MAALISTEN la-su

Ihan alkuun, DUPPIKELLE voimia!!! Ihan varmalla on rankkaa ja sitä varmaan päässä pyörii vaikka mitä ajatuksia! Mutta tosi hienosti on teiden pikkuinen mies vahvistunut ja kasvanut! Jakka saatte pienen miehen sitten kotiin ja tilanteen rauhoittumaan ja normaalin arjen kulkemaan, niin varmalla helpottaa paljon! Voimia siis sinne ja jaksamisia, täällä ollaan hengessä mukana. Kirjoituksiasi lukiessa olen aina miettinyt, että siellä on kyllä todella vahva ihminen!!!



Sitten siitä synnytysjutusta, siis kohdunkaulasta...

Meillä ainakin esikoisen valmennuksessa silloin aikanaan mainittiin tuosta, että ensisynnyttäjällä ekana pitää kohdunkaula hävitä ja sitten alkaa paikat aukenemaan, kun taas uudelleensynnyttäjällä ne paikat voi lähteä ja usein ilmeisesti lähtee aukenemaan samalla kun kohdunkaula häviää. Ihan olisi sellainen mielikuva, kun kakkosta synnyttämään mentiin, että vaikka olin 5 senttiä auki, kohdunkaula ei kokonaan olisi hävinnyt... tai ainakin joku paksu reuna siinä vielä oli...

Ainakin silloin 2vk ennen la oli se synnytystapa-arvio ja siellä viimeksi oli tilanne aika hyvä, eli kahdunkaulaa oli vielä jäljellä muistaakseen pari senttiä, mutta oli pehmennyt ja pari senttiäköhän se oli auki.



Sitten oli puhetta päänkoosta jossain veiheessa...

meillä oli esikoisella py 36cm ja kuopuksella 35cm. Ei mitään isopäisiä siis mielestäni. Mutta kyllä se esikoinen oli vaikeempi synnyttää!! Kokoa oli se päälle 4kg mutta kun pää syntyi niin loppu vartalo tuli ihan sutjakkaasti perässä. II asteen episiotomia tehtiin ja silti repesin jonkunverran... mutta tosi nopeesti paranin!!! Nyt kakkosta synnyttäessä ei keretty epparia tehdä, kun päätti " lentää" ulos :) Mutta muutamalla tikillä selvittiin, vähän repesi vanhaa arpea pitkin. Ja istuminen onnistui heti ja mitään kipuja juurikaan ei alapäässä ollut. Repeämät ne kuulemma nopeammin paraneekin ilmeisesti kun eppari, vissiin vaan siksi tekeevät sen epparin, että jos enemmin repeis niin ei " vääriin suuntiin" lähde repeämään.



Puvuistakin oli puhetta. Itse ostin vauvalle toppapuvun kokoa 62. Pienempää en katsonut viisaaksi hankkia, sillä meillä kun nuo lapset ei mitään kirppuja ole olleet syntyessään.

Ja synnyttyään kasvaneet, kuin pullataikinat :)



Ihana pakkasilma täällä! Olen todellakin talvi ihmisiä ja nautin kirpakoista pakkaskeleistä :) Ja paljosta lumesta... sitä paljoa täällä vaan ei ole :(

Poikien kanssa ulkoiltiin illasta ja silloin oli sen -10 astetta. Ihanat omenaposket oli kaikilla kun sisälle tultiin :)



Mutta nyt telkun pariin.



t. K@tju

Käytiinpä tänään toisenkin kerran koko perheen voimin ulkoilemassa, kun oli niin hieno ilma. Lenkillä itse asiassa käytiin. Otin jopa sauvat mukaan. Oltais tehty isompikin lenkki, mutta poika kovasti tuoksahti takamuksestaan ja vauva painoi ikävästi mun alamahaa, niin sai sit riittää puolen tunnin kävely.



Ostin joku aika sitten vauvalle toppapuvun kokoa 56. Ajattelin, että talvea ei ole enää paljon jäljellä, mikäli syntyy lähellä laskettua aikaa, joka mulla on siis n. puolivälissä maaliskuuta. Seuraavaksi menee sitten pojan 80-kokoinen ihana talvipuku, jossa on taatusti väärä kokolappu, koska se on tosi pieni. Tai ainakin on hoikan vauvan puku. Äitiyspakkauksen 80 toppahaalari on tosi iso vastasyntyneelle. Ehkäpä se on sitten sopiva vauvalle ensi talvena.



Teinpä tänään vauvalle unipussin ja siitä tuli aika hieno, vaikka itse sanonkin. Mä kun en oo mikään käsityöihminen, niin voin olla ylpeä jokaisesta tekemästäni teoksesta, joka pysyy kasassa toivotulla tavalla.



Pakkanen kiristyy, sillä mittari näyttää -19,5.



Kai se on telkun eteen raahauduttava ja sit nukkumaan. Unettaakin jo kovasti.



rimma

Täällä pakkasta -4,5 ja lunta sataa sellasena jäisenä tihkuna. Tulis edes kunnollaan, että pääsis pulkkamäkeen! Piha kiiltää jäisenä, kun tuo lumi tuulessa vaan liukuu pois siitä jään päältä. Ihan hyvä, näen minäkin mihin astun ja osaa varoa pyllähtelyä.



