<<ELOpainoiset vk.4>>

Ajattelinpa minäkin liittyä elopainoisten kevenevään joukkoon...Laihdutusta olen yrittänyt enemmän tai vähemmän synnytyksestä lähtien, mutta heikoin tuloksin. Nyt lienee viimein aika skarpata.



Vaaka näytti tänä aamuna lukemaksi 68.6. Bmi 24.3 eli normaalin rajoissa, silti haluaisin palata takaisin kahden raskauden takaisiin mittoihin eli n. 60-63 kiloon. Viime raskauden aikana paino nousi vain n. 7 kg, mutta ei sitten synnytyksen jälkeen kovin paljoa tippunutkaan.



Osittaisimetän vielä, joten mitään kovin rankkaa kuuria ei ole tiedossa. Pääasia olisi, että saisin jätettyä turhat herkut ja lisättyä liikuntaa. Suklaa tuntuu maistuvan ihan liian hyvin.



Toisaalta olen huomannut sellaisen ihmeellisen jutun, että paino on pysynyt melko lailla samana syön sitten miten paljon tai vähän hyvänsä. Eli ei herkuttelusta kovasti nouse, mutta ei myöskään helposti putoa. Vaikuttaisikohan imetys näin?



Tsemppiä kaikille elopainoisille!



canemo (jolla tytöt -04 ja 150806)

Mäkin voisin täällä hengailla...



Painoindeksi on 23,4, mutta vyötärönympärys huitelee jossain 85 sentissä, joten kiinteytykselle olis paikkansa. ja kyllä noita läskejäkin voisi sulatella.



Muistakaahan urheilukanavan jumpat. Huomenna muistaakseni 13.30, keskiviikkona klo 18 ja torstaina 12.30. Perjantaina tulee tv kakkoselta yleensä se iltapäiväjumppa ja sunnuntaina tulee jälleen urheilukanavalta aamujumppa. oliskos siinä heti 9 jälkeen :)



Jamssa + tytsy 5kk

Mulla näytti bmi 24,7, normaalin rajois, mutta nelisen kiloa haluisin vielä pois että vanhat vaatteet sopis ja tota mahaa kanssa pienemmäks ja kiinteyttä yleisesti. Pituutta mulla 173 cm. Joulun jälkeen vaaka näytti 78 kg ja nyt olen keventämällä ruokavaliotani ja jättämällä herkuttelut vähemmälle +liikuntaa lisäämällä saanut pudotettua painon 74 kg:aan. Maha on myös pienentynyt jonkun verran kolmen viikon aikana, joten innostaa jatkamaan tällä linjalla edelleen:) Vielä kun saisi enemmän lähettyä liikkeelle...Minäkin imetän, joten en tingi kuitenkaan kunnon ruuasta.



Tsempataan toisiamme, kesään mennessä olemme varmasti laihempia;)

eli tarkoitus olisi saada noin 10 kg pois niin olisin sutjakassa kunnossa. BMI näytti niinkin suurta lukua kuin 27 eli jotain tarttis tehrä ja pian. Nyt painoa vielä 78kg ja pituutta 170cm. Kaikkia kiloja joita raskausaikana ehti kertyä 18 en ole vielä saanut kokonaan pois. Myös tuo hyllyvä pömppö sais kiinteytyä, joten jos jollakulla on hyviä alavatsaliikkeitä niin kertokoon.



Päivittäin käyn kävelemässä tunnin lasten kanssa. Poika seisoo laudalla tai näin lumiseen aikaan vedän kelkkaa ja työnnän vaunuja, joten melko hikistä lenkkeilyä. Herkkujen syöminen on mun suurin pahe, varsinkin suklaa.



Tästä se sitten mun osalta alkaa. Tosin minäkin vielä imetän, joten herkkujen ja iltasyömisen poisjättämisellä ja taidan aloittaa.



Kiloihinsa kyllästynyt Huhti

Miulla ois pdf:nä koneella muutama Pilateksen liike, joilla omasta mielestäni viime raskauden jälkeen sain senttejä pois :)

Liikkeet eivät ole hankalia ja onnistuvat ihan varmasti jokaiselta halukkaalta.

