Lue keskustelun säännöt.
Miten parantaa itsetuntoa, jotta uskaltautuisi suhteeseen kunnollisen miehen kanssa?
21.04.2024 |
Terapiaanko tässä on nyt vaan lähdettävä? Tiedän olevani ihana nainen, ihan fiksu ja nätti ja rakastava ja empaattinen. Olen huomaavainen ja nautin kumppanin ilahduttamisesta ja läheisyyskin on mulle tärkeetä.
Toistuvasti päädyn suhteisiin, joissa tulen kaltoinkohdelluksi. Tavallaan tiedän jo etukäteen, että mun ei kannattaisi suhteeseen lähteä, mutta kun tunne itsestä on sellainen että en mä parempaa ansaitse. Siis toi on se tunne, vaikka Tiedän että todellakin ansaitsen.
Monet kivat ja kunnolliset miehet on olleet musta kiinnostuneita, mut en jotenkin uskalla lähteä suhteeseen, kun pelkään että paljastun jollain tavalla vajavaiseksi ja tulen jätetyksi. Mä todellakin tiedän että nää on ihan typeriä ajatuksia ja siks tässä kyselenkin, voinko mä tehdä jotain itse vai kannattaako nyt vaan hakeutua terapiaan?
Olen kyllä noista huonoista suhteista aina itse lähtenyt, eikä yksinoleminen ole mulle mitenkään vaikeeta. En ole ollut jatkuvasti hyppäämässä uuteen suhteeseen. Elämä on hyvää, kiva työ ja harrastukset ja ystäviä. Tää itsetunto vaan on aivan surkea. Mitä teen?
Kommentit (29)
Mistä syystä ne kunnolliset miehet on aiemmin jättäneet sinut ap? Voiko niille sille tehdä mitään jotta sama ei toistuisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin tuossa juuri tinderissä, ja vastaan tuli tosi kiinnostava mies. Mut selkeesti hänellä oli rahaa, ei mitenkään pröystäilevästi sitä tuonut esille mut tiedättekö, kun asioita vaan voi päätellä pienistä informaatioista kuvissa. Niin mä en sitten edes tykännyt hänestä. Itse teen lasten kanssa töitä, ja palkka on aivan surkea, eikä mulla ole omistusasuntoa vaikka olen jo nelikymppinen.
Jotenkin tuntuu että turha edes yrittää. Tässäkin ihan typerä ajatusmalli. Enhän mä voi toisen pään sisälle mennä ja päättää hänen puolestaan, mut näköjään niin tein. Tätä mä olen koko ajan yrittänyt sanoa. Juuri tälle pitää tehdä jotain.
Mä en arvota yhtään ketään rahan tai statuksen perusteella, mut itselleni sen näköjään teen.
Ap
Ei vitsi, ihan sama juttu!
Olen itse 30+ j
Olen lukenut että yleensä miehille ei ole eri tulotasot ongelma, jos nainen kuitenkin käy töissä jne.
Mutta tietysti eihän sitä voikaan tietää vaikka eri tulotasot olisi olleet juuri tuolle miehelle ongelma. Samoin ei ole tavatonta jos ko tilanteessa tuntee huonommuutta suhteessa toiseen. Sitten jos haluaa kuitenkin ko mieheen tutustua, olisi vaan kyettävä käsittelemään se jos miestä ei sitten tuosta tai jostain muusta syystä kiinnosta, samoin kuin se että itse tuntee alemmuutta suhteessa toiseen.
Mietin tuota kuviota niinkin pitkälle, että entä jos ei olisikaan jättänyt? Niin kuinka sitten olisi edetty?
Jos toisella tekemiset olisi siitä kalliimmasta päästä, niin joutuisin koko ajan olla ottamassa esiin, että minulla ei ole varaa tuohon eikä tuohon, mutta tykkään käydä vaikka metsässä retkellä ja piknikillä (mutta eväissäkin tietty budjetti). Niin kyllä itseäni pienentäisi entisestään se, että joka välissä olisi otettava esiin se, kuinka paljon vähemmän tienaan.
Ja sitten jos ikinä edettäisiin yhteenmuuttoon, niin toisen pitäisi tinkiä huomattavasti asumisestaan, jotta olisi varaa maksaa kaikki 50-50.
Ja sitten jos tämä pyytäisi mukaan lounas- ja juhlatapaamisiin sukunsa kanssa, jossa tuntisin hulppeassa ympäristössä itseni ennemminkin sketsi -hahmoksi.
Näitä oikeastaan itse pelkään enemmän kuin sitä, että toinen jättäisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin tuossa juuri tinderissä, ja vastaan tuli tosi kiinnostava mies. Mut selkeesti hänellä oli rahaa, ei mitenkään pröystäilevästi sitä tuonut esille mut tiedättekö, kun asioita vaan voi päätellä pienistä informaatioista kuvissa. Niin mä en sitten edes tykännyt hänestä. Itse teen lasten kanssa töitä, ja palkka on aivan surkea, eikä mulla ole omistusasuntoa vaikka olen jo nelikymppinen.
