Lue keskustelun säännöt.
Mä kerron nyt mikä mulle on ongelma tässä yhteiskunnassa ja sen suhtautumisessa masennukseen ja sen hoitamiseen
01.05.2024 |
Meidän kulttuurissa on jotenkin todella outo tapa pelätä ja maalailla uhkakuvia ihan kaikesta, jopa masennuksesta on tehty joku sellainen ihan outo hirviö, mikä vaan tulee sattumalta aina jonkun onnettoman ihmisen kiusaksi ja tuhoamaan tämän ihmisen elämän, vaikka tämä ihminen ei ole sitä ansainnut.........
Sitä asiaa ei ollenkaan lähestytä sellaisenaan, kuin mitä se oikeasti on. Eli siis täysin omia käsittelemättömiä traumoja ja tunnelukkoja. Asioita elämässä, mistä ei ole päässyt eteenpäin, syystä taikka toisesta. Tää ihminen ei välttämättä edes tiedä näitä asioita syvemmin, koska hänelle ei ole kukaan opettanut sitä.
Mä olen monesti sanonut, että tämä yhteiskunta toimii niin, että ihmiset ketkä eivät tunne edes itseään, kasvattaa ihmisiä ketkä eivät tunne itseään. Näinhän se menee meillä.
No sit tää masentunut potilas ajetaan ihan hirveään lääkekoukkuun ja siihen samaan elämään, mikä sen masennuksen alunperin aiheuttikin. Eli siis täysin päinvastoin, mitä tulisi tehdä.
Tälle ihmiselle ei kerrota mitään esim terveellisesti elämästä, häntä ei rohkaista mihinkään liikuntaan, eikä mihinkään muuhunkaan järkevään. Häntä ei rohkaista selvittämään ja työstämään omia traumojaan, hänet ohjataan vaan jonkun toisen ihmisen puheille ja pilleripurkille.
Vaikka oikeasti häntä pitäisi ohjata tekemään työtä itsensä kanssa.
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo aivokemiaselityshän on myytti
Jaa, missä niin väitetään? Jos masennuksella ei ole mitään tekoa kemian kanssa niin miten se voidaan hoitaa lääkkeillä jotka auttavat korjaamaan sitä 🤔
Huumeista tulee hyvä olo. Ei se sitä tarkoita, että ennen huumeiden käyttöä aivokemia oli pielessä.
Puhuin lääkkeistä, en huumeista. Sääli jos joku luulee, että masennusta hoidetaan vain huumaavilla lääkkeillä.
Kyseessä oli vertaus. Se, että lääkkeen myötä masennusoire vähenee, ei tarkoita, että aivokemiassa oli ennen lääkettä pielessä.
Aivokemiamyytti istuu sitkeästi, vaikka siitä ei ole näyttöä (muuta kuin että masennuslääke toi
Sitten varmaan ect-hoitokaan ei vaikuta mitenkään aivoihin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun menin 1. kerran tk-lääkärille masennuksen takia, hän määräsi mulle kävelylenkkejä. Ja kyllä muutenkin ammattilaiset todellakin puhuvat terveellisistä elintavoista ja niiden vaikutuksista mielenterveyteen. Ongelma on vaan siinä, että mulla on aina ollut ne asiat kunnossa - ennen ja jälkeen masennuksen, mutta masennus on ja pysyy. Mikään ei ole auttanut.
Ongelmiin pitäisi tarttua myös aikaisemmassa vaiheessa, eikä jäädä tuleen makaamaan, kunnes ei jaksa nousta sängystä.
Jos lääke toimii ja tekee elämästä moninkertaisesti parempaa, en tiedä miksi en käyttäisi sitä. Typerää pilata elämänsä jonkun lääkkeettömyysperiaatteen takia.
Minusta taas liikunnan ja ruokavalion merkityksestä kyllä puhutaan, mutta lisäksi sitten tuputetaan lääkkeitä. Yritetään siis paikata vain oireita, mutta syvempiin juurisyihin taas ei oikein kajota. Terapiassa ehkä käsiteltäisiin niitä, mutta sinne ei helposti pääse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vialla on ennenkaikkea se että ihmiset odottaa jokunen muun tekevään heidän puolestaan asioita. Tietoa niin ravitsemuksesta kuin liikunnasakin on saatavilla eikä sitä tarvitse erikseen aikuiselle ihmiselle jokunen antaa kädestä pitäen. Omasta elämästä ei oteta tai haluta ottaa vastuuta.
