Olen käynyt ulkomailla elämäni aika noin 3-4 kertaa
2012 Berliinissä olin pari kuukautta. Seuraava ulkomaanreissu oli opintomatka Brysseliin 2019. Sen jälkeen en ole matkustellut ulkomailla. Joskus kakruna pari kertaa käytiin Ruotsissa.
En ole koskaan kiinnostunut matkustelusta. Yksin asuvana ja elävänä se on vähän tylsääkin. Jossain Kanarialla masentaisi vain katsella muita onnellisia, ikäisiäni pariskuntia, kun itse saisin vain jonkun kassialman.
Olen sitten enemmän tai vähemmän ajautunut siihen, että vietän aikani pääosin omissa oloissani. Varmaan jossain Kanariallakin olisin vain hotellihuoneessa pääosan ajastani. Elämäni kulkee neliössä työ-kauppa-kuntosali-koti.
Baareissa en käy enkä yöelämässä. Sielläkäkin varmaan vain kyyhöttäisin jossain nurkkapöydässä ja tuijottaisin kännykkääni.
M38
Kommentit (17)
Minäkin matkuskelin joskus. Nyt viimeisen viiden vuoden aika olen jäänyt kotiin katsomaan koiria ja vaimo reissannut lasten kanssavähintään kaksi kertaa vuodessa. Ja niistä kesän reissu pitkä 3-4 viikkoa. Ihan onnellisesti olen pärjännyt.
Turistireissut ei ole koskaan kiinnostanut, mutta olen ollut töissä noin 10 vuotta eri maissa.
Tavallista arkea kussakin maassa.
Jos ei kiinnosta niin ei ole pakko lähteä. Jos kuitenkin haluaa jonnekin lähteä yksin niin kannattaa lähteä kaupunkilomalle, esim. Lontooseen. Tekemistä riittää yksinkin ja ihmiset mukavia.
Minä olen matkustellut miehen ja perheen kanssa, mutta haaveilen siitä, että pääsisin yksin matkalle. Kerran olen ollut yksin työmatkalla Saksassa muutaman päivän, ja se oli todella jännittävää.
Minä en ole varsinaisesti matkustellut yksin, mitä nyt euroopassa yksissä häissä. Silloinkin siellä oli samaan aikaa sitten tuttuja, jotka lopulta vaan sotkivat aikataulujani.
Matkustaminen on ihanaa! En koskaan uskaltaisi ajaa millään vuokravehkeellä ulkomailla, mutta valitsisin kohteen jossa on riittävä julkinen liikenne.
Olisikohan se vaarallista yksinäiselle naiselle? Eipä kai minun tarvitsisi öisin vaeltaa kaduilla tai juottoloissa. Päivisin kävisin rannoilla, ravintoloissa, kaupoilla, toreilla, museoissa, istuisin puistoissa, katselisin ihmisiä, kirjoittaisin.
Monessa kyllä on iso juttu jakaa elämyksiä toisen kanssa, mutta en jättäisi elämää elämättä yksinkään. Suomessa käyn myös itsekseni elokuvissa, teatterissa, ravintoloissa, vaikka olenkin suhteessa. Kaupunkilomilla. Toki sekin puoli, että pidemmillä ulkomaanreissulla puoliso matkaseurana jakaa kustannuksia mukavasti.
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole varsinaisesti matkustellut yksin, mitä nyt euroopassa yksissä häissä. Silloinkin siellä oli samaan aikaa sitten tuttuja, jotka lopulta vaan sotkivat aikataulujani.
Matkustaminen on ihanaa! En koskaan uskaltaisi ajaa millään vuokravehkeellä ulkomailla, mutta valitsisin kohteen jossa on riittävä julkinen liikenne.
Olisikohan se vaarallista yksinäiselle naiselle? Eipä kai minun tarvitsisi öisin vaeltaa kaduilla tai juottoloissa. Päivisin kävisin rannoilla, ravintoloissa, kaupoilla, toreilla, museoissa, istuisin puistoissa, katselisin ihmisiä, kirjoittaisin.
