imetys vs. korvike / kotihoito vs. päivähoito

5 ja muillekin hiukan selvennystä mietiskelystäni...



Pohdin tässä nimenomaan sitä että tutkitusti rintamaito olisi vauvalle parasta ravintoa... Samoin tutkitusti lapselle olisi parasta olla kotihoidossa 3v asti... Ja useinhan vanhemmat haluavat lapselle parasta mahdollista.



Niin outoa on jos he väheksyvät toista, mutta kiihkeästi kannattavat toista käyttäen tutkimuksia ym. näyttöä puolustuksena. Eli miksi kotihoidon tärkeydestä kuulutetaan esim. kovaanääneen ja moralisoidaan muille töihin menemisestä jos kuitenkin ajatellaan imetyksestä että " vaikka tutkimus sanoo mitä, minä vaan en tykkää siitä ja en sitä tee... mutta kuitenkin jokaisen hyvän vanhemman pitäisi kyllä jäädä kotiin väkipakolla vaikka mikä olisi kun tutkimus kerran sanoo että niin olisi paras"



Ymmärtiköhän tuosta kukaan mitä ajoin takaa??

Kai se sitten on vaan niin että jokainen itse poimii tärkeät asiat mielensä mukaan...



Totta on, ei nämä nyt aivan rinnastettavissa ole... mutta kuitenkin.



Ja erityisen totta on tietysti että elämässä kaikki ei ole mahdollista järjestää niin kuin se parhaaksi katsottu tapa olisi, vaan on tehtävä niistä muista vaihtoehdoista sitten perheelle sopiva ratkaisu.

Jokaisesta lapsesta pitäisi silti kasvaa terve ja normaali tapaus kun perusturva ja rakkaus on kunnossa.



ap

imetin lapsia 3,5 ja 4,5 vuotiaiksi, kotona hoidettiin lapset (vuorovuosin äitiysloman jälkeen, etten minä ainoana jäänyt työkokemuksesta jälkeen) ja hoidossa aloittivat nyt, kun nuorempikin oli 3-vuotias. Lapsilla ikäeroa 2 vuotta (ja kyllä, imetin raskausaikana ja tandemina, jos joku sitä käy laskemaan :)

Mietin tänään juuri samaa asiaa: lähes kaikki tuntemani kotiäidit, jotka paasaavat kotihoidon tärkeydestä ja halveksivat työssäkäyviä naisia, ovat juuri niitä jotka ovat lopettaneet imetyksen kun se on " niin sitovaa" tai " ei vaan henkisesti jaksanut" tai " hermot meni yöheräilyiden kanssa" .



Sitten jostain kumman syystä koulutetut, jopa ne paheksutut uraäidit usein imettävät lastaan suositusten mukaan vaikka vähän takkuilisikin.



Mistähän johtuu?

Olen imettänyt kaikkia lapsiani pitkään, ja mennyt kuitenkin töihin heti ä-lomien päättymisen jälkeen. Parempi lapsen on tietysti olla kotona kuin hoidossa, mutta hyvä hoito on ok. Eikä asiat ole mustavalkoisia.

Mielestäni jokainen perhe valitsee itselleen sopivimman hoitomuodon, mikä se sitten eri tilanteissa onkaan. Sen sijaan imettämättömyyttä ymmärrän huonommin, vaikken silti ketään suoranaisesti arvostelekaan ja ymmärrän että kaikilla se ei onnistu vaikka halua ja yritystä riittääkin.

mutta suhtaudun korvikkeeseen hyvin neutraalisti. Jos imetys ei onnistu, niin Tuttelia vain kehiin. :) Päivähoitokin on ok, mutta ei mielellään kovin pienille! Omat lapseni ovat menneet päiväkotiin 3-vuotiaina, ja se on ollut siihen hyvä ikä. Alle 3-vuotiaan laittaisin mieluummin pph:lle, jos kotihoitoa ei voisi järjestää.

