Lue keskustelun säännöt.
Onko aitoa ystävyyttä olemassakaan, vai onko se aina jonkun oman tarpeen tyydyttämistä?
11.04.2024 |
Taas kerran sain huomata, että seurani/viestini kelpasivat kun toisella oli ahdistavaa omassa elämässään. Nyt kun hänellä alkaa helpottaa, ei enää kiinnostakaan viestitellä. Tämä kaveri on miepuoleinen, itse olen nainen.
Samoin huomaan, että toiselle seurani kelpaa kun mennään pitämään hauskaa. Voi pönkittää omaa itsetuntoaan vähän siinä sivussa ja saada huomioita miehiltä kun kotona ei sitä saa. Minä en katso kieroon ja osaan pitää hauskaa. Tämä kaveri puolestaan on nainen.
Mitä minä sitten kaipaan? Yhteyttä. Sellaista, että ei tarvitse olla kuin paita ja peppu, mutta että tarve nähdä minut/kuulla minusta ei ole sellainen että olen ahdistuksen poistaja joka nyt sattuu olemaan siinä. En edes tiedä millaista on, että toinen ihminen pitäisi minusta myös silloin, kun hänellä itsellä menee hyvin ja elämässä ei ole mitään kovin pahaa valitettavaa. Että minun seurani kelpaisi aivan tavalliseen tekemiseen.
Kommentit (4)
Eiköhän aito ystävyys tosiaankin täytä kohtaamisen ja nähdyksi tulemisen tarpeen. Se on sitten tosi pyyteetöntä, jos olet yksipuolisessa ystävyyssuhteessa, josta et itse saa mitään etkä edes pidä vastapuolesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarpeeksi kun vetelee loogisia ajatteluketjuja niin lopulta kaikesta ihmisen toiminnasta löytyy itseä palveleva motiivi.
Tietenkin on mutta se edellyttää kummaltakin sangen eriytynyttä, itsetietoista persoonallisuutta. Siis kykyä sietää yksinäisyyttä, sisäistä liikkumatilaa,realiteettitajua (niin ettei kuvittele toisesta asioita), hienotunteisuutta. Siis jaksaa odottaa syveneekö tuttavuus koskaan ystävyydeksi. Kovin arvostelunhaluiset ihmiset eivät löydä ystäviä kun kukaan ei kelpaa. Epävarmat taas eivät katso kelpaavansa. Epäluuloiset pelkäävät vain hyväksikäyttöä.
Vastavuoroisuuden odotus on täysin kohtuullinen ja terve tarve. Juuri läheisriippuva antaa ja antaa (passaa toista) mutta ei pysty silti läheisyyteen ja syyttää kaikesta toista. Hän ei näe yhtään omaa itsekkyyttään.
Ihmiset käyttävät toisiaan vain hyväkseen. Parempi elää yksin.