Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Jätetäänkä tulonjako politiikan ulkopuolelle markkinoiden hoidettavaksi vai annetaanko tehtävä demokraattiselle politiikanteolle?
08.04.2024 |
Jätetäänkö tulonjako politiikan ulkopuolelle markkinoiden hoidettavaksi, jolloin loukataaan lähtökohtana pidettyä markkinaratkaisun moraaalista etevämmyyttä - sitä että vaurauden ja tulojen jako määrättäisiiin muualla tai annetaanko tehtävä demokraattiselle politiiikanteolle ja päädytään enemmistön tyranniaan, jolle on tyypillistä jakaa yhä enemmän ja enemmän tuloja vailla kohtuulliseksi määriteltyä oikeudenmukaisuuutta.
Vaatiiko oikeudenmukaisuus perushyödykkeiden täydellistä tasajakoa vai vain kohtuuullista jakoa?
Onko tärkeintä, että perushyödykkeet jaetaan alun perin tasan tai kohtuullisesti, vai onko tärkeintä, että niiitä jaetaan jatkuvasti koko elinajan saman verran tai kohtuuullisesti?
Jos ehdotonta tasajakoa ei vaadita, merkitseeekö "kohtuullinen" jako minimimäärää vai jotain enemmän? Jos määrätään vain hyödykkeiden minimitaso, onko "minimi" määärättävä absoluuttiseksi vai suhteeelliseksi?
Riippuuko hyödyketaso "tarpeesta" ja käytetäänkö objektiiivista tai subjektiivista "tarpeen" käsitettä?
Jos henkilöllä on paljon enemmän kuin muilla tai paljon enemmän kuin hän tarvitsee, loukkaaako se oikeudenmukaista jakoa?
Pitääkö perushyödykkeiden oikeudenmukainen jako määärätä olemassaolevien rajojen puitteissa vai globaalisti? Kuuluuko oikeudenmukaiseen jakoon myös oikeus yhtäläiseen kunnioitukseen ja huolenpitooon?
Kommentit (4)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomen valtionvelka on kasvanut rajusti kansainvälisen finanssikriisin (2007-2009) jälkeen.
Vuodesta 2009 valtio eli hallitukset toisensa perään ovat tehneet kroonista alijäämää, olipa sitten taantuma tai nousukausi. Alijäämät on katettu reippaalla velanotolla.
Suomi sai elää pitkään nollakorkojen aikaa ja korkoale houkutti osaltaan poliitikkoja ottamaan lainaa.
Korkojuhla päättyi vuoden 2022 alussa, minkä jälkeen korkojen nousu on ollut erittäin voimakasta.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/0fc13075-9444-456e-ad92-1df9d9fc7c50
Vuodesta 2009 alkaen julkisen sektorin menot ovat ylittäneet tulot, eli Suomen julkinen talous on ollut pitkään alijäämäinen 2000-luvun alun ylijäämäkauden jälkeen.
https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/suomen-verot-ja-menot/julkiset-menot/#ff90cfb1
Vuonna 2009 pääministerinä oli Matti Vanhanen. Hänen jälkeensä pääministerinä olivat Mari Kiviniemi, Jyrki Katainen, Alexander Stubb, Juha Sipilä ja vasta sitten Antti Rinne ja Sanna Marin.
https://valtioneuvosto.fi/hallitukset-ja-ministerit
Vuonna 2016 Petteri Orpo oli valtionvarainministeri. Silloin uutisoitiin, että velaksi eläminen jatkuu myös ensi vuonna.
Alue: Aihe vapaa
Työttömistä on tehty turhaan syntipukkeja; todellinen syy on väestön ikääntyminen ja kasvaneet valtionvelan korot.
Työttömyys ei selitä valtion menojen kasvua. Sen selittävät kuntien valtionosuuksien sekä valtion maksamien työ-, kansan- ja takuueläkkeiden kasvu.
Tarkasteli asiaa miltä kantilta tahansa, julkisen talouden rasitus ei johdu työttömyydestä, vaan niin sanottujen ikäsidonnaisten menojen kasvusta [ts. eläkkeet, terveydenhoito].
Tilannetta vaikeuttaa se, että väestön ikääntyminen on oikeastaan vasta toden teolla alkamassa. Kun vuonna 2014 Suomessa oli jokaista sataa työikäistä kohden noin 25 yli 65-vuotiasta, 2030-luvun alussa heitä on jo lähes 45.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001919111.html