Imettänyt olisin varmasti mutta ei ollut mahdollisuutta. Olen usein törmännyt väitteeseen et maidon tulo ei voi loppua tai vastaavaa. Enpä usko et yksikään heistä on sellaista itse kokenut.





Minulle oli aika kova paikka etten voinut imettää ja tietämättömien (idioottien) kommentit eivät yhtään helpottaneet oloani. Onneksi minulla oli aivan ihana neuvola.



Minulla on hyvät olot kun voin olla lapseni kanssa kotona, mutta en päivähoitoa mitenkään vastusta. Onneksi on mahdollisuus valita kaikilla ei ole eikä heitä tarvitse sen vuoksi tuomita.

1. lapsi imetys (8kk) ja kotihoito neljä vuotiaaksi asti.

2. lapsi imetys (9kk) ja kotihoito 1v asti.



Myös mies on ollut kotona lasten kanssa.



Ja näin siskoni:



1. lapsi ei päivääkään imetystä ja kotihoito 7 vuotiaaksi asti

2. lapsi imetys (4kk) ja kotihoito 3 vuotiaaksi asti

3. lapsi imetys (4-5kk) ja kotihoito 9kk ikään asti.



Ei noilla asioilla mielestäni ole mitään yhteyttä.

juu tätä juuri minäkin mietin...



Miksi imetys on ok lopettaa kun siitä ei tykkää mutta hyvänen aika jos joku joutuu menemään töihin aiemmin niin ärhäkkä siitä tulee. Ja päinvastoin...



mutta minä olen " vain" merkonomi joka ei ole varsinainen uratykki mutta suosin silti imetykseen panostamista ja mieluusti haluaisin olla kotona lapsien kanssa kun he kaikki ovat 3v... mutta esikoisen jouduin pakon edessä laittamaan 11kk hoitoon kun minun piti ansaita perheeseen ne ainoat rahat. Kuopuksen äitiyslomalla jäätiin esikoisen kanssa kotiin ja nyt taidetaan olla lasten kanssa reilusti pitempään kotona kun elonnon perheeseen tuo iskä.



ap

Imetykseen suhtaudun positiivisesti, mutta en ainakaan omasta mielestäni fanaattisesti. Omia lapsiani olen pyrkinyt imettämään niin pitkään kuin se meistä on hyvältä tuntunut. Esikoisella 4,5kk täysimetystä ja siitä eteenpäin osittaisimetystä 10kk ikään asti. Kuopuksella täysimetystä 6kk ja osittaisimetystä jatketaan eteenpäin, toivottavasti vähintään vuoteen asti. Muiden imetystä en halua olla arvostelemassa, imetyksen epäonnistumiseen on lukuisia, kipeitäkin syitä.



Päivähoidossa esikoisemme aloittaa 1v10kk iässä, vaikka itse olen kotona vielä vauvan kanssa. Tähänkin on syynsä. Kuopus aloittanee hoidossa 1,5v iässä. Tarkoituksena pitää hoitoaika alle 30h/vko ainakin muutaman ensimmäisen vuoden ajan, jotta meille jää paremmin aikaa olla lasten kanssa iltaisin. Mutta saavat puolestani tehdä päivähoidon suhteen mitä omalle perheelleen parhaaksi näkevät.

Ei tässä mitään yhteyttä haetakaan... luitko tekstin?



ap

...ja tavoitteiden ja toiveiden esittäminen vain itselleen ja omalle perheelle.



Jokainen imettää niin pitkään kuin tahtoo/pystyy ja on kotona niin pitkään kuin tahtoo/pystyy, taikka on tekemättä kumpaakaan tai miten vaan...



