Kaikki aina uhoaa sanovansa suoraan, mutta silti tosielämässä juuri kukaan ei sano suoraan

Veikkaa vaan 🙂

Opin ala-asteen kuudennella että ei koskaan pidä sanoa suoraan mitä ajattelee, vaan kaikki pitää puhua selän takana, valehdella ja punoa kaiken maailman juonia. Olin kuulema ilkeä ja liian suorapuheinen kun sanoin asiat suoraan henkilölle jota asia koski.

Yleensä nää netissä huutelijat ei osaa käskyttää itseään edes suihkuun tai ulos käymään välillä, miten ne osais sanoo suoraan jotain toiselle ihmiselle? 

Suomalaiset on lampaita ketkä vaan nielee kaiken ja myötäilee. Ei täällä ole sellasta tulista kulttuuria tai mitään muutakaan, eikä ihmiset ole todellakaan niin älykkäitä kuin he kuvittelevat olevansa. 

No senkun sanot suoraan. Tosielämässä meillä kaikilla ei pyöri hankalia tyyppejä jatkuvasti ympärillä. Tunnistan kyllä sen ilmiön että joidenkin mielestä joka toinen tavattu ihminen on hankala ja näistä jokaisesta pitää erikseen ongelmoida. Sitä kun kuuntelee tarpeeksi kauan niin se suoraan sanominen koskettaa yllättäen sitä että ruikutusta ei jaksa enää kuunnella. 

Tälläkin palstalla ulistaan hallituksen toimista, mutta silti kukaan ei oikeasti tee mitään muuta kuin uikuttaa vauvapalstalla 😂

Jotkut sanovat ammattinsa varjolla julmasti ja kiusaten. Sekin on paha juttu. Myös turhia asioita, jotka toinen jo tietää.

Niin, ja sitten kun olet se, joka lopulta uskaltaa ottaa vaikkapa työpaikalla palaverissa esiin jonkun hankalan asian, niin kaikki muut vaikenee. Siis asian, josta on porukalla marmatettu ja märisty, ja sit yhtäkkiä asia ei vaivaakaan ketään, ja olet yksin täysin idiootti.

Olen kokenut saman myös yksityiselämässä, kun yksi lähipiirin henkilö terrorisoi rajattomalla käytöksellään muita. Sitten kun itse lopulta sanoin tälle asiasta suoraan, niin eipä mulla ollutkaan tukijoukkoja.

Tästä olen oppinut vain sen, että myös minun pitäisi oppia olemaan hiljaa. Suurin osa ihmisistä vain rakastaa valittamista, eivät oikeasti halua asioihin korjausta. 

Vierailija kirjoitti:

Yleensä nää netissä huutelijat ei osaa käskyttää itseään edes suihkuun tai ulos käymään välillä, miten ne osais sanoo suoraan jotain toiselle ihmiselle? 

Suomalaiset on lampaita ketkä vaan nielee kaiken ja myötäilee. Ei täällä ole sellasta tulista kulttuuria tai mitään muutakaan, eikä ihmiset ole todellakaan niin älykkäitä kuin he kuvittelevat olevansa. 

Sosiaalinen äly on oma tajunsa. Suoraan kannattaa puhua harkiten ja välttää tunnekuohua. Asiasta suoraan puhuminen herättää arvostusta vaikka voi ensin tuntua pahalta.

Tietysti on ikävää joutua moittimaan tai ottamaan harmitus puheeksi. Olemme varmaan kansana arkoja setvimään tyytymättömyyttä ajoissa. Tottuneet näkymättömään puurtamiseen moni. Kieltämättä toisissa maissa tokaistaan heti jokin mikä toisen touhuissa ihmetyttää.

Nyt kun vielä korostetaan erityisesti suvaitsevaista monimuotoisuutta niin sekin voi osittäin pidättää arvostelua. Tuokin vain voi pitää yllä valheellista harmoniaa ja kasata hiljaista ärtymystä. Pitäisi kyetä olemaan hillitty ja rakentava kun konfrontoi.

Toden puhujalle käy helposti huonosti.                                                              KI/

Opin ala-asteen kuudennella että ei koskaan pidä sanoa suoraan mitä ajattelee, vaan kaikki pitää puhua selän takana, valehdella ja punoa kaiken maailman juonia. Olin kuulema ilkeä ja liian suorapuheinen kun sanoin asiat suoraan henkilölle jota asia koski.

Vierailija kirjoitti:

Niin, ja sitten kun olet se, joka lopulta uskaltaa ottaa vaikkapa työpaikalla palaverissa esiin jonkun hankalan asian, niin kaikki muut vaikenee. Siis asian, josta on porukalla marmatettu ja märisty, ja sit yhtäkkiä asia ei vaivaakaan ketään, ja olet yksin täysin idiootti.

Olen kokenut saman myös yksityiselämässä, kun yksi lähipiirin henkilö terrorisoi rajattomalla käytöksellään muita. Sitten kun itse lopulta sanoin tälle asiasta suoraan, niin eipä mulla ollutkaan tukijoukkoja.

Tästä olen oppinut vain sen, että myös minun pitäisi oppia olemaan hiljaa. Suurin osa ihmisistä vain rakastaa valittamista, eivät oikeasti halua asioihin korjausta. 

Juuri näin. Tästä syystä itse en ikinä puhu epäkohdista isossa porukassa, koska muu taustaporukka jäätyy. Otan aiheeksi kahdenkeskisissä kehityskeskusteluissa tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, ja sitten kun olet se, joka lopulta uskaltaa ottaa vaikkapa työpaikalla palaverissa esiin jonkun hankalan asian, niin kaikki muut vaikenee. Siis asian, josta on porukalla marmatettu ja märisty, ja sit yhtäkkiä asia ei vaivaakaan ketään, ja olet yksin täysin idiootti.

Olen kokenut saman myös yksityiselämässä, kun yksi lähipiirin henkilö terrorisoi rajattomalla käytöksellään muita. Sitten kun itse lopulta sanoin tälle asiasta suoraan, niin eipä mulla ollutkaan tukijoukkoja.

Tästä olen oppinut vain sen, että myös minun pitäisi oppia olemaan hiljaa. Suurin osa ihmisistä vain rakastaa valittamista, eivät oikeasti halua asioihin korjausta. 

Juuri näin. Tästä syystä itse en ikinä puhu epäkohdista isossa porukassa, koska muu taustaporukka jäätyy. Otan aiheeksi kahdenkeskisissä kehityskeskusteluissa tms.

Mun työssä ei tuollaista kehityskeskusteluja pidetä. Ja nämä asiat ovat olleet sellaisia, että vaatisivat sitä joukon voimaa, että muutkin kokee samaa, eikä se ole vain yhden henkilön kokemus. Ne asiat pitäisi myös ratkoa siinä heti, eikä odottaa johonkin kehityskeskusteluun ehkä kuukausienkin päähän. Saatikka kun on kyse ihmissuhteista, niin se yksi saa vaan siitä lisää voimaa ja tulkitsee ne hiljaa jääneet omalle puolelleen. 

Mä en näe että siitä suoraan sanomisesta useinkaan edes olisi mitään hyötyä. Sanoista sika harvoin on.