Opettajan sijainen vain lukion käynyt

Vierailija kirjoitti:

Tulee halvemmaksi kuin oikea opettaja. Tuommoista se on aina ollut. 

Ei tule tai ainakaan aina ei ole tullut. Kyllä heille ainakin ennen maksettiin sijaistettavan opettajan palkka.

Niinhän ne sijaiset ovat. 

Lapsen isää pyydettiin sijaistamaan matikanopea kirjoitusten jälkeen ja hänen opetusvuonnaan tuli ennätyshyvät kirjoitustulokset. 

Opettajapula on ilmeisesti paikoin niin kova, ettei sijaisen koulutukselta paljoa vaadita.

Vierailija kirjoitti:

Johan sen käsittää jokaikinen normaali järkinen, että pariksi kuukaudeksi kevät lukukauden loppuun, ei mistään vetäistä pätevää opettajaa.

Ylioppilas kykenee valmiin opetussuunnitelman mukaan, opettamaan ne asiat, mitkä kahden kuukauden ajaksi, on merkitty tuolle luokalle.

Eivät ne opettajat summassa opeta.  On tietyt aihealueet ja ns. jaksot, mitä kulloinkin opetetaan ja käsitellään.   

 

Päteviä kyllä löytyy, mutta ei haluta ottaa. Syy on puhtaasti raha.

Vierailija kirjoitti:

Opettajapula on ilmeisesti paikoin niin kova, ettei sijaisen koulutukselta paljoa vaadita.

Ei ole. Mitä huonompi koulutus sijaisella on niin sitä vähemmän täytyy maksaa.

Mulla oli yksi isotissinen kaveri, joka sai pojat kiinnostumaan erikoisesti opetuksesta. Hän siis opiskeli myöhemmin opettajaksi, mutta oli jo aiemmin noissa hommissa kun ne kiinnosti.

Mitä sitten. Moni oli sitä mieltä, että ylioppilas Haavisto olisi ollut paljon kyvykkäämpi Suomen presidentin viranhoitajana kuin valittu London School of economicsista tohtorin tutkinnon suorittanut Stubb. - Toisaalta presidentin vaalien esimerkki osoittaa myös kuinka Suomessa arvosteaa nimenomaan ylioppilaaksi kirjoitttaneita erityisen korkealla kun jälleen kerran kaivettiin kaikkien ehdokkaiden vuosikymmniä  vanhat ylioppilastodistuksien arvosnat kertomaan miten älykkäitä tai vähemmän älykkäitä ehdokkaat olivat ja vähemmälle jätettiin huomiot siitä, mitä oltiin opiskeltu sen jälkeen. Av:la  toki tiedettiin kertoa, että jos oli väitellyt niin väitös oli tehty väärässä paikassa kuten Stubb ja Rehn tai tehty väärästä aiheesta Halla-aho ja Aaltola ja johtopäätöksenä oli että kuka tahansa voisi tehdä saman ohimennen ja käisä heilutellen tai ostaa itselleen vastaavan tittelin mutta ei sellaisella ole kuitenkaan mitään arvoa jos on onnistunut reputtamaan yo-koeessa yli 30 vuotta sitten.    

No eikö se joku Jani Sievinenkin ole opettajan hommissa, kohta varmaan joku Niemisen Tonikin opettaa matikkaa pennuille.

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitse olla edes ylioppilas tehdäkseen noita sijaisuuksia. Tiedän yhden tapauksen, joka on käynyt ammattikoulun eikä muutenkaan ole mikään penaalin terävin kynä. Jostain koulun keittiöapulaisen hommasta otettiin sijaiseksi, kun ei varmaan muita löydetty..

Aivan eli ammattikoulusta tullut on automaattisesti tyhmä. En nyt yleistäisi, sillä poikkeuksia on aina. 

Tuo on aivan tavanomaista, että ylioppilas otetaan peruskouluun sijaistamaan opettajia. Siitähän on hänelle hyötyä, etenkin jos aikoo jatkossa hakea opettajainkoulutuslaitokseen opiskelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Johan sen käsittää jokaikinen normaali järkinen, että pariksi kuukaudeksi kevät lukukauden loppuun, ei mistään vetäistä pätevää opettajaa.

Ylioppilas kykenee valmiin opetussuunnitelman mukaan, opettamaan ne asiat, mitkä kahden kuukauden ajaksi, on merkitty tuolle luokalle.

Eivät ne opettajat summassa opeta.  On tietyt aihealueet ja ns. jaksot, mitä kulloinkin opetetaan ja käsitellään.   