Monessa kyllä on iso juttu jakaa elämyksiä toisen kanssa, mutta en jättäisi elämää elämättä yksinkään. Suomessa käyn myös itsekseni elokuvissa, teatterissa, ravintoloissa, vaikka olenkin suhteessa. Kaupunkilomilla. Toki sekin puoli, että pidemmillä ulkomaanreissulla puoliso matkaseurana jakaa kustannuksia mukavasti.
Olen reissannut yksin naisena muun muassa Intiassa, Kaakkois-Aasiassa, useassa Euroopan maassa ja Yhdysvalloissa. Maalaisjärkeä saa toki käyttää, mutta pelon takia ei kannata jättää matkustamatta. Majoituskustannuksista voi yksin matkustaessa säästää yöpymällä hostelleissa tai Airbnbn kautta vuokratuissa huoneissa.
numero 8 on N34, ja en kyllä tarkasti osaa eritellä Kaikkia ulkomaanreissuja, kun asuin nuorena Turussa ja tuli käytyä risteilyllä Paljon, niin onhan se Tukholmakin nähty 😅 mutta ainakin 20 reissua keksin muualle kuin ruotsinlaivalle 😄 Riika, Tallinna (ei pelkkä risteily), Pariisi, Kanariansaaret useasti (eri saaria), Norjassa kahdesti, Nizza, Ruotsin eri osissa...Paljon olisi nähtävää Euroopassakin 🤔
Miksi sinä johonkin kanarialle menisit? Eikö se nyt ole alle eläkeikäiselle sinkulle tylsin mahdollinen paikka?
Reissaaminen on ihan yliarvostettua. Oon matkustanut kohta kaksikymmentä vuotta työkseni. Pahimmillaan joka viikko oli lähtö jonnekin. Suurin osa kaupungeista on samanlaisia. Mitä ihmettä niissä tekee? Toki on hienoa, nähdä jotain maailmankuuluja juttuja, mutta netistä ne näkee paremmin. Ruoka? Netistä saa tilattua kaikki tarvikkeet ja itse teen todennäköisesti parempaa. Tapaa erilaisia ihmisiä? Ihan samanlaisia ne on. Niin monta kertaa käynyt samat keskustelut eri ihmisen kanssa ympäri maailmaa. Ihan samojen haasteiden kanssa kaikki me painitaan. Annan matkustamisen ihanuudelle vain kaksi poikkeusta. Jos on rahaa, niin tietynlaiset luksuskokemukset on parempia monessa paikassa. Toinen on sitten tämä meidän ilmastomme. Las Palmas marraskuussa kuulostaa hyvältä idealta.
Vierailija kirjoitti:
Reissaaminen on ihan yliarvostettua. Oon matkustanut kohta kaksikymmentä vuotta työkseni. Pahimmillaan joka viikko oli lähtö jonnekin. Suurin osa kaupungeista on samanlaisia. Mitä ihmettä niissä tekee? Toki on hienoa, nähdä jotain maailmankuuluja juttuja, mutta netistä ne näkee paremmin. Ruoka? Netistä saa tilattua kaikki tarvikkeet ja itse teen todennäköisesti parempaa. Tapaa erilaisia ihmisiä? Ihan samanlaisia ne on. Niin monta kertaa käynyt samat keskustelut eri ihmisen kanssa ympäri maailmaa. Ihan samojen haasteiden kanssa kaikki me painitaan. Annan matkustamisen ihanuudelle vain kaksi poikkeusta. Jos on rahaa, niin tietynlaiset luksuskokemukset on parempia monessa paikassa. Toinen on sitten tämä meidän ilmastomme. Las Palmas marraskuussa kuulostaa hyvältä idealta.