Että jos tuntee niitä tarvitsevansa, voisi laittaa mulle viestiä tonne höpöosoitteeseen erikueri@hotmail. com :)



Niin ja tehdäänkö me sitten niin, että sunnuntaina tai ensi maanantaina katottas taas tuota ELOpainoa ja sitten tänne vertailukohdaksi laitettaisiin? Vähän niinkun täällä näyttää muillakin olevan tapana :D



Tänään on suklaaton päivä Eria!

Pinon lukeminen (siis elokuisten) vei sen verran aikaa, etten nyt ehdi noita omia lukujani, BMItä ja muita laskea ja laittaa, mutta tulin vaan tuulettelemaan innoissani ja ilmoittautumaan mukaan!



Palaan asiaan myöhemmin!



Niin ja tuo maanantainen viikkopunnitus on hyvä ajatus!



Pumpuli

Painoindeksi 24.6 eli normaali, mutta vyötärönympärys...kehtaako ilmoittaa? Tasan metri. Nimenomaan haluan sen läskirullan pois housunpännin päältä roikkumasa. Tavoitteena on, että oma koko 40/42 alkaa näyttää sopivalta päällä. Tavoitepaino on 65kg, joka oli vaa' assa 4 vuotta sitten ennen esikoisen odotuksen alkua.



Mituutta on 174 ja painoa äsken puntarilla 74.6kg. Emppusimppu näytti olevan melko samoissa pituus- ja painomitoissa kuin minäkin ja minunkin tarina sisältää 4 kilon pudotuksen ennen joulua, tosin siitä hiipi takaisin pikkasen. Canaemon tapaan huomasin tässä melkein kk aikana (jonka aikana en ole aktiivisesti pisteyttänyt), että vaikka kuvittelin tulleen esim. joulun ja uudenvuoden herkuttelujen seurauksena kaikki 4kg takaisin, niin ei onneksi käynyt.



Minun kuurini sisältää:

- ruokavalion suunnittelua ja niskasta kiinni ottamista. kaikkia herkkuja en kiellä mutta jostain tingitään saman päivän aikana. vähennän sokeria ja vaaleaa leipää jne. pientä säätöä

- kasviksia ruokavalioon enemmän

- vedenjuonti

- lihaskunnon ylläpitoa ja kävelylenkkejä



Oon luvannut itselleni pitää paremmin huolta itsestäni ja tämä kaikki on osa sitä. Kiva kun mukana on tuttu porukka, jossa tulee pidettyä lupausta yllä paremmin ja voi jakaa kaikkia niitä tuntoja, joita matkan varrella tulee!!

Täällä haluttais tuota vyötäröä vähän soukemmaksi siis joku nahantiukennuskuuri ja taitaa siinä pikkasen raskausläskejä olla.



Pituutta 163m ja vaaka näyttää nyt 53kiloa eli keventäjien mukaan olen alipainoinen. Sitten taas kun mittailee noita mittoja niin se vyötärönympärys on sen 83cm mutta siitä pari senttiä navan yläpuolelta on 87m ja sitä pitäiskin saada sitten vähän kavennettua!



Tohtori.fi -nettisivuilta laihdutusosiosta läytyy mm. " omena-päärynä-indeksi" joka varmaan ihan hyvä apu (ja oikea tavoite löytyy sieltä) kanssa tuon BMI:n lisäksi.



Tavoitteena olis jättää herkkuja vähemmäksi. Eli jos sais rajattua viikosta yhden karkkipäivän eikä joka toinen päivä napostelis kaikkee hyvää ja jos kahvin kanssa jotain kevyempää keksis kun pullaa tai ainakin kahden pullan rajaisi yhteen. Lisää rehuja myös ruokavalioon kaipailisin! Liikuntaosio mulla onkin aika reilassa kunhan tästä flunssasta pääsen taas.



Tavoitteena juosta puol maraton 23.9. Eli pääkaupunkijuoksu, siellä myös No Smoking-kävely ja sauvakävelyä. Innostuisko joku muukin ELOpainoisista? lisäinfoa www.viipurinurheilijat.fi (en tosin tiedä onko siellä mitä infoa vielä, mutta varmasti kun vuosi etenee niin sinne jotain tulee)

Vaikka en elokuisten pinoon olekaan ehtinyt kirjottelemaan. Tyttö kuitenkin huomenna 5 kk, joten elokuisia ollaan. Ja välillä olen teidän pinoja lueskellut, mutta aika ei siis ole riittänyt kirjottelemiseen.



