Oikomishoito aikuisena - kannattiko?

Mun hampaita oiottiin julkisella puolella lapsena 90-luvun lama-aikaan, mutta aikuisena purenta painui taas pieleen. 

Kävin n. 30-33 vuotiaana oikojan konsultaatiossa, mutta hän väitti, että mun leuat on väärin, eikä oikominen onnistu kun tila ei riitä. Jätin asian sikseen, mutta kun hampaat alkoivat 40+ iässä vaivata enemmän, löysin onneksi hyvän oikojan, joka sanoi heti, että kyllä näistä vielä ihan hyvät saadaan. 

Nyt on reilu vuosi aktiivista hoitoa takana, kestää ehkä 3-4 kk vielä. Toki saan purentakiskon, mitä pitää käyttää myös hoidon jälkeen, että tulokset pysyvät. 

Hinta-arvio oli 7500 euroa, joka vähän hirvitti. Mutta nyt kun tulosta on tullut, niin tajuaa kuinka on kaiken sen rahan ja vaivan arvoista. Kulu on mulla noin 200-300 euroa 4-6 viikon välein. Arviohintaan sisältyi kai parit muovikuoret ja purennan korotukset, jotka joudutaan tekemään hoidon lopuksi. 

Hampaat on vähän hellinä aina pari päivää käynnin jälkeen, muuten en rautoja juuri huomaa. Suu tottuu nopeasti niihin. En välitä siitä, mitä muut miettivät. 

Jos mietit hoitoa kulujen takia - mieti sitä hintaa, jotka joudut laittamaan hampaisiin myöhemmin (implantit jne) ja mitä kaikkea kipuja huono purenta voi aiheuttaa. 

ps. unohda Turkin esteettiset hoidot.

Mulle on tehty Invisalign oikomishoito aikuisiällä. Tulos ei ole niin upea, mitä amerikkalaisilla ennen-jälkeen kuvissa, mutta on parempi kuin ennen. Vähän sellainen Suomi-versio.

Otsikossa kysyit, että kannattiko.

Mä sanoisin, että kannatti. Mulla oli sen verran iso muutos, että jatkuvasta ylläpidosta "kannattaakin kärsiä". Jotkut sanoo, että aikuisen hampaat ei pysy suorassa, mutta kyllä ne pysyy kun pidetään yllä.

Mutta jos on vain pientä kosmeettista epätasaisuutta, harkitsisin tarkemmin. Se ei ole vaikea juttu toteuttaa, mutta ei se mee myöskään silleen että "tadaa tässä sulla nyt suorat hampaat ikuisesti vaivatta".

Ja valitse tekijä kunnolla. Käytä oikomiseen erikoistunutta hammaslääkäriä.

Kannatti sinänsä, että hampaat on helpompaa ja kivuttomampaa pitää puhtaana. Aiemmin lankaaminen suorastaan sattui, kun alahampaat oli niin ristissä. Nätimpi hymy on plussaa, mutta pelkästään sen vuoksi en olisi tähän alkanut.

Rahaa taisi mennä n.4000€. Hoito kesti 1,5 vuotta yhteensä. Enimmän aikaa oli sellaiset vaaleat braketit. Viimeiset kuukaudet pidin niitä läpinäkyviä muotteja ympäri vuorokauden ja lopuksi vain öisin.

Ensimmäisinä päivinä kipua oli niin paljon etten pystynyt syömään. Se oli kamalaa. Jotain banaania muussasin ja keittoa yritin liruttaa suuhun. Sen jälkeen kipuja ei juuri ollut. Syöminen oli kyllä hankalaa. Siihen en koskaan tottunut. Töissä piti varata aikaa suun puhdistukseen ruokailun jälkeen. Salaatit ja esim. appelsiini oli sellaisia, joista jäi aina roikkumaan jotain.

Yksi kaveri sanoi, että ylähuuleni tulee paremmin esiin nyt. Se on ainoa kommentti keneltäkään missään vaiheessa.

Olin 32v. kun aloitin oikomishoidon. Nyt kymmenen vuoden jälkeenkään en ole täysin tottunut näihin retentiokaariin. Sinänsä olen jees niiden kanssa etten koko ajan mieti niitä eikä ne tavallaan häiritsekään. Inhottaa silti se etten ikinä saa sitä puhtaiden hampaiden tuntua vaan kieli tuntee metallikaaret ja niitä kiinnittävän paikka-aineen.

Kysyin aiheesta hammaslääkäriltäni yhdessä vaiheessa, mutta sanoi, ettei kannata laittaa rahaa siihen, koska hampaiden kunto on niin huono. Ärsyttää vanhempieni lepsuilu, koska sen jälkeen, kun aloin kyetä itse huolehtimaan asiasta kunnolla, ei ole enää tullut yhtäkään uutta reikää. Se vaan ei auta, kun suussa ei ole juuri hampaita, joita ei ole paikattu, ja niistäkin osa olisi kannattanut nykiä pois paikkaamisen sijaan jo silloin. Yksi otettiin vähän aikaa sitten pois. Paikan uusimatta jättämisestä oli päätetty jo kauan sitten sen osalta, mutta lopulta otettiin pois, kun alkoi alkaa näyttää siltä, että aiheuttaa pian ongelmia. Näin sen hampaan poiston jälkeen ja en tajua, miksi ikinä jättivät sen suuhun aikoinaan, kun hammasta oli aivan minimaalisesti. En ole tuon jälkeen kovin innoissani muidenkaan paikkojen uusimisesta, kun tilanne on tuo. Näen siinä lähinnä rahan hukkaa pitkällä tähtäimellä. Pois vaan ja sitten varmaan lopulta tekarit. 

Kannatti ehdottomasti. En halunnut hymyillä hampailla, koska hampaat vinksotti. Olin 26v ja 2000-luvun alussa oikomishoidossa, ylä- ja alaraudat, en muista tarkkaan menikö siinä pari vuotta. Vaaleat braketit ja kiristämisen jälkeen pari päivää olivat hellät, hankala syödä. Retentiolangat on ylhäällä ja alhaalla, kerran olen joutunut korjauttamaan ja niihin on tottunut vuosien myötä. Hoito kannatti, hymyilen vapautuneemmin, en peittele enää hymyäni. Hampaitani yritettiin korjata terveyskeskuksessa kun olin 10v, mutta se hoito oli yhtä tyhjän kanssa. Eli kannattaa valita hyvä oikoja.