Itselle esim luontokohteet ovat kiinnostavia, ne ovat hyvin erilaisia. Ja toisaalta samankaltaisuuskin voi olla kiehtovaa! Minusta jopa ruokakaupat eri maissa ovat kiinnostavia. Eli asenteesta kiinni? Tai sitten siihen ei ole vain turtunut. Olen fiksu asiantuntija mutta en ulkomailla aina saa ovia auki, tai lukkkoon, ja tämä on minusta aina yhtä surkuhupaisaa :D mutta matkustaminen avartaa, näkee ettei asioiden tarvitse olla vain sillä meille totutulla tavalla, että voi elää/asiat toimivat. Ja toisaalta arvostaa Suomen sääntöjä ja toimivuutta, kun on muissa kulttuureissa saanut todeta, että ei ole kiire, ei toimi, ei käy, katsotaam joskus, ehkä ehkä ei...
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole varsinaisesti matkustellut yksin, mitä nyt euroopassa yksissä häissä. Silloinkin siellä oli samaan aikaa sitten tuttuja, jotka lopulta vaan sotkivat aikataulujani.
Matkustaminen on ihanaa! En koskaan uskaltaisi ajaa millään vuokravehkeellä ulkomailla, mutta valitsisin kohteen jossa on riittävä julkinen liikenne.
Olisikohan se vaarallista yksinäiselle naiselle? Eipä kai minun tarvitsisi öisin vaeltaa kaduilla tai juottoloissa. Päivisin kävisin rannoilla, ravintoloissa, kaupoilla, toreilla, museoissa, istuisin puistoissa, katselisin ihmisiä, kirjoittaisin.
Monessa kyllä on iso juttu jakaa elämyksiä toisen kanssa, mutta en jättäisi elämää elämättä yksinkään. Suomessa käyn myös itsekseni elokuvissa, teatterissa, ravintoloissa, vaikka olenkin suhteessa. Kaupunkilomilla. Toki sekin puoli, että pidemmillä ulkomaanreissulla puoliso matkaseurana jakaa kustannuksia mukavasti.
Yksin matkustamisessa on parasta oma aikataulu ja vain 1 ihmisen huomioonottaminen mutta kurjinta kun ei voi jakaa.
Onneksi on videopuhelut joilla puolison saa mukaan ja muutenkin kiva pitää yhteyttä. Olemme tottuneet olemaan erillämme koska molemmilla on ollut paljon työmatkoja mutta nykyään vietämme useita kuukausia eri maissa. Olen eläkkeellä ja asun pitkiä aikoja ulkomailla.
Mun mielestä esim Italiassa autolla ajaminen on monesti helpompaa kuin Suomessa😅 Mummo ratissa on ihan normaalia, eikä kukaan hermostu jos teet uukkarin keskellä kylän raittia! 80+v kuski on ihan tavallinen näky, itse olen nuoremmasta päästä vasta 60+.
En ole koskaan ollut kiinnostunut juottoloista, pubeista tai jostain yökerhoista (ei edes nuorena) mutta saatan hyvin istahtaa kauniiden maisemien ääreen lasilliselle kerran pari kk. Myöhään ip pikkusuolaisen kera, siitä sitten kotiin tai ravintolaan syömään.
Turvattomuutta en ole kokenut missään, toki jätän sovinnolla levottomat paikat väliin yksin ollessa.
Aika nopeasti saa juttuseuraa yksin ollessa. Mm Ligurian rannalla 90v mummo kertoi minulle elämäntarinansa pari vuotta sitten. Hän tuli Milanosta joka vuosi itsekseen parin viikon lomalle rannikolle:) Reipas täti!
Vierailija kirjoitti:
Kärsitkö peräsuolen laskeumasta?
En, se on oikein mukavaa 👍
En ole käynyt minäkään kuin parin kertaa, kun Norjaa ja Ruotsia ei lasketa. Minulle on riittänyt se aivan hyvin. Toinen oli viikon opintomatka, toinn interrail reitillä Pariisi - Budapest. Tallinnassa voisi olla kiva käydä, pitääkin nyt suunnitella reissua sinne.
Facessa on joku ryhmä jossa voi hakea itselleen reissuseuraa. Itsekin mietin että kun lähden soolomatkalle (yleensä olen reissannut aikuisen lapseni kanssa) niin aktivoin Tinderin tai jonkun muun sovelluksen siellä kohteessa seuranhakuun.