Kerron tässä vähän itsestäni ja tavoitteista, jos minut mukaan otatte. Eli minäkin edelleen imetän, joten tavoite on jotain -200-500 g viikossa. Paino nyt 72 kg - raskauskiloja (yhteensä tuli 19 kg) on vielä neljä jäljellä. Tavotteena kuitenkin 62-65 kg, mikä oli ennen esikoisen raskautta eli kolmisen vuotta sitten. Painoindeksi nyt 24,9, vyötärönympärys 85 cm, joten siinä on kyllä kohentamista.



Herkkuja ois tarkotuksena vähentää ja liikuntaa harrastaa säännöllisemmin eli ainakin 4-5 kertaa viikossa. Vaunulenkkien lisäksi koitan vaikka ensi viikolla ehtiä hiihtämään ja ehkä uimaankin, on vaan aina tuo lapsenvahtiongelma=(



Toivottavasti otatte minutkin mukaan, vaikken kovin tuttu teille ennestään ole. Esikoinen muuten siis täytti äskettäin kaksi vuotta.



Marja

Itselläni alkaa jo olla ainakin hiukan mukavampi olo, kun en ihan niin paljoa ole herkkuja mussuttanut kuin yleensä. Mies toi eilen kaupasta levyn Fazerin sinistä ja siellä se jääkaapissa vielä avaamattomana. En ole siis sortunut! Olis kyllä parempi jos ois kokonaan jäänyt ostamatta, kun jossain vaiheessa aina tulee se heikko hetki, jolloin sitä unohtaa kaikki vakaat lupauksensa kevyestä elämästä.



Eilen ja tänäänkin olis kyllä jo monta kertaa tehnyt mieli hakea vähän lohtua herkuista, on nimittäin tuo 2 v 10 kk uhmis-esikoinen ollut niin mahdoton, että meinaa tällä mammalla jaksu loppua. Koskahan tuo uhmaikä oikein helpottaa?



Tervetuloa vaan mukaan Marja ainakin minun puolestani!



Millä muuten olette saaneet itsenne parhaiten motivoitua laihduttamiseen? Mulla on aina välillä hyväkin motivaatio, mutta sitten se häviää johonkin. Mulla on nyt parin viikon päästä teatteri-ilta työporukan kanssa, joten ajattelin saada siihen mennessä jotain aikaiseksi. Eli vähän sellainen lisämotivaatio. Täällä kotona lasten kanssa ollessa ei ole muutenkaan niin väliä, miltä näyttää, mutta tuolla ulkomaailmassa olis kiva olla enempi kuosissaan.



Laihdutusintoa kaikille elopainoisille!

Tänään piti jumpata sen perhejumpan tahtiin (kiitos jamssalle muuten vinkistä;)) joka tuli tunti sitten, mutta just kun oltiin päästy tytön kanssa vauhtiin niin äitini soitti ja homma jäi ikävästi kesken:( No, illalla olis tarkotus mennä kaverin kanssa reippaalle kävelylle, yleensä tunnin verran on kävelty. Jos toi pakkanen ei vaan taas pelota liikaa...Mulla on taipumusta keksiä hyviä syitä, miksi en mene tänään vaan vasta huomenna. Pitää yrittää olla ankarampi itselleen sen suhteen, muuten taitaa jäädä menemättä taas kerran!



Juu, pumpulin kuvaama housujen päälle ikävästi jämähtävä läskirulla löytyy täältäkin:/Se olis saatava sulatettua taivaan tuuliin mahd. nopeasti. Eli jos teillä kanssasisaret on joitakin mukavia tai ainakin tehokkaita jumppaliikkeitä kyseiseen ongelmaan, niin kertokaa ihmeessä täällä hetimmiten, josko sais siitä inspiraation ja alkais tekeen liikkeitä vaikka joka ilta ennen nukkumaan menoa telkkua katsellen.



mutta nyt kuuluu huutoa vaunusta, moro!