Halutaan vain ihmepilleri, joka poistaisi ongelmat, vaikka todellisuudessa pitäisi tehdä elämäntaparemontti elämän kaikilla osa-alueilla, jotta juurisyy masennukseen poistuisi.
Tuskin suurimman osan juurisyy on huonoissa elintavoissa. Pikemminkin käy niin päin että elintavat huononevat masennuksen seurauksena.
Vierailija kirjoitti:
Juuri näin
Mielestäni on heikkoa, ettei julkinen terveydenhuolto ohjaa Omaolo.fi:n valmennuksiin, jotka ovat ilmaisia ja joilla voi ehkäistä terveysongelmia muiltakin kuin masentuneillta. Suomalaisista 20% väestöstä on enemmän tai vähemmän masentunutta eli ongelma on kansansairaus, jonka hoito ja myös yleinen asenneilmapiiri masentuneita kohtaan tarvisi muutosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo aivokemiaselityshän on myytti
Jaa, missä niin väitetään? Jos masennuksella ei ole mitään tekoa kemian kanssa niin miten se voidaan hoitaa lääkkeillä jotka auttavat korjaamaan sitä 🤔
Ongelma on se että joillakin jotkin lääkkeet auttavat, monilla taas mikään niistä ei toimi. Silti ratkaisuna kaikille tarjotaan lääkkeitä vaikka niille ei edes ole tieteellistä perustaa kun koko aivokemiateoriaa ei ole todistettu.
Jos jossain fyysisessa sairaudessa hoito olisi näin epämääräinen ja tulokset yhtä laihoja, sitä tuskin pitkään jatkettaisiin. Masennus kun ei ole yhtä ulospäin näkyvä sairaus ja lääkkeen tulokset ovat vain potilaan oman kokemuksen ja kertoman varassa, ei tunnu olevan samanlaista painetta kehittää hoitokeinoja.
Ei anneta mitään rauhaa tehdä sitä työtä itsensä kanssa.
Jos et ravaa terapiassa koko ajan vaan haluaisit välillä vähän pidempään miettiä asioit itseksesi, uhataan lopettaa koko kuntoutus. Jos käytät vähän enemmän aikaa itsesi hoitamiseen ja silti opiskelet, jotta pysyy elämässä kiinni, mutta opinnot ei etene juuri niin paljon kuin pitäisi, uhataan periä opintotuki takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Te joille masennuslääkkeiden vaikutus on epäselvää, lukekaa vaikka Käypä hoito -suosituksesta siitä. Perustuu tutkittuun tietoon ja sen mukaan tehtyihin hoitosuosituksiin. Tietysti jos tiedätte asiasta enemmän kuin Suomen parhaat ja kokeneimmat psykiatrit ja tutkijat, niin hyvä teille, sitten osaatte varmasti hoitaa omat sairautenne.
Kiva maksaa masentuneiden terveydenhuoltomenot 🤷
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokaisen terveydenhuoltotiedot julkisiksi, niin loppuu sairauksien häpeäminen!
Vierailija kirjoitti:
Jokaisen terveydenhuoltotiedot julkisiksi, niin loppuu sairauksien häpeäminen!
Eiköhän joku jossain vaiheessa hakkeroi ne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihminen voi sanoa lapsuutensa olleen onnellinen ja silti vanhemmat ovat tehneet virheitä. Jos totuus olisi helppo kohdata, mitään ei vikana olisikaan. Ihminen ei aina ole todellisuudessa, se on fakta. Työstäminen vie vuosia, harva jaksaa sen. Väsyttävää kuunnella selittelyitä.
Vierailija kirjoitti:
Tuo aivokemiaselityshän on myytti
Sinäkö et usko serotoniineihin, endorfiineihin yms?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo aivokemiaselityshän on myytti
Sinäkö et usko serotoniineihin, endorfiineihin yms?
Masennuksen väitetään johtuvan serotoniinin vähäisyydestä aivoissa, mutta ei sitä määrää siellä aivoissa pystytä keneltäkään mittaamaan. Eipä ole keneltäkään mitattu koskaan.
70% serotoniinireseptoreista on suolistossa.
Laulamalla ja väkisin hymyilemällä saa myös serotoniineja nostettua.