Mutta ei minusta pidä lähteä kuuluttamaan fanaattisesti jotain tiettyä tapaa ympäriinsä jos itselläänkin on joihinkin asioihin passiivinen ja negatiivinen suhtautuminen.



ap

Imetin vuoden, olisin jatkanut pidempäänkin, mutta lapsi ei enää malttanut olla rinnalla. Maitoa kyllä riitti, myös myytäväksi asti. Vein lapsen päivähoitoon hänen ollessaan 1 v 3 kk, päivähoidossa on edelleen. Lapsi meni hoitoon 4 pv/vko, olin osittaisella hoitovapaalla vuoden. Olen kai ns. uraäiti, tein myös äitiyslomalla ja kotihoidontuellaollessani osa-aikatöitä iltaisin.



En ole mikään imetysfanaatikko, mutta yritän kyllä parhaani mukaan imettää myös seuraavaa lasta, joka syntyy kesällä. Töihin paluusta en vielä tiedä, mutta esikoinen tulee jatkamaan hoidossa, ainakin parina päivänä viikossa.

Imetin 3-vuotiaaksi ja kotona on hoidossa edelleen. Itse aloitin työt kun lapsi 3 ja isä jäi vuorotteluvapaalle. toinen tulossa syksyllä ja aion imettää ainakin 2-vuotta ja tavoitteena on että saadaan kaikki lapset hoidettua kotona kunnes lähtevät eskariin.

Kannatan siis myös äitien oikeutta tehdä töitä ja uraa.



Ja tiedän pari tyyppiä, jotka ovat lopettaneet imetyksen omasta halusta n. 4kk jälkeen, mutta kannattavat kotihoitoa.

että imetys ja kotihoito tai imettämättömyys ja päivähoito kulkisi käsi kädessä. Ei ainakaan minun ystäväpiirissä, jossa on paljon perheitä, joissa on erilaiset tilanteet. Toinen haluaa töihin tai opiskelut loppuun ja toinen haluaa olla mahdollisimman pitkään kotona.. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, onko lapsi imetetty vai ei 1-,2- vai 3-vuotiaaksi.



En tiedä, mun mielestä tämä oli kyllä yksi typerimmistä aloituksista ikinä. Osoittaa aika huonoa arvostelukykyä tällainen.

musta ne on kaikki ihan hyviä vaihtoehtoja, joilla kasvaa terveitä ja onnellisia lapsia. Potentiaalisesti.



Jotkut sitten sairastuu ja tulevat muuten onnettomiksi eri syistä, muta ne syyt eivät johdu sen enempää imettämisestä tai sen pois jättämisestä kuin päivä- tai kotihoidostakaan. Ne johtuvat siitä, että ihminen kohtaa taudinaiheuttajia ja onnettomuuksia tai sillä on geenissä jou vika ja maalmassa vlitettavasti on kusipäisiä ihmisiä ja onnettomia sattumia.

mutta mielestäni lapselle ei ole hyväksi mennä päivähoitoon liian pienenä. Sanon näin itse äitinä, sekä päivähoidon ammattilaisena. Tapaus tapaukselta vaihtelee se, mikä on lapsen paras. Joku 9 kk voi hyötyä päivähoidosta, jos kotona olot ovat ankeat, kun taas joku 5-vuotias ei vieläkään sovellu päiväkotiin. Häilyviä ne rajat siis.



Imetyksestä sen verran, että inhosin sitä. Esikoista sain kuitenkin imetettyä aika pitkälle, kuopusta taas en. Mies muutti pois paria viikkoa ennen toisen lapsen syntymää ja sitten olin niin stressaantunut, etten edes kuvitellut imettäväni. Varmaankin jos imetys olisi ollut helppoa ja onnistunut ilman suurempia yrityksiä niin sitten... Ei ole niin vahvaa kantaa imetykseen, kukin tekee kuten parhaaksi näkee.

kovin aikaisin töihin, ei imetys voi kovin pitkä olla. Itse olen vähän keskitien kulkija molemmissa, imetykset yksi vuosi per lapsi, kotona olen ollut pidempää, mutta en kolmea vuotta.