Jotenkin tuntuu että turha edes yrittää. Tässäkin ihan typerä ajatusmalli. Enhän mä voi toisen pään sisälle mennä ja päättää hänen puolestaan, mut näköjään niin tein. Tätä mä olen koko ajan yrittänyt sanoa. Juuri tälle pitää tehdä jotain.
Mä en arvota yhtään ketään rahan tai statuksen perusteella, mut itselleni sen näköjään teen.
Ap
Joo mä olin kerran suhteessa se köyhempi, ja kun jouduin osallistumaan miehen sukulaisten häihin ym. niin ihan kaikki rahat meni vaikka vaatteet ja asusteet käytettyinä hankin. Sitten söin hyvin köyhästi pari kuukautta. En haluaisi enää samanlaiseen tilanteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Mistä syystä ne kunnolliset miehet on aiemmin jättäneet sinut ap? Voiko niille sille tehdä mitään jotta sama ei toistuisi?
Mulla ei ole ollut yhtään kunnollista miestä, ja itse olen jokaisen jättänyt. Paria katselin ihan liian monta vuotta.
Ap
Millä tavalla sitten koet että olisit liian huono niille kunnollisille? Mikä sinussa on mielestäsi vikana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin tuossa juuri tinderissä, ja vastaan tuli tosi kiinnostava mies. Mut selkeesti hänellä oli rahaa, ei mitenkään pröystäilevästi sitä tuonut esille mut tiedättekö, kun asioita vaan voi päätellä pienistä informaatioista kuvissa. Niin mä en sitten edes tykännyt hänestä. Itse teen lasten kanssa töitä, ja palkka on aivan surkea, eikä mulla ole omistusasuntoa vaikka olen jo nelikymppinen.
Jotenkin tuntuu että turha edes yrittää. Tässäkin ihan typerä ajatusmalli. Enhän mä voi toisen pään sisälle mennä ja päättää hänen puolestaan, mut näköjään niin tein. Tätä mä olen koko ajan yrittänyt sanoa. Juuri tälle pitää tehdä jotain.
Mä en arvota yhtään ketään rahan tai statuksen perusteella, mut itselleni sen näköjään teen.
Ap
Ei vitsi, ihan sama juttu!
Olen itse 30+ ja asun pienessä vuokra-asunnossa. Juttelin deittiso
Joo, todellakin juuri näin.. Paitsi mun kotterossa on vielä pakoputkikin viallinen vielä toistaiseksi 😂
Ap
Onkohan tässä sitten joku outo ero miesten ja naisten välillä? Minäkin olen huonoitsetuntoinen, mutta mies ja minä nimenomaan viehätyn kilteistä naisista. Tietysti aina on sellaista pelkoa, että olenkohan minä riittävän hyvä, mutta ei tulisi mieleenkään oma-aloitteisesti sen vuoksi sabotoida suhdetta.
Kun nyt olet huomannut tällaisen piirteen itsessäsi, niin voisitko luvata itsellesi, että katsot homman loppuun asti, jos kohdalle sattuu kiinnostava ja kunnollinen mies? Vaikka lopputulos on epävarma ja mitä vain voi sattua kumman tahansa aloitteesta, niin yrität parhaasi, et lähde, etkä sabotoi... Joskus minulla toimii hankalissa paikoissa se, että etukäteen lupaa itselleen tiettyjä asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin tuossa juuri tinderissä, ja vastaan tuli tosi kiinnostava mies. Mut selkeesti hänellä oli rahaa, ei mitenkään pröystäilevästi sitä tuonut esille mut tiedättekö, kun asioita vaan voi päätellä pienistä informaatioista kuvissa. Niin mä en sitten edes tykännyt hänestä. Itse teen lasten kanssa töitä, ja palkka on aivan surkea, eikä mulla ole omistusasuntoa vaikka olen jo nelikymppinen.
Jotenkin tuntuu että turha edes yrittää. Tässäkin ihan typerä ajatusmalli. Enhän mä voi toisen pään sisälle mennä ja päättää hänen puolestaan, mut näköjään niin tein. Tätä mä olen koko ajan yrittänyt sanoa. Juuri tälle pitää tehdä jotain.
Mä en arvota yhtään ketään rahan tai statuksen perusteella, mut itselleni sen näköjään teen.
Ap
Ei vitsi, ihan sama juttu!
Olen itse 30+ j
Eihän sen kunnollisen miehen tarvitse olla itseäsi varakkaampi?
Olen lukenut että yleensä miehille ei ole eri tulotasot ongelma, jos nainen kuitenkin käy töissä jne.
Mutta tietysti eihän sitä voikaan tietää vaikka eri tulotasot olisi olleet juuri tuolle miehelle ongelma. Samoin ei ole tavatonta jos ko tilanteessa tuntee huonommuutta suhteessa toiseen. Sitten jos haluaa kuitenkin ko mieheen tutustua, olisi vaan kyettävä käsittelemään se jos miestä ei sitten tuosta tai jostain muusta syystä kiinnosta, samoin kuin se että itse tuntee alemmuutta suhteessa toiseen.