Pumpsu, iloisia uutisia
Plussasin eilen. Tuntuu, että tämä alkanut raskaus on erilainen kuin kaksi aikaisempaa, jotka menneet kesken. Raskausoireet alkoivat niin nopesti ja rinnatkin ihan eri lailla kipeät kui aikaisemmin. Toivotaan, että tämä pysyy matkassa.
Kerroin, että verikokeessa mulla selvisi, että LH-hormoni olisi vähän alhainen. Myöhemmin selvisi, että kierto, jossa verikoe otettiin oli muutenkin kummaliinen, todella lyhyt. Otettiin sitten uudessa kierrossa koe uudestaan ja normaalia näytti. Liekö keskenmenosta oli vielä hormonit sekaisin. sain siis terveen paperit ja heti seuraavast kierrosta tärppäsi.
Miten sinun raskaus sujunut? Onhan kaikki mennyt hyvin? Kirjoittele kuulumisia.
t. Kevätihme ja pikkuinen 4+1
Kommentit (2)
Tosin, niin kuin totesit, keskenmenot taustalla aiheuttavat epävarmuutta raskauden etenemisestä. Eilen nukkumaan mennessä oli rinnat niin arat, että hyvä, että pystyä kääntymään sängyssä ja aamulla herätessä ei aristuksesta tietoakaan. Vähän päivän mittaan tullut arstusta, mutta aika pientä. Joten heti olen täällä huoleksinut, että mistä johtuu, kun noin arstus väheni. Rantojen kipuilun lisäksi ollut vatsatuntemuksia. Ennen plussaamista varsinkin ja nyt ei enää niin paljoa.
Mahatuntemusten ja rintojen lisäksi ei ole muuta oiretta ollut. Noi vain ja paljon voimakkaampana kuin edellisisssä, keskenmenneissä. Tiesin jo ennen plussausta, että raskaana ollaan.
Toivottavsti kaikki jatkuu hyvin.
Ihana oli kuulla että sinulla edennyt raskaus noin hyvin. Voisi jo sanoa, että olet turvallisilla vesillä. Hienoa! Nauti raskaudestasi.
Kiitos muuten kivasta vastauksestasi. Kirjoitellaan taas.
Kevätihme
Ihan sattumalta tulin täällä käymään ja mitä ihanaa saakaan täältä lukea!!! Onnea aivan valtavasti ja tarrasukkaa ja suojelusenkeleitä pikkuiselle!! Ja vähän vielä vauvaliimaa, että pysyy varmasti kyydissä!! Se on hyvä merkki, kun tuntuu erilaiselta, kun aiemmin, ehdottomasti. Nyt vaan seuraavat piinaavat viikot yrität kestää ja sitten yksityiselle ultraan, eikö! Musta ainakin aika ennen sykkeen näkymistä ultrassa (vk 6+3) oli se piinaavin.
En tosiaan ole juuri täällä palstalla pyörinyt, lähinnä pahoinvoinnin takia. Pari viikkoa sitten alkoi vähän helpottaa, mutta esimerkiksi eilen oksensin taas niin että ihmettelin ettei sisuskalut irronneet. Tänään on taas paremi päivä ja päätin tulla käymään täällä...jotain johdatusta varmaan :)
Me ei sitten pystytty odottamaan niskapoimu-ultraan saakka, vaan piti mennä varmistamaan vielä viikolla 10+4 yksityiselle, että kaikki on ok. Ja kaikkihan oli :) Nyt huomenna on sitten se np-ultra ja vaikka nyt mieli on jo rauhallisempi, niin kuitenkin jännittää, että onhan kaikki hyvin. Kummasti nuo keskenmenot vaikuttaa luottamukseen.
Tuntuu ettei ne tutut ja sukulaiset, joille tästä raskaudesta on nyt kerrottu (olen kertonut samalla myös avoimesti keskenmenoista) voi millään käsittää tätä huolen määrää, minkä nuo koetut keskenmenot aiheuttavat. Lisäksi on ollut ¿hassua¿ huomata, ettei ihmiset osaa suhtautua oikein mitenkään noihin keskenmenoihin. Suurin osa ei ole kommentoinut niitä mitenkään, vaan on siirtänyt keskustelun suoraan tähän tämänhetkiseen raskauteen. Osa taas kommentoi tyyliin ¿voi, voi, niitähän sattuu¿. Tältä osin tuntuu, että sitä on edelleen kovasti vertaistuen tarpeessa...
Mitäs oireita sulla on? Toivottavasti säästyt kovimmalta pahoinvoinnilta. Itse toivoin ennen tätä raskautta että pääsisin halimaan vessanpyttyä, kun ajattelin sen olevan ainoa kunnon raskausoire...nyt välillä toivon että olisin päättänyt haluta jonkun toisen oireen. Mutta hyvä näin kuitenkin, en ole kertaakaan valittanut siihen malliin, mitä olisi varmasti tullut tehtyä, jos ei olisi niitä kahta keskenmenoa takana ;)
Pidetäämpä yhteyttä!
Ja vielä kerran onnea matkaan sinulle ja pikkuiselle!
Pumpsu 12+1