi sitä siis saanut.
Mitä nyt tapahtuu? Jäänkö ikuisiksi ajoiksi valmistumatta? Hävettää ja itkettää oma tilanne. Vaivun jotenkin sinne sumuun taas. Älkää kiitos olko ilkeitä.
Kommentit (67)
En opiskele Tampereen yliopistossa, ja sielläkin muuten todetaan ettei kaikkia jaksoja ole mahdollista käydä avoimessa.
Suuret kiitokset tsempeistä ja neuvoista vastanneille, tällaiset ketjut ovat AV:n parasta antia ja saavat taas hetkeksi uskomaan ihmisyyteen. Tilanne ei tunnu enää yhtä toivottomalta.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et nyt ainakaan mitään luovuta, vaan otat yhteyttä sinne yliopistolle ja kysyt mitä tehdään. Ei ole syytä nolostella, et ole kenenkään vaivoiksi (se on heidän työtään) ja kyllä varmasti jotain keksitään. Yliopisto haluaa sinun valmistuvan.
Nyt vaan tsemppaat, että saat sen ekan yhteydenoton koululle tehtyä, sitten asia alkaa rullaamaan eteenpäin.
20 op ei ole enää paljon jäljellä. Saat sen tehtyä, tavalla tai toisella. Jos se maksaa niin sitten se maksaa, ja kestäköön kuinka pitkään tahansa, mutta viet sen loppuun asti. Mieti sitä tunnetta mikä sulle tulee kun valmistut ja haet siitä voimaa aina kun tarviit.
t. Ei itsekään ihan ihanneajassa valmistunut
Vierailija kirjoitti:
Luovuit siis oikeudesta tehdä ne avoimessa 🤣😂
No niin luovuin. Miksi pidät sitä tuollaisten hymiöiden arvoisena päätöksenä? Ylioppilastodistukseni on niin hyvä, että olisi ollut todellinen ihme jos en olisi saanut uutta opiskelupaikkaa, vaikken päässytkään enää ensikertalaiskiintiöön. Sitä paitsi mulle sopi ihan hyvin yksi ylimääräinen välivuosi töiden parissa, joten miksi olisin pitänyt vanhasta päättyneestä opiskeluoikeudestani väkisin kiinni?
Avoimen yliopiston opiskelijana olisin joutunut hakemaan jokaiselle kurssille erillistä opiskeluoikeutta ja jännäämään joka kurssin kohdalla erikseen, pääsenkö mukaan vai en. Sitä paitsi avoimen yliopiston opiskelijalta puuttuu kaikki opiskelijakortilla saatavat edut (halvat opiskelijalounaat, bussimatkat ym.), oikeus asua halvassa opiskelija-asunnossa ja pääsy YTHS:n palveluihin.
Tee se gradu nyt ainakin valmiiksi ja lähetä katsastettavaksi. Sulla on nyt niin paljon kaikkea menossa että syksylle ei minusta kannata edes yrittää saaada opinto-oikeutta voimaan. Teet avoimessa puuttuvista kursseista niin monta kuin voit syksyn aikana. Kun koulut taas alkaa niin menet juttelemaan oman amanuenssin ja opintotoimiston kanssa jatkosta. Teet selkeän suunnitelman opintojen kulusta aikatauluineen jotta sulla on jotain kättä pitempää tarjolla. Koulut saa rahaa jokaiseta valmistuneesta opiskelijasta eli niiden kannalta on suotavaa mahdollismman monen valmistua. Unohdat turhat nolotukset ja muut, et ole todellakaan ainoa jolla opinnot venähtää joko omasta syystä tai ulkoisten tekjöitten takia.
Tsemppiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap kirjoitti gradua eteenpäin nyt syksyllä vaikka opinto-oikeus katkesikin heinäkuuhun. (Kesällä katkesivat välit myös äitiini, jonka raivokohtauksia en enää jaksa.) Luetutin keskeneräisen työni proffalla, joka kirjoitti siitä puoltolausunnon ja oli minua kohtaan todella empaattinen ja kannustava. Hain toista lisäaikaa ja tänään tuli myönteinen päätös, sain aikaa vielä vuodeksi. Jospa se tästä.
Kiitos teille, jotka teette työtä näiden lisäaikojen ja muiden takeltelevien opintojen ja opiskelijoiden kanssa. Itselleni tämä on kuin aamunkoitto synkkyydessä, on annettu uusi toivo ja mahdollisuus vaikka olen tehnyt paljon virheitä. Jaan osaltani hyvää eteenpäin aina kun se on minusta kiinni.
Ei ollenkaan, koska pointtini oli lähinnä nolouden ja häpeän karsiminen omasta toiminnasta. Kyse ei omassa kommentissani ollut siitä, montako vuotta lisäaikaa saa, vaan kehtaako pyytää sitä toistamiseen. Aina kannattaa yrittä, vaikka kuinka nolottaisi. Mitään ei menetä, vaan voi voittaa.