Aloitin uudella työpaikalla ja mut esiteltiin tyttösenä. Olen 33v nainen

Tytöttely on alentamista.

Oon varmaan vaikea ihminen, mutta mua kyrsii ihan suunnattomasti, jos ihmiset suhtautuvat kuin teiniin. Useimmiten tätä on ollut juuri työpaikoilla. Puhutaan sellaisella tätimäisen/setämäisen holhoavalla äänenpainolla, sillä tavalla, miten selvästi vanhemmat ihmiset puhuvat lapsille ja teineille. Tuota kesti noin 35-vuotiaaksi. Kai sitten babyface-naama yhdistettynä miellyttämishaluiseen luoteeseen tähän johti.

Nyt nelikymppisenä en enää tätä kohtaa sillä tavalla. Kai oon tarpeeksi *ittuuntunut ja rupsahtanut, että uskotaan jo aikuiseksi ihmiseksi 😃

Ärsyttävää, mutta ei voi mitään. Itsekin 33-vuotias, hoidan työni hyvin, silti 40-vuotiaat kollegat niin miehet kuin naisetkin suhtautuvat kuin tyttöseen ja ovat opastamassa. En ole ikinä pitänyt imartelevana että luullaan nuoremmaksi, tulee vain alentava olo. Toisaalta asiasta huomauttamisestakaan ei seuraa mitään hyödyllistä, sitten oletkin vain kipakka tyttönen! Joten toisesta korvasta sisään toisesta ulos 

Onko niin, että kun naista on lakattu sanomasta tyttöseksi, häntä aletaaan sanoa mummoksi?

Minua luullaan jostain ihmeen syystä usein 19-vuotiaaksi, vaikka olen oikeasti 37 v. Mitä hittoa, ihmiset?

Aika moni nuori nainen (alle 40-vuotias) on kyllä pienen tyttösen tasolla. Kun taas miehistä lähestulkoon kaikki ovat poikia iästään huolimatta.

En viihtyisi työpaikalla, jos minua tytöteltäisiin. Alkaisin katselemaan muita työmahdollisuuksia ja nostaisin kytkintä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei välttämättä ajatelleet nuoreksi.

Minua ja työkaveriani sanottiin tytöiksi kerran parin miehen toimesta työpaikalla ja molemmilla ikää tuolloin n.50v. Ja ei todellakaan näytetty miltään teineiltä😂

Meidän työpaikalla annettiin kahdelle setämiehelle tytöttelystä kirjallinen varoitus.

Minkäslainen varoitus annettiin setämiehittelystä?

Epäasiallinen käytös.

Vierailija kirjoitti:

Aloitin työt, jossa pidin esittelyluentoja potentiaalisille yhteistyökumppaneille. Vanhempi naiskollega totesi luentoni kuunneltuaan, ettei noin nuoren tytön tarvitsekaan olla uskottava. Olin 32v alan asiantuntija vuosien työkokemuksella.

Teki sulle palveluksen kun veti maton alta. Olisit ylpistynyt liikaa. Parempi pudottaa maanpinnalle 👍

Olin kollegani kanssa työmatkalla Etelä-Euroopassa joitakin vuosia sitten. Minä olin tuolloin 41-vuotias ja kollegani 37. Paikalliset yhteistyökumppanit ihmettelivät ensitapaamisen aluksi, miksi firmamme on lähettänyt ulkomaille keskenään kaksi parikymppistä tyttöstä. He oikeasti yllättyivät, kun kerroimme ikämme ja sen, että olemme kyllä kokeneita ulkomaan työmatkaajia. Minua on aiemminkin luultu ulkomailla nuoremmaksi. Luulen, että yksi syy voisi olla pohjoismaalaisten eteläeurooppalaisia rypytömpi iho. Täällähän suurimman osan vuodesta ei aurinkoa erityisesti tarvitse varoa. 