Canemolle anteeksi megamogani, kun luin aivan väärin nikkisi. Kutsun itseäni joskus kanaemoksi, kun pojat taapertaa perässäni.



Tervetuloa uusille mukaan, tottakai mukaan mahtuu! Hauskaa, että painonpudotus on innostanut jonkun taustalaisenkin kirjoittelemaan tälle puolelle ja tulemaan mukaan läskitalkoisiin =)



Motivaatiosta oli puhe. Se palautuu mieleen peiliin vilkaistessa, mikäli pääsee muuten unohtumaan. En mitenkään tule toimeen tämän löllöni kanssa ja motivaatio siitä eroon pääsemiseksi on kova. Kakkosen synnyttyä otin muuten kokovartalokuvan itestäni bikineissä ja laitoin sen jääkaapin oveen. Kyllä pysyi ovi kiinni ylimääräisten suupalojen osalta, kun kuvaan katsoi. Se piti aina vaan muistaa laittaa piiloon vieraiden tultua.



Tuolla PV-esitteissä oli sellanen mulle tärkeä ajatus, jonka yritän pitää mielessä heikkoinakin eli morkkiksen hetkinä. Lipsuminen ja sortuminen ei vielä kaada hommaa minnekään eikä hanskoja kannata lyödä tiskiin. Uusien elämäntapojen eli oikein syömisen opetteluun on aikaa koko loppuelämä, joten pää ja peppu pystyyn vaan ja jatkamaan paremmalla otteella. Mulla on aiemmin monesti ollut se, että kun jostain kieltäydyn ja sitten lopulta sorrun, niin koko homma menee puihin. Nyt koetan suunnitella syömiseni niin, että voin pitää ne lauantai-illan herkutteluni hyvällä omallatunnolla. Kaikkihan meistä herkkuhetkemme tarvitsee! Mutta nämä arkiherkuttelut, joihin tänään " miehen pakkotamana" jouduin (meni ryökäle virittämään ansan ja minä siihen astuin), niin ne aiheuttaa kyllä morkkista.



Tulikin mieleen, että miten teillä mies on mukana kannustamassa? Meillä mies hyvin tietää tavoitteeni, mutta koska hän yleensä hoitaa kaupassakäynnit, ostaa myös ihan turhaan kaapeihin kiusauksia.



Nyt en ehdi enempää, vaikka vielä jotain olikin, mutta myöhemmin taas. Kertokaahan, miten hommat teillä etenee!



Pumpuli

Aika hiljaista on ollut pinossa...Kaikki ovat varmaan kuntoilemassa, paitsi minä roikun koneella. Tämänki ajan vois käyttää paremmin.



Omaa napaa: Vyötärömitta näytti tänä aamuna 81 cm, eilen päivällä 84 cm eli aika suuria eroja riippuen siitä, miten täysi vatsa on. Kertookohan se juuri siitä, että vatsalihakset ovat huonot eivätkä tue yhtään?



Kaks päivää on nyt mennyt pv-pisteillä ihan kivasti, en ole sortunut. Tosin mulla onkin vaikeinta aina viikonloppuisin, kun yleensä perjantain karkkipäivästä alkaa sellanen herkutteluputki, joka ei oikein tahdo katketa ennen seuraavaa maanantaita. Siihen kun löytäis jonkun ratkaisun. Mulla on vähän samaa ongelmaa, mistä Pumpuli puhui eli kun sorrun syömään, niin sitten heitän hanskat tiskiin kokonaan. Tai päätän aina alottaa uudestaan ens viikolla.



Pumpulille muuten nikistä; kyllä se oli juuri tuo kanaemo, joka mulla oli mielessä silloin kun nikkiä valkkasin.



Mulla on jääny raskauden ajalta sellanen tapa, että käyn vaa' alla joka aamu. Painossa ei oo tapahtunu yhtään mitään muutosta vielä...Mutta kai se vaatiikin vähintään sen viikon ennen kuin mitään tapahtuu. Sieltä vaan sais sitä lisämotivaatiota, kun näkyis että jotain tapahtuu.



