Mitä ajattelet arasta ja sanoissa takeltelevasta työkaverista? Hävettää olla minä
Olen uudessa työpaikassa ja energiaa menee tosi paljon siihen että koitan vakuuttaa muille olevani hyvä työntekijä. Keskityn työtehtäviin intensiivisesti ja yritän painaa mieleen asioita. Olen aina ollut tosi huono puhumaan small talkia, mutta kuitenkin yritän, etten antaisi itsestäni jotenkin outoa tai epäystävällistä kuvaa. Niin no, haluan osoitttaa että tykkään työskennellä työyhteisössä.
Puhun yleensä vain kun on jotain työhän liittyvää asiaa, tai sitten kun on jotain tilanteeseen sopivaa sanottavaa. En osaa heittää rennosti läppää ja nauraa jos ei naurata. Olen siis yleensä kasvot perusilmeellä ja hillitty, kuitenkin ystävällinen ja kohtelias, ja kuuntelen mielelläni, tarjoan apua ja koitan osaltani luoda hyvää henkeä.
Huomaan että mua alkaa joskus melkein itkettämään tilanteen jälkeen jossa yritän esim esiintyä rennosti mutta kuitenkin ytimekkäästi. Alan siis takellella sanoissa, unohdan jotain ja luon lopulta katseen maahan samalla kun pinnistelen järkevää puhetta suusta. Tuntuu muutenkin vaikealta katsoa ketään silmiin, vaikka pyrin niin tekemään. Häpeä saa mut punastumaan, ja mieleen hyökkää ajatus siitä miten kaikki katsovat mua kuin vajaamielistä, ja miten kaikki varmaan puhuu miten outo hiippari olen. Olen varma että pomokin katuu palkanneensa minut. En ole enää edes mikään nuori ja kokematon, vaan pitkä työura takana, ikää 44 ja aikuisia lapsiakin jo.
Tiedän että mulla on huono itsetunto ja että pelkään sitä että minusta ei pidetä. Olen kamppaillut näiden tunteiden kanssa koko elämäni ja yrittänyt työstää niitä. Pidän itseäni niin paljon huonompana kuin muut. Todella raskasta, ihan fyysisestikin, pitää itsensä ns normaalina koko ajan. Olen hirveän ankara itseäni kohtaan.
Miten on, ajatellaanko kaltaisestani punastelijasta niin kuin itse ajattelen itsestäni?
Kommentit (11)
No sinä olet ujo ja arka työkaveri ja niitä on ainakin yksi kymmenestä. Enpä sen kummempaa asiasta ajattelisi kuin että jaa tämä on sitä sorttia ja laittaisin korvan taakse, että pitää erityisesti välttää ettei aiheuta tälle ihmiselle jotain kiusallisia tilanteita tai muuta sellaisia, joissa hän tuntisi olonsa vaikeaksi.
Sympatisoin kaltaistasi ihmistä
Työt kun hoituu ja virheiden tullen korjaa ja pyrkii siihen ettei toistuisi samat virheet (punastelu ja takeltelu eivät ole virheitä) ja asiallisesti puhuu muille niin se riittää!
Persoonassasi on siis paljon hyvää ja kun takeltelet tmv. niin ainakaan et ole uhka kenellekään. Uskon, että suurin osa ymmärtää ja kokee sympatiaa. Kukaan ei ole täydellinen, onneksi!
Ihana kuulla että teillä ainakin neutraali suhtautuminen meikäläisen kaltaisiin :)
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ihana kuulla että teillä ainakin neutraali suhtautuminen meikäläisen kaltaisiin :)
Ap
Hakeudutko töissäkin niiden supliikkien johtajamiesten seuraan, jotka ehkä hakee sinusta seuraavaa viikonloppupanoa?
Antaa vähän vajukin vaikutelman, tekee mieli alkaa nälviä
Vierailija kirjoitti:
Antaa vähän vajukin vaikutelman, tekee mieli alkaa nälviä
Nälvijät antavat itse vajukin vaikutelman eivätkä ilman syytä. Pitää päteä kun on niin ressukka ettei muuten pärjää.
Rohkeutta kehiin ap. Olet hyvä tyyppi..
Mä olen ihan samanlainen, joten en mitään pahaa ajattele. Mutta jännittäisin kyllä, jos joutuisin sun kanssa tekemään parityönä jotain, meinaisin että varmaan tulee aika vaivaannuttavaa kun kumpikaan ei uskalla puhua mitään ja pelkää sanovansa jotain tyhmää niin ettei lopulta sano mitään :D
En ajattele mitään. Ihmiset on erilaisia.
Jotenkin tulee suru puseroon tällaisista hyväntahtoisista ihmisistä, jotka yrittävät kaikkensa mutta pelkäävät etteivät riitäkään. Sympatiani sinulle ap.
Olet ihana ja inhimillinen ihminen. Ei mitään hätää. Ole se kuka olet, sinä riität. Anna aikaa itsellesi ja jonain päivänä huomaat, että olet osa työyhteisöä kyllä eikä meistä kaikki ole mitään valmiiksi supliikkeja ihmisiä. En itsekään mutta kun on vilpitön ja tekee työnsä, niin sitä arvostetaan paljon enemmän kuin sitä että olisit yltiösosiaalinen mutta työt ei hoituisi. Kaikkea hyvää sinulle!
Lempeästi suhtaudun ja myötämielisesti. En kiinnitä huomiota punastumiseenkaan.
Rohkeutta ja reippautta! <3