Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vanheneminen ja alitajunta
22.04.2024 |
Mä lueskelin yhtä kirjaa, missä kerrottiin aivojen ja hermojen neuroblastisuudesta. Siinä kirjassa kerrottiin, että kun koehenkilöitä vietiin tilaan, joka oli täytetty heidän nuoruuden kuvillaan, sanomalehdillä, huonekaluilla jne. ja huoneessa oleskelun jälkeen henkilöille tehtiin erilaisia mittauksia, henkilöt olivat nuorentuneet, koska he saivat ympäristöstä virikkeitä siitä, että he ovat jälleen nuoria.
Sitten näin yhden videon missä tiedemies kertoi, että vanheneminen saa alkunsa alitajunnassa. Kun ihminen on otaksunut tietyssä iässä tapahtuvan tiettyjä vanhenemisen muutoksia, niitä todennäköisesti tapahtuu. Mutta jos henkilö kokee itsensä nuoreksi ja elinvoimaiseksi, eikä ole omaksunut ja liittänyt tiettyyn ikävaiheeseen liittyviä vanhenemismuutoksia, vanhenemista ei tapahdu.
Mä en yleensä usko hölynpölyyn, mutta tähän lähden mukaan.
Kommentit (24)
Eli kaikesta aina kiinnostuneet aspergerit ei vanhene koskaan? Siis sellaiset jotka ei koskaan pääse ns. aikuiseen ikään missä jotain pysyvää,esim perhe yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanat luovat todellisuutta.
Väärin. Sanat yrittävät kuvata todellisuutta, rajoittuneesti. Ihminen yrittää käytettävissä olevilla keinoillaan kuvata näkemäänsä. (Samasta syystä kukaan ei voi esim. sanoin todella kuvata miltä makea maistuu tai miltä vihreä väri näyttää.) Kuvittele, että todellisuus on kirja. Sinä olet käsi, joka plärää kirjaa. Konsepti "sinä" on todellisuudessa kätesi varjo, jolla ei voi kirjan sivua kääntää. Näkemäsi on heijastus tai varjo todellisuudesta, jolle on annettu nimiä: "sinä", "todellisuus", "käsi", "varjo", "kirja" jne. Kreikan kielen sana "logos" on jännä: sana.
Ensin se makea on syntynyt jostain ennen kuin sitä pystyy kuvailemaan.
Ensin on ajatus, sitten sana, ja se jälkeen teko = sanat luovat todellisuutta.
Eri
Toimiikohan jos menee muistoissaan nuoruuteen vaikka kuuntelemalla nuoruuden lempimusiikkia
Todellisuus on tarua ihmeellisempää.