Tunnetteko tapauksia, missä mies on hylännyt lapsensa?
Minä tiedän yhden ystäväni tapauksen. Mies muutti ulkomaille asti (on syntyjään virolainen) eikä maksa edes elareita. Taakse jäi kaksi kouluikäistä lasta eivätkä luultavasti koskaan enää näe isäänsä. Miten mies voi olla toisen kanssa kymmeniä vuosia ja tehdä tuollaisen tempun? Ystäväni oli kyllä miehen jättäjä, mutta ihan hyvistä syistä.
Kommentit (27)
Ehkä 5, vanhimmat 70-luvulta äitini ikäpolvessa. Vastaavasti 2 tapausta jossa mies hoitaa lapset, nää on molemmat 2000-luvulta (toisella naisella päihde- ja toisella mt-ongelmia).
Neuvosto -Virossa oli ehkäisyvälineitä heikosti saatavilla ja monet tytöt synnyttivät hyvin nuorina. Isätkin olivat hyvin nuoria ja tyhmiä ja häipyivät usein tytön tulleessa raskaaksi. Luokkakaverini synnytti 18-vuotiaana ja isä häipyi jo kauan ennen synnytystä. Lapsesta tuli myöhemmin hyvin kuuluisa taiteilija, niin että hyvin kävi kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Isäni. Hänen kaikki lapsensa ovat eri naisen kanssa tehty. On ihan suoraan sanonut, että alkoholi on elämänsä tärkein asia. Ei koskaan vapaaehtoisesti viettänyt kanssani aikaa, kun olin lapsi tai ainakin piti olla kännissä. Mummuni kyllä välillä pakotti. Arvostelua olen kyllä saanut osaksesi esimerkiksi arvosanoista koulussa ja siitä, etten ole häntä muistanut isänpäivänä. Olen tällä hetkellä isänpuolen sukuni korkeimmin koulutettu ihminen ja arvosanani koulussa oli aina hyviä.
Voisit kysyä, pitääkö kortti lähettää Alkoon. Sieltä kun kaikki arvokas näyttää tulevan, isäsi mielestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isäni. Hänen kaikki lapsensa ovat eri naisen kanssa tehty. On ihan suoraan sanonut, että alkoholi on elämänsä tärkein asia. Ei koskaan vapaaehtoisesti viettänyt kanssani aikaa, kun olin lapsi tai ainakin piti olla kännissä. Mummuni kyllä välillä pakotti. Arvostelua olen kyllä saanut osaksesi esimerkiksi arvosanoista koulussa ja siitä, etten ole häntä muistanut isänpäivänä. Olen tällä hetkellä isänpuolen sukuni korkeimmin koulutettu ihminen ja arvosanani koulussa oli aina hyviä.
Kouluarvosanat ja koulutus mittaa pärjäämistä elämässä?
Ei tietenkään! Mutta ihmisellä, joka on minut hylännyt lapsena ei ole mielestäni mitään oikeutta arvostella minua mistään asiasta. Jos on arvosteltavaa, niin silloin olisi pitänyt olla paikalla esimerkiksi auttamassa läksyissä. En myöskään arvosta sitä, että isäni saa mielestäni käyttäytyä ihan miten vaan lapsiaan kohtaan, mutta meillä lapsilla on muka ihme velvollisuus auttaa ja tukea häntä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Halosen ja Marinin isät. Ja jälki tyttärissä sen mukainen.
Vahvoja naisia molemmat. Susta pellestä taas ei oo kuin suuta soittamaan.
Marin on suurin pelle mitä Suomesta löytyy. Täysin epäpätevä pikkulikka. Säälittävä.
En äkkiseltään tunne, tunnen äidin joka lähti uuden miehen matkaan heidän lapsensa kanssa ja hylkäsi esikoisen isän luo. Tosi kiva esikoiselle tietää että hän ei kelvannut äidille vaan pikkusisko.
Minä ainakin yritin valehdella ja vakuuttaa lapsille että isi tulee kyllä joku päivä katsomaan lapsia ja rakastaa vaikka ei nyt olekaan maisemissa. Alkoi ottaa taas yhteyttä vuosien jälkeen mutta eivät teinit olleet enää kiinnostuneita. Oli exällä alkoholiongelmaa ja muuta kivaa siinä välissä.