Miehen tuesta: Mieskin yrittää vähän keventää, kun sillekin tuli jokunen raskauskilo :) Aina välillä kiellän herkkujen kantamisen kaupasta ja kyllä ne silloin jääkin tuomatta. Omaa aikaa kuntoiluun ja liikkumiseen kaipaisin kyllä lisää eli sillä saralla olis parantamisen varaa.



Jaaha, pikkuneiti huutelee kärryistä.



Mukavaa talvipäivää!



canemo

Tänään olen aloittanut kunnolla noiden pisteiden laskemisen, yllättävän paljon saan kuitenkin syödä. Sen periaatteen aion ottaa, ettei herkkuja viikolla vain vkonloppuisin, kun esikoisellakin on karkkipäivä. Silloinkin vaan vähän.



Kyllä siitä suklaanhimosta eroon pääsen, kun vaan päätän olla sitä syömättä ja ajattelematta. Jos sitä jääkaapista löytyy, sorrun todella helpolla. Nyt sitä olisi kaksi levyä huutelemassa ja arvatkaa vaan onko ollut jo lähellä suuhuni joutumista. Mies eilen illalla minua härnäsi ja mutusteli muutaman palan.



Mulla kanssa vähän sama homma eli parin sortumisen jälkeen lyön kaiken lekkeriksi ja päätän taas aloittaa joskus uudelleen.



Mies mielenkiinnolla seuraa kuinka mun käy ja kaitpa hän haluaisi itsekin samaa yrittää mutta on kuulemma naisten vouhkaamista. On miehellekin kiloja ja makkaroita kertynyt ainakin saman verran kuin minulle.



Esikoinen kun herää niin lähdetään pihalle kolaamaan lumet ja sen päälle kävelylenkki. Sykemittari on jossain, siitä on oikeasti apua kun säätää sykkeen yli 120 niin alkaa rasvaa palaa, laskee samalla kulutetut kalorit.



Siis sykemittaria etsimään



Huhti

Tulinpa minäkin tänne kirjoittelemaan, elopainoisia kun ollaan. Mä oon ollu huomenna 3 vkoa painonvartijoiden pisteillä ja joku 2 kiloa on lähtenyt. Olen kuitenkin lisännyt muutamia pisteitä imetyksestä vielä lisää, vaikka imetänkin vaan 2-3 kertaa päivässä. Eli syön semmoiset 25 pistettä päivässä. Ja yritän keskittää ne terveelliseen ruokaan. Se on huomattu että tässä 3 viikossa on oma ruokavalio tervehtynyt valtavasti! Koskaan en ole syönyt näin paljon ruisleipää, hedelmistä olen aina pitänyt paljon, mutta yleensä olen syönyt ne extrana. Nyt ne on ihan todellisia välipaloja suklaan sijaan...



Herkuista - mulla auttaa se, että mulla on kaapissa monta pötköä minttu, sukulaku ja bisbislakuja. Säästän yleensä iltahetkeen pisteen tai kaksi että voin syödä noita lakuja. Yhdestä lakusta menee vaan 0,5pistettä!! Eli kahdella pisteellä saa syödä neljä kokonaista lakua, sitte on jo semmonen olo että sainpas herkutella! Toinen on noi Chewitsin mansikkatoffeet, koko pötkö 2 pistettä. Ja sitte pikkumyyn xylitolkarkit - 0,5p/rasia. Nämä on auttaneet mua pysymään irti suklaasta jota meillä on erinäisissäkin kaapeissa...



Mulla pahinta on se iltanapostelu - kun saa lapset nukkumaan niin pitää saada herkkuja!! Olenkin sitte tehnyt niin että lataan itelleni oikeen suuren annoksen - appelsiini, omena ja 2 lakupötköä! Sitte ei oikeen enää muuta jaksaiskaan ja pisteitäkin meni vaan 2!



Kirjoittelinkin tuonne Eloisiin siitä eilisestä dokumentista joka osui kuin nappi silmään - 3 eri mammaa yritti päästä raskausmahastaan ja kiloistaan eroon. Ensimmäinen kokeili leikkausta, toinen 6 viikon tehokuuria liikunta+dieetti ja kolmas jotain lämpöhoitoja yms. Parhaat tulokset tuli minusta kyllä sillä joka luotti perinteisiin menetelmiin - liikuntaa ja herkut pois. Aikamoiseen rääkkiin laittoi itsensä 6 viikoksi, mutta mahtui sitten vanhaan jakkupukuunsa ihan viuh vaan.