Ja SSRI sekä SNRI -lääkkeet eivät ole koskaan saaneet plaseboa parempaa vastetta muissa, kuin lääketeollisuuden itse tekemissä tutkimuksissa. Yleiset sivuvaikutukset akatisia ja QT-välin piteneminen.
Kannattaa lukea Peter Götzschen molemmat kirjat lääketeollisuuden nykymeiningistä, erityisesti se moderneja psykotrooppeja koskeva kirja, löytyvät kirjastosta.
Kehitysmaissa ei ole masennusta, koska siellä ei ole aikaa ajatella liikaa. Suomessa on.
Vierailija kirjoitti:
Tuo aivokemiaselityshän on myytti
Ymmärrän, ettet halua uskoa että sinullekin voisi tulla masennus, johon et tiedä parannuskeinoa. Onhan se helpompi elää kuvitellen, että jos masennus iskisi niin tietäisi heti miten sen saa pois. Mutta nyt levität uskomusta, että masentuneet eivät vain yritä tarpeeksi päästäkseen eroon vaivastaan, mikä ei ole totta eikä reilua heitä kohtaan. Kaikkia masennuksia ei yksinkertaisesti saada parantumaan liikunnalla ja ruokavaliolla.
Uskon kyllä, että luonnosta löytyy parannuskeino jokaiseen maalliseen vaivaan, se onkin eri asia keksiä mikä auttaa mihin.
Miten käsittelet itseäsi/asioita, jos et edes muista asioita, jotka sinut traumatisoivat?
Ensimmäiset traumani ovat vauvavuodelta, enkä tiedä niistä kuin osan. Hylkääminen, pahoinpitely ym. jatkuivat siihen saakka, että menin kouluun, jolloin puolestaan jouduin koulukiusatuksi (ja sitä kestikin sitten koko peruskoulun ajan). Mieleni ei siis saanut hetkeäkään rauhaa, ja opin inhoamaan itseäni jo hyvin nuorena. Yritin ekan kerran lääkkeillä itsemurhaa kuudennella luokalla.
Sain ekan kerran terapiaa ollessani 32-vuotias. Mitä se enää silloin hyödyttää? Tätä aiemmin sain keskusteluapua, toki, mutta ei se riittänyt. Opinnot ja kaikki jäivät kesken, kiitos riittämättömän hoidon. Olen yrittänyt itsekseni työstää asioita ja parhaani mukaan mm. syödä hyvin sekä ylläpitää vuorokausirytmiä- mutta ei se olotilaani ole juuri vaikuttanut. Kaiken keskiössä on ahdistuneisuus, neuroottisuus, masennus ja itseinho. Vuosi toisensa perään. Olen ollut työkokeiluissa, pajatoiminnassa, ihan itse aktivoinut itseäni ja ehdotellut Kelalle päin kuntoutuksia ym., mutta mistään ei ole ollut apua. En vaan pääse tunteistani ja traumoistani eroon. Jossei muuta, näen viikkoja putkeen painajaisia lapsuudestani.
Niin että mitä tämmöisessä tilanteessa tulisi tehdä, kerropa se ap? Lähes kaikki laillinen on jo kokeiltu, tiettyjä hoitoja eivät suostu antamaan koska niissä on liian iso riski kohdallani johonkin epätoivottuun. Edes siellä terapiassa ei kokeiltu mitään erityismenetelmiä, vaikka terapeutti monelle käytti niitä, koska hänen mukaansa se voisi olla mielelleni liikaa. Mikä on seuraava askel, kuula kalloon vai?
On aivan mahtavaa nähdä, miten monet on alkaneet heräämään tähän. Onhan se kovan yön tulos ollut, ja saadaan kiittää esim. Bessel van der Kolkia ja Gabor Matéta, jotka ovat tehneet upeat urat näiden aiheiden parissa ja levittäneet tätä tietoa muiden avulla. Masennus on vaikeaa, koska siihen johtaneet asiat olivat usein vaikeita, mutta parannettavissa oikeilla keinoilla, kun niihin pääsee käsiksi. Perinteisesti siinä on ollut vaikka minkälaista portinvartijaa välissä, mutta nykyään kirjoja voi lukea ja videoita katsoa jopa ilmaiseksi, ja sillä tavalla saada sitä oikeaa tietoa.
Paljon voimia kaikille, joilla on tällä hetkellä vaikeaa.