Vähänkö harmitti eilen, kun vein 5-vuotiasta kerhoon.
Päästiin sinne kerhoon ja otti pois päältä, kävi kääntymässä toisten lasten luona, tuli takaisin ja sanoi, ettei jääkään kerhoon.
Kova vaiva ihan turhan takia, ei ole ihan lähelläkään se kerhopaikka. Onko muilla tuon ikäisiä, joilla mieli muuttuu minuutin välein?
Kommentit (7)
Ei nyt halunnutkaan yhtäkkiä jäädä sinne. Sitä vaan ihmettelen, että miten mieli muuttuu noin nopeasti. ap
Viimeistään kouluun on pakko mennä, vaikka mieli muuttuisikin koulun portilla.
Selitän hänelle, että hänen on pakko mennä, koska äidillä on meno sinne tai tänne, eikä sinne voi ottaa lapsia mukaan (valkoinen valhe).
Muistutan häntä myös siitä, miten mukavaa hänellä aina on ollut kerhossa.
Joskus hyväksyy selityksen, joskus taas ei, mutta joka tapauksessa jätän hänet kerhoon. Ja kas kummaa, jäi sinne millä mielellä vaan, aina on vastassa ollut iloinen poika kun menen hakemaan, joka koko kotimatkan tohkeissaan selittää mitä kivaa kerhossa taas tehtiin.
En suostuisi siihen, että viisivuotiaani itse päättää milloin menee kerhoon ja milloin ei!
Jätät sinne vaan, kun sinne on menty.
Sanoivatko muut lapset jotain ikävää lapselle?
Yrititko keskustella / kysyä miksei halua mennä kerhoon?
Jos on aamulla puhuttu, etä kerhoon mennään, niin sinnehän mennään. Eihän 5-v voi määrätä tollasta asiaa. Ajattele missä tilanteessa olet joidenkin vuosien päästä, jos lapsesi on tottunut saamaan mielihalunsa periksi.
Aika useinlapset voivat sanoa, etteivät halua, vaikka sitten kun jäämsen kynnys on ylitetty, he viihtyvätkin siellä. Joten teet vain hallaa noin vanhalle lapselle, jos annat luvan poistua, kun vähän jännittää.
Ensi vuonnahan se on kuitenkin jo eskariin mentävä.
Meidän 3-vuotiaskaan ei ole ikinä sanonut ettei haluakaan kerhoon tai puistotädille, saatikka isommat :o