Mä olen ajatellut alottaa nyt oman 6 viikon kuntokuurini ja kattoa onko siitä mitään hyötyä. Tai oonhan mä tässä jo 3 viikkoa liikkunut paaaaljon enemmän kun aikaisemmin. Mutta jos saisin mieheltäkin luvan käydä enemmän nyt tänä aikana iltamenoissa niin yrittäisin joka päivä tehdä jotain kunnon liikuntaa. Jos ei muuta niin vaunulenkki/kotijumppa. Joku vatsalihassarja pitäis ottaa jokapäiväiseen kunto-ohjelmaan. Onko teillä hyviä vinkkejä?



Oonkin ajatellut ottaa jäsenyyden liikuntakeskukseen, että sais oikeen ammattiapua ja saliohjelman jne. Onko teillä jäsenyyttä jonnekin? Ne on vaan niin pirun kalliita ja pelottaa koska tämä oma innostus loppuu, jääkö se sitten käyttämättä kokonaan. Hoitovapaalla varsinkin ei olis kyllä rahaa turhuuksiin. Mutta jos just se rahanmeno laittais sitte liikkumaan? Ja elämäntapamuutostahan tässä pitäis olla tekemässä, eikä vaan pelkkää kuntokuuria...



Olin tänään just testaamassa yhden uuden kuntokeskuksen vauvajumppaa ja se oli kyllä hyvä! Eli päiväsaikaan jo pääsis 2 kertaa viikossa liikkumaan, se on hienoa se.



Tsemppiä kaikille, melkein on semmonen olo kun kieltäytyy suklaasta, että se tuntuu melkein yhtä hyvältä kun se suklaan laittaminen suuhun. Voi olla ylpeä itsestään kun pysyi lujana! Taidankin lahjoittaa kaikki meidän suklaat pois, se olis paras tapa välttyä niiden syömiseltä...



Papuna

Juuri siksi ajattelin, että täällä puolella voisi laajemmin jutella kilotaistelustaan, kun kerrottavaa kuitenkin riittää, pohdintoja, tuntemuksia, kysymyksiä jnejne. Tuolla elokuisissa keskustelu on vilkasta ja aiheita paljon muutenkin, joten näistä omista painoasioista ei pysty ihan samassa laajudessa jorisemaan.



Papuna tuo tekstis oli monelta osin kuin minun näppikseltä! Ikinä en oo syöny näin terveellisesti minäkään ja siitä oon pirun iloinen, että jotain oppiakin tästä on tullut.



Kiitos noista herkkuvinkeistä, toteutan ne varmasti kun kerta noin selkeät oli esimerkit! Samoin elokuisissa Meimiin antama hedelmälautasesimerkki oli herkullinen, iltaisin on ihana kasata sellainen mehukas hedelmälautanen, koska kuitenkin on pakko jotain popsia lasten mentyä nukkumaan. Suurensuuri kiusaus mulla edelleen on tuo juusro ja sitä ei voi kauppaankaan jättää, kun mies ja pojat kuitenkin juustonsa tarvitsevat. Ostamme kuitenkin Polarin 5%-juustoa ja miedoimmistakin juustoista 17% eli kevennetty on.



Suklaasta oli puhe. Mä rakastan suklaakakkuja ja kahvin kanssa suklaa " kuuluu" yhteen. Levyt jää kyllä kauppaan, mutta pienempi paha olisi ottaa pari palaa levystä kahvin kanssa kuin pala kakkua, joss pisteitä on varmaan 10 (täytyykin tarkastaa, kuinka paljon siinä on).



