Ollaan eli eletään suhteessa mutta kuitenkin ypöyksin - onkohan tavallistakin? Hirvittävää elämän tyhjyyttä ja tuhlausta? Onko seksiä kuiten

Kuulostaa ihan samalta kuin meillä. Olen puolisoa kehottanut lähtemään, koska ei pysty ostamaan minua ulos asunnostamme, mutta tuossa se vaan roikkuu.

Pelottavan tuttua. Tavallaan mikään ei oo pielessä, mut oikeastaan kaikki. Toivoisin et kiinnostaisin tuota ihmistä edes vähän ihmisenä, naisena, muunakin kun kodin kalusteena. Seksiä on, mutta en tiedä tyydyttyykö tuo toinenkaan oikeesti. 

Vierailija kirjoitti:

Pelottavan tuttua. Tavallaan mikään ei oo pielessä, mut oikeastaan kaikki. Toivoisin et kiinnostaisin tuota ihmistä edes vähän ihmisenä, naisena, muunakin kun kodin kalusteena. Seksiä on, mutta en tiedä tyydyttyykö tuo toinenkaan oikeesti. 

Ja puhuttu on, mutta minä puhun yksin, toinen ei vastaa edes suoriin kysymyksiin kunnolla

Ei ole enää mitään puhuttavaa. Arvomaailmat ja kiinnostuksen kohteet ovat eri. Toisen tuntee niin hyvin, että tietää usein etukäteen mitä aikoo seuraavaksi sanoa.

Sen sijaan kuka tahansa vieraampi ihminen vaikkapa töissä niin juttua riittää ja halua jutella. Etenkin vastakkaisen sukupuolen edustajien kanssa.

Ollut sellaisessa suhteessa joo.. jälkikäteen en ihmettele yhtään miksi eksä, lasteni äiti petti.

Erottiin ja nyt parisuhteessa jossa todella paljon läheisyyttä, yhteisiä juttuja jne. mitä parisuhteeseen kuuluu.

Kotitöistä ei ole tarvinnut riidellä koskaan, minä teen niitä enemmän :)

Seksi on aivan upeaa vaikka ollaan oltu jo vajaa kymmenen vuotta parisuhteessa.

En vaihtaisi, en mistään hinnasta. Molemmat sanotaan toisillemme että kyllä sulle ottajia olisi jos erottaisiin.