Lue keskustelun säännöt.
Muita tällaisia pitkäaikaistyöttömiä?
19.04.2024 |
Minulla ei ole koskaan ollut sellaista vastuuntuntoa, joka johtaisia ajatukseen, että minun tai muidenkaan pitäisi olla töissä. En ole koskaan myöskään kokenut syyllisyyttä siitä, etten ole osallistunut työelämään. Kuitenkin työkokeiluissa ja palkkatukihommissa teen työt aina hyvin, jopa nautin töistä ja olen energinen töiden jälkeenkin. Minua on pyydetty usein oikeaan työsuhteeseen, mutta olen aina valehdellut, että satuin juuri saamaan hyvän työtarjouksen muualta. Sitten olen taas pari vuotta työttömänä kotona, MUTTA, olen aina silloin tyytymätön työttömyyteeni.
En siis halua olla työelämässä, vaikka minulla on paljon energiaa ja pidän työskentelystä, toisin kuin työttömyydestä. Mikä tämä tilanne oikein on?
Kommentit (4)
Tätä tilannetta kutsutaan mukavuudenhaluksi, hedonismiksi, vastuunvälttelyksi tai kyvyttömyydeksi kasvaa aikuiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ALoittaja on oikeassa.
On surullista, että ihmisen elämä ja erityisesti paras aika siitä käytetään periaatteessa täysin hyödyttömään puurtamiseen. Täällä ei ole oikeastaan mihinkään kiire, kaikki on keinotekoisesti tehtyä kiirettä. Vähemmällä pärjättäisiin.
Ihmiselämän pitäisi olla kiinnostava ja mielenkiintoinen matka. Nyt vaellamme kuin lampaat päivästä toiseen kuka toimistoon, kuka työmaalle. Harvaa se kiinnostaa, mutta niin on vain pakko tehdä.
Työ on pakollista pahaa, periaatteessa täysin turhaa. Mutta mitä vähemmän sitä ajattelee, sen parempi.
No, se siitä. Takaisin töihin.
Lol. Tuet pois niin että poksahtaa. Ei tarvi työtä tehdä mutta älä odota yhteiskunnan elättävän, eikä enää kauheesti tulekaan.
Elämän pelko, menestymisen pelko, vättelevä persoonallisuus.