Tosta Papunan herkkuvinkistä tuli mieleen, että jos teillä vaan on jakaa jotain vastaavia hyviä ideoita, niin kovasti niitä toivon saavani. Mä olen kokenu nopeaksi ja helpoksi välipalaksi ne 0-pisteen mehukeitot. Sitten PV-sivuilla on paljon hyviä kevyitä reseptejä. Joskus olen poikennut siellä, kun olen ajatellut tehdä jotain ihan perussettiä jauheliha-makarooni tai jotain vastaavaa. Yhtäkkiä huomaakin, että niistä ihan perusjutuista saa esim. tomaattimurskan avulla paljon kevyempää kuin mitä tavallisesti tekisi. Sitten siellä on joitain 0-pisteen ohjeitakin, joita on hyvä käyttää esim. sellasena päivänä, kun on vieraita tulossa tai on menossa ulos syömään (eli kun linja lipsuu).



Meillä mies ei kyllä ole innokas pudottamaan painoaan, vaikka varaa oliskin. Mutta syöhän se sitten noita mun kevyempiä ruokia, joten edes jossain kohtaa keventää ;-)



Vielä nopeesti kuntosalikorteista. Minä ajattelin kans niin, että kun sen maksaa niin sitten on pakko käydä. Vaan eipä se raha yksinään motivoi, sillä ei salille tule lähdettyä, mikäli sitä ei oikeasti halua. Mä olen todennut liikunnassa sen, että lajin pitää OIKEASTI tuntua hyvältä, jotta se motivoi lähtemään. Hampaat irvessä ei ole mitään kiva tehdä. Mä olin hilkulla ostaa sen vuoden jäsenyyden edellisenä syksynä, kun PIlateksen aloitin, mutta onneksi en ostanut, kun raskautumisen myötä olisi jäänyt vajaakäytölle (olipa taas syy!). Suosittelen ensin pari kertaa kokeilemaan, vaikkakin maksaa enemmän, mutta jos kipinä syntyy niin sitten vasta sitoutuu isolla summalla. Mä oon aina kadehtinu niitä, jotka tykkää juosta, koska se vasta olis halpa ja helppo laji (yksinn/yhdessä, missä vaan milloin vaan), mutta kun ei mua saa juoksemaan kuin huijaamalla eli pallon avulla(olen pelanut salibandya ja pesäpalloa nuoruusvuosinani).



Nyt on taas lopetettava, mutta jatketaan huomenna!



Pumpuli

Sykemittarivinkki olikin hyvä, täytyykin kokeilla sitä! Tuollahan sellanen on jemmassa odottamassa.



Onko teillä askelmittaria käytössä?

Askelmittari on, vaan ei juuri nyt käytössä :) Kakkosen kera sitä ahkerasti käytin.



Mä olen pyrkinyt tolla liikunnalla muutenkin vähän tätä painoa pitämään kurissa. Aloitin jo heinäkuussa jokailtaisen sauva/normi kävelyn. Silloin kesällä kiinteytymistä tapahtuikin kivasti. Paino ei alkuun laskenut, mutta mittanauhassa sentit vilisti :D Loppukesästä olikin sitten kiva huomata, että kansallisvaate elikkäs tuulipuku oli jäänyt isoksi! Nyt pitäisi taas aloittaa kunnon reippailu.

Näinä pimeinä talvipäivinä tuntuu vaan, ettei oikein jaksa! Tulee vähän fuskattua ja käytyä vaan pistäytymässä...



Mulla ois tässä oikein hyvä ruoka, joka on painonvartijoiden oppaasta, vaan siinä on vielä ne keltaiset ja vihreät täpykät ja ainakaan minä en osaa niitää muuttaa pisteiksi, toivottavasti joku osaa?



Annos on yhdelle:



1 rintafile (keltainen täpykkä)

0,5 dl riisiä "

0,5 punanen paprika (1/2 vihreä täpykkä)

0,5 sipulia kuutioina "

ripaus currya, pippurisekoitusta

0,5 kanaliemikuutio



Laita paistopussiin riisi, paprika,sipuli,mausteet ja vesi. Leikkaa rintafile 2--3 viipaleeksi ja asettele riisin päälle. Paista 200 asteessa n. 30 min. Nauri raikkaan salaatin kera!



On muuten älyttömän hyvää, vaikka ainekset eivät tuon kummemmat olekaan :)



Eria

täällä tämäkin kilonkaristaja - vihdoinkin ehdin kirjoittelemaan.

Mistäs sitä aloitaisi..



