Mitä syitä siihen, että mies pettää vaimoaan, omien lapsiensa äitiä?
Ja jatkaa salasuhdetta pitkään? Vannoo rakkauttaan toista naista kohtaan ja tekee kaikkensa nähdäkseen salarakkaansa.
Onko oikeasti ihastunut / rakastunut tähän toiseen naiseen vai miksi tekee tuollaista?
Kommentit (45)
Vierailija:
Vierailija:
varsinkin silloin kun lapset ovat pieniä. Ja jos töissä on samaan aikaan vielä rankkaa/pakko näyttää kyntensä niin aika paskalta saattaa elämä maistua. Siinä vaiheessa vasta punnitaan epäitsekkyys ja se kuuluisa suomalainen sisu kun tekisi yli kaiken mieli heittää pyyhe kehään ja lähteä vanhasta tutusta ja tylsästä suhteesta ja tasaisen harmaasta arjesta uuteen tulisen intohimon ja rakastumisen täyttämään parisuhteeseen isolla P:llä.Ei elämä ole aina reilua eikä kivaa mutta vastoinkäymisissä ja arjen harmaudessa ne marjanpoimijat punnitaan ja eritetaan miehistä ja naisista.
Ja taas toisaalta siltä, että vaikka mahdollisuudet ovat auki TERVEIDEN lasten, säännöllisen työn ja " ihan ok" parisuhteen kanssa, niin sitä ei hoksata, että se " TYLSYYS" ei asu siinä kumppanissa. Vaan omien korvien välissä.
Jostain pitäisi tulla se uljas prinsessa tai prinssi tuomaan hehkua ja hekumaa elämään.
Mutta vaikka tulisikin, niin mitä sitten? Ehkä sitten tajuaisi, että sen uuden prinssin/prinsessankin kanssa se " tylsä arki" antaa parhaat mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen ja vielä elämässä suunnankin muuttamiseen. Nimittäin jos elämä on tosi kiihkeää ylä- ja alamäkineen, ei ehdi itseään välttämättä ajattelemaan.
Monet päätökset ovat omissa käsissä, ei ole mitään " pakkohan se on kun on tähän ryhdytty [hankkia asunto/talo/auto/etc]" . Suurin pakko on yleensä huoltaa lapsensa, jottei heitä menetä, ja senkin voi tehdä monella tavalla.
Tosin ehkä olen hieman jyrkkä - monet mahdollisuudet kun hoksaa lähinnä silloin, kun ne eivät ole omissa käsissä/ulottuvilla.
Jännää myös se, että haaveillaan siitä prinssistä/prinsessasta ja kuvitellaan, että se sitten päättyy johonkin " ja he elivät elämänsä onnellisina loppuun asti" . Paskat. Menkää lukemaan eroperhe. netin sivuja... Siitä ne VAIKEUDET vasta alkavat.
Tai ehkä minä vain en osaa kirjoittaa tarpeeksi kansantajuisesti päässäni olevia ajatuksia. Helppoa meillä ja monella muulla, itseasiassa kaikilla suomalaisilla, varmaan onkin jos kysytään keltä tahansa Etiopian pakolaisleirillä olevalta. Kaikki on näet suhteellista.
Minäkin yritin vain tuoda esiin sitä että monen asian suhteen tulee hätä vasta kun sen jonkin menettää. Näennäisesti on helpointa heittää pyyhe kehään ja lähteä sen uuden, suuren rakkauden perään mutta se tuskin tuo elämään pysyvää onnea vaan ennemminkin näitä Seiskan lööppejä " Viides kerta toden sanoo. Tämä on tosi rakkautta" .
Korjataan nyt sitten vaikka muotoon: Elämä ei edelleenkään TUNNU aina kivalta ja reilulta vaikka moni vaihtaisi osia kenen tahansa suomalaisen " onnettoman" kanssa koska tahansa. Vihreämmän ruohon metsästäjiä riittää siitä huolimatta.
Mun pitäisi varmaan päästä joskus kokeilemaan sellaista tasaista, suhteellisen vakavaraista, vaikka pienituloista, mukavaa perhe-elämää ja säädyllistä, vaikkakin ehkä toisinaan kohtuuttoman kiireistä työtä. Sitten osaisin jollain tavalla asettua tähän keskiluokkaiseen arkipäiväiseen kärsimykseen.
Vierailija:
mitäs jos se suhde omaan puolisoonkin on varsin kuuma ja seksirikas ja silti haluaa vierasta ja kaikki osapuolet on tyytyväisiä. ihminen ei oo yksiavioinen.
valitettavasti pettänyt miestäni. Minulla oli ehkä jopa jonkintasoinen suhde? Mitään en ole katunut niin paljon kuin sitä, enkä taatusti tule koskaan katumaan.
Minut siihen ajoi.
1- se että mieheni oli aikoinaan ihastunut toiseen naiseen ja halusi minusta taukoa. palasimme sittemmin yhteen, mutta asia jätti minuun jälkensä. tuntui että en päässyt siitä puhumisesta huolimatta ylitse. vasta kun itse tein jotain tyhmää, niin pystyin unohtamaan mieheni mokan.
2- mieheni oli kovin etäinen ja kieltäytyi seksistä jatkuvasti. hän oli vain kiinnostunut harrastuksestaan.
3- mies jonka kanssa petin, oli täsmälleen samssa tilanteessa kanssani
tuntui, että halusin hänelle hyvän mielen, eli osittain säälipano.
En ymmärrä yhtään miksi joku tietentahtoen vapaa-ehtoisesti pettää? Se tunne sen jälkeen on niin paska ja siitä ei pääse koskaan eroon. se vainoaa ikuisesti :( en suosittele
on se helpompaa surra toisen tekemiä virheitä kuin omiaan
itse olen nainen ja naimisissa. Olen pettänyt miestäni seitsemän kertaa. Oma liittomme on seksin puitteissa tylsä ja kaavamainen en ole koskaan saanut mieheni kanssa, eikä hän ole valmis kokeilemaan mitään uutta.