Ylipäätään hyviin käytöstapoihin ei ole kohteliasta tytötellä saati pojitella ketään etenkään,. jos ei tunneta toista yhtään. Se on huumoria, joka toimii vain toisensa tuntevien työkavereiden kesken. Jos silloinkaan. Osalle se on niin herkkä asia, että viisas vaikenee. Vitsejä voi harrastaa muistakin aiheista.

Olen aina ollut ikäistäni nuoremman näköinen ja saanut myös kuulla asiattomuuksia sen vuoksi. Kehut tietysti ovat aina tervetulleita, mutta mieluummin vapaa-ajalla. En edes käsitä kenellä on aikaa pohtia ulkonäköä ja sen vaikutusta työpaikallla. Hämmästyttää kyllä näin boomerina, että miten niin monilla nuorilla on iho huonossa kunnossa ja harmaan värisiä? 

Vierailija kirjoitti:

Onko niin, että kun naista on lakattu sanomasta tyttöseksi, häntä aletaaan sanoa mummoksi?

🙄😕 jaa. Mitäs tuumit?

Tässä tyttönen, meidän uusi pomo. Läpsäytänpäs pikkusen pyllylle, että menepäs tyttöen siitä nyt töihisi. Eheehee.

🤢

🐽🐽🐽Mitä hittoa? Minähän vain osoitin huomiota.

Vierailija kirjoitti:

Oon varmaan vaikea ihminen, mutta mua kyrsii ihan suunnattomasti, jos ihmiset suhtautuvat kuin teiniin. Useimmiten tätä on ollut juuri työpaikoilla. Puhutaan sellaisella tätimäisen/setämäisen holhoavalla äänenpainolla, sillä tavalla, miten selvästi vanhemmat ihmiset puhuvat lapsille ja teineille. Tuota kesti noin 35-vuotiaaksi. Kai sitten babyface-naama yhdistettynä miellyttämishaluiseen luoteeseen tähän johti.

Nyt nelikymppisenä en enää tätä kohtaa sillä tavalla. Kai oon tarpeeksi *ittuuntunut ja rupsahtanut, että uskotaan jo aikuiseksi ihmiseksi 😃

Muakin tympii, mutta kai pitää olla siitä iloinen että näyttää nuorelta. Mutta esim perehdyttäjä kohteli mua kuin jotain 17 vuotiasta. Että osaanko nyt sulkea ovet varmasti oikein jne. Tuskinpa olisi tälläisiä kysellyt, jos olisi tiennyt ikäni.

Tämä on selkeästi voimautumisen paikka. Taistele ihmisoikeuksiesi puolesta koska naisena sinulla on siihen oikeus.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on selkeästi voimautumisen paikka. Taistele ihmisoikeuksiesi puolesta koska naisena sinulla on siihen oikeus.

No emt, miksei voisi kutsua nuoreksi naiseksi vaikka? ajattele jos olet 33 v mies ja menet työpaikalla ja vähän vanhemmat miehet pojittelee sinua. Tai sanoo "tänne tuli tuollainen poikanen töihin". Eikö sulle tule olo, ettet juuri osaa tehdä mitään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttua. Minustakin puhuttiin tyttönä vielä kolmekymppisenä. Nyt olen lähes 40v ja kun minulla puhkesi aikuisiän akne, alettiin kysellä papereita taas kaupan kassalla. :D

Mulla on vissiin teinimäiset kasvot ja olen tosi epävarma niin nämä piirteet vielä korustuu. En ole sellainen "aikuisen itsevarma" koska huono itsetunto kiusaamisen takia.

Sama juttu. Ja töissä heti ekana päivänä tytöteltiin. Kyllä heidän pitäisi tietää ikäni, ovat he verokorttini saaneet jossa on henkilötunnus.

Olen alkanut miettiä miten ihmiset voi olettaa automaattisesti toisen iän vaikka vaikuttaisikin nuorelta.? Itse ainakin kysyisin ekana.

Minulle on ainakin pari kolme kertaa jotkut vanhat miehet kommentoineet lenkille lähtiessäni kovaa vauhtiani kävelylenkeilläni. "On siinä tytöllä kova vauhti, en perässä pysyisi tms." Ja ikää 45v...