Kävin katsomassa tuon indeksini joka on nyt 22.2 eli oon 182 ja 73.7. Tavoite ois tuon painon kanssa 66 ellei peräti 65. Tuo oli paino ennen kun aloitin hormonihoidot, raskautuessa painoinkin jo 68. Synnytyksen jälkeen paino kävi jo 69 kgssa muttamutta.....





Niinku totesin joskus tuolla eloisten puolella niin kamalan huono oon mitään pisteitä laskemaan, hyi minua. Minuun, vanhaan luupäähän, tehoaa tämmöiset " kovemmat konstit" eli syö vähemmän, liiku enemmän. Noita hedelmiä kyllä saisi opetella syömään enämpi. Ja kasviksia ja hivanneksia. Mutta en kyllä o ollutkaan mikään pullanmussuttaja eli vaaleiden leipien ystävä - meillä syödään vain ruisleipää.

OMASTA MIELESTÄNI syön ihan " terveellisesti" , liikunnan määrä on vaan aikaisempaan verrattuna pudonnut ihan hirveesti kun töissä ollessa kävelee koko ajan, ja kesäisin pyöräilen työmatkat, eestaas 29 kilsaa.

MUTTA voisin kyllä tuota rasvan määrää leivän päällä..... ja sitten nuo juustot..... (Hei vaan Pumpuli ;]) Keittoruoasta tykkään, onneksi, kun ovat niin nopeita, helppoja, halpoja jne.

Karkit voisin jättää kokonaan. Se suklaa, se suklaa.... Voin helposti vetästä semmosen 170g:n levyn noinniinkun.. kerralla.



Hyvä juttu nuo maanantaipunnitukset :) Tosi hyvä:) Tulee vähän tuota ryhmäkuria



VINKKI KÄVELYLENKEILLE: en luule keksineeni pyörää uusiksi, mutta ite kävelen pitkillä askelilla ja puristan " takajalan" pakaraa aina piukeeksi siinä. Kai tuollakin jotain tehoa on? Ainakin tuntee tekevänsä vähän enemmän kun vaan tavallisesti kävelee.



KYSYMYS: Tietääkö kukaan / onko kukaan muu käynyt Hgissä Malminkartanon " jätemäen" portaissa? On ihan helevetinkone kunnonkohotuksessa: muistaakseni 330 puuporrasta ;]] reippaalla tahdilla 3-4 kertaa ylös - alas 3 kertaa viikossa. Siinä mulle jumppavehje.



Vatsalihasjutuista: mulla on riittäny nuo istumaannnousut kun teen niitä silleen että käännän osan " upseista" vasemmalle ja osan oikeelle eli kyljetki saa osansa. Ja sitte " poljen pyörää" siihen päälle niin että jalat polkee mahdollisimman alhaalla. Siis yritän.... tää rapakunto tällähetkellä ei anna niitä kauhiasti vielä tehä ku tulee maha kipiäksi mutta joka päivä aina pari enemmän ja enemmän ja enemmän......



Nyt loppuu tää selitys ;p



Tsemppiä kaikille!



Nallu ja tuo yks kaheksan kilon käsipaino ;)

Ajattelin minäkin kirjottaa nyt kun en tiedä, missä vaiheessa ensi viikolla taas pääsen koneelle. Paino oli pudonnut 0,5 kg maanantaista, joten ainakin jotain tuloksia tässä vaiheessa. Nyt siis 71,5 kg, ja tavoite 62-65 kg. Eilen kävin pakkasesta huolimatta lenkillä. Mutta nyt harmittaa etten tajunnut äsken lähteä hiihtämään, kun tyttö on nyt nukkunut jo aika pitkät unet, ja mummi ois ollu täällä sitä kattomassa, ja esikoinenkaan ei ole paikalla. Mutta nyt en enää viitsi lähteä, kun kohta se herää nälkäisenä. Huomenna varmaan sitten. Ja jos vaikka tänään vielä pääsis vähän kävelylle.



Marja



P.S. Pitäiskö tehdä joku yhteenveto meistä ja tavotteista vaikka ensi viikoksi? En tiiä ehdinkö itse, mutta ehkä meistä joku???