 

Päteviä kyllä löytyy, mutta ei haluta ottaa. Syy on puhtaasti raha.

Lain mukaan pätevä hakija pitää valita, jos sellainen on tarjolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulee halvemmaksi kuin oikea opettaja. Tuommoista se on aina ollut. 

Ei tule tai ainakaan aina ei ole tullut. Kyllä heille ainakin ennen maksettiin sijaistettavan opettajan palkka.

Ei minulle ainakaan aikoinaan maksettu pätevän opettajan palkkaa. Olin neljänä vuonna sijaisena eri opettajille. Koulutukseni on yo-merkonomi, hyvillä arvosanoilla.

Mitä väliä jos lyhytaikaisesti on joku sijainen? Ainahan sitä on ollut koulumaailmassa sijaisia eikä kenenkään elämä ole niihin kaatunut.

Itse kohteliaasti itsensä Wilma viestissä esitteli. Mistäpä muuten olisin tiennyt

ap

Eikö viidesluokkalaisia ole pätevä opettamaan henkilö, joka on suorittanut peruskoulun loppuun?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Johan sen käsittää jokaikinen normaali järkinen, että pariksi kuukaudeksi kevät lukukauden loppuun, ei mistään vetäistä pätevää opettajaa.

Ylioppilas kykenee valmiin opetussuunnitelman mukaan, opettamaan ne asiat, mitkä kahden kuukauden ajaksi, on merkitty tuolle luokalle.

Eivät ne opettajat summassa opeta.  On tietyt aihealueet ja ns. jaksot, mitä kulloinkin opetetaan ja käsitellään.   

 

Päteviä kyllä löytyy, mutta ei haluta ottaa. Syy on puhtaasti raha.

Lain mukaan pätevä hakija pitää valita, jos sellainen on tarjolla.

Ei tarvitse lyhyisiin sijaisuuksiin vaan niihin voidaan ottaa joku tuttu ns. tiskin alta. Pitkiin sijaisuuksiin saa myös venkoiltua epäpätevän tutun. Tämä on ihan oma taiteenlajinsa.

Kokemuksen syvällä rintaäänellä: viime kevään ylioppilas voi olla parempi opettaja kuin viimeisiä vuosia ennen eläkkeellä jäämistä työssä oleva pätevä. Tai sitten ei. Ehkä hän on sellainen, joka hakeutuu opettajakoulutukseen ja tulee sitten aikanaan rehtoriksi johonkin. 

Huonompi juttu on se, jos on oikeasti päteviä syrjäytetty siksi, että ylioppilaalle ei tarvitse maksaa palvelulisiä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulee halvemmaksi kuin oikea opettaja. Tuommoista se on aina ollut. 

Ei tule tai ainakaan aina ei ole tullut. Kyllä heille ainakin ennen maksettiin sijaistettavan opettajan palkka.

Nyt valehtelet! Ei todellakaan ole täysiä palvelu- ja syrjäseutulisiä saavan opettajan sijaiselle maksettu kuin peruspalkka. Varma tieto, olen ollut sellaisen sijaisena siihen aikaan, kun oli vielä syrjäseutulisiä saavia opettajia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Johan sen käsittää jokaikinen normaali järkinen, että pariksi kuukaudeksi kevät lukukauden loppuun, ei mistään vetäistä pätevää opettajaa.

Ylioppilas kykenee valmiin opetussuunnitelman mukaan, opettamaan ne asiat, mitkä kahden kuukauden ajaksi, on merkitty tuolle luokalle.

Eivät ne opettajat summassa opeta.  On tietyt aihealueet ja ns. jaksot, mitä kulloinkin opetetaan ja käsitellään.   

 

Päteviä kyllä löytyy, mutta ei haluta ottaa. Syy on puhtaasti raha.

Lain mukaan pätevä hakija pitää valita, jos sellainen on tarjolla.

Teoriassa, mutta käytännössä on monta keinoa välttää tarjolla olevien pätevien hakemukset. Yksi keino on aineyhdistelmä , johon ei taatusti löydy yhtäkään, jolla olisi pätevyys kaikissa, kuten saksa+kotitalous+tekninen työ+ fysiikka+musiikki. Toinen tavallinen keino on laittaa ilmoitus avoimesta paikasta koulun nettisivulle, tai peräti kunnan ilmoitustaululle.

Omasta kokemuksestakin aikoinaan poikana 15v oppilaana voin kertoa, että nuori,nätti, asiansa tunteva ja mukava nainen sai meidät kiinnostumaan opetuksesta uudella tasolla. Oli kyllä virallisesti ja muodollisesti pätevä.