Tappi: Jos ne muiden piirakat maistuu paremmilta niin mikset sä pyydä niiltä ohjeita?? Voit sit testata ton mitä Duppis sanoi eli itsekritiikki on mahdollisesti paljon rankempaa, mitä sitä tulee ajatelleeksikaan. :)



Duppis: Kiva, kun ehdit kertomaan kuulumisia. Paljon voimia toivotan teille kaikille kaikkeen. Älä kuitenkaan masennu siellä. Tilanteita tulee ja ne on elettävä. Hyvä on vedota sanoihin " olosuhteiden pakosta" . Se vähentää syyllisyyttä huomattavasti. :)



Masussa nukutaan. Yölläkin nukkui. Itse olen nukkunut hyvin taas, mutta silti väsyttää. Eilen tuli käveltyä niin paljon, että toinen jalka särki aamuyöstä kamalasti. Onneksi mies heräsi ja hieroi sitä sitten. Itse kun en oikein tuonne saakka enää taivu.. Helpotti se kipu. Turvoksissa oli sormet aamusella, joten luultavasti sitä pitää ryhtyä vähän seurailemaan. Mutta muuten olo on ihan hyvä, vaikka kovinkin raskasta on tämän ison vatsan kanssa välillä. Eiköhän me pysytä koossa kuitenkin suurin osa sinne maaliskuun puolelle. Caius on vähän siinä ja siinä.. Enkä mä ihmettelis vaikka Masulikin poksahtais ennen aikojaan. ;) Itse luultavasti pysyn kasassa pitkään, vaikka mitä sirkustemppuja tekisin sitten vkon 36 jälkeen.. Onneks siihenkään ei enää ole pitkä aika! :)



Ja Tapille vielä: Tohon sun käynnistysasiaan en osaa sanoa muuta, kun että sun kannattais asiasta kyllä ihan keskustella siellä neuvolassa/synnärillä etukäteen. Kyllä yleensä (oman kokemuksen perusteella) nämä synnytysammattilaiset (tai ne..) ottaa äidin toiveet huomioon ja ymmärtävät paremmin kuin muut. Lapsi kun on valmis kuitenkin silloin laskettuna aikana niin ei se niinkö kehityksellisesti olisi pahaksi, jos sen sieltä päästää pois sitten, vaikkei itse haluisikaan vielä tulla. :)



Jahas, minä taidan vetäytyä pitkäkseen hetkeksi. Leffaa mies tuossa ehdotteli, joten ehkäpä sitten joku katsotaan tässä ajankuluksi.



Papu ja Hermanni 54päivää jäljellä (jos nyt oikein laskuria käytin..) :D

Perjantaina illalla alkoi supistella,kuin salamana kirkkalta taivaalta,n10 min välein.Ja supistus aiheutti kovaa paineen tunnetta alas.Lähdimme viiden aikaan näytille ja käyrillä piirtyi supistuksia,9min/11min, välillä 4min välein.Välillä sattui välillä ei.

Lääkäri tutki ja paikat olivat täysin pehmeät,kanava lyhentynyt selvästi,ennen 4cm-nyt 2cm ultralla.Suu ei kuitenkaan lähtenyt aukeamaan.

Supistukset olikin siihen mennessä laantuneet vain lantioon jomotti.

Tuli kielto nosteluun ja lepäilläkkin pitäisi(juu-5:n lapsen kanssa onnistuu)Olin ihan varma että joudun osastolle mutta kotiin päästi.Ensiviikolla polille takaisin kontrolliin.

Eilen kuitenkin oli niin hyvä olo että istuin autossa 300km eikä mitään=)



Täytyy nyt tarkkailla miten käy!

Missään nimessä en halua vielä synnyttää!!!!!

Onneksi nyt kontrolloivat tilannettani!



Jännä juttu ettei kohdunsuu ollut tosiaan auennut.

Ennen on tilanteet ollut niin että kaulaa kaikki jäljellä mutta kohdunsuu auki jopa 3-4cm jo aikaisin.

Viitaten keskusteluunne uudelleensynnyttäjän kohdunsuun tilanteesta.Poikkeus siis vahvistaa säännön=)



L+5+rv 31+

Jälleen huonosti nukuttu yö. Illalla rupes kuvottamaan, se samperin keitto närästi ihan hirveesti, kasilta torkahdin sänkyyn, plääh, 21.30 taisin jo vedellä kunnolla sikeitä, mutta sit kolmen jälkeen ein taas tullut uni silmään.



Nyt on edelleen kuvottava olo Hippu (Rinkeli) möyryää ja olo on muutenkin tukala. Ihan kun mun masussa olis juoksupyörä käytössä. Kun nousee seisomaan, sattuu alas oikein kunnolla, pakko olla vähän aikaa kumarassa ja huohotella. Istuminenkin on taas ikävää. Tais tehdä tepposet ne eiliset tukanleikkuut ja kohtalaisen kauan piti keittiössäkin häärätä.



Duppis: kiva kuulla uutisia. Koita jaksella, kyllä näissä tilanteissa joutuu tiukkahermoisempikin koetukselle. Hyvität tytöille sitten myöhemmin. Täällä ollaan kädet ristissä ja lähetellään virtuaalisia voimasäteitä koko perheelle.



Leannallekin jaksuja



Nyt tuntuu pahalla ja s..



-m

... tuli kai eilen liikaa syötyä maitotuotteita, tai sitten sain jonkun taudin grilliruuasta.... vellova olo alkoi yöllä ja sen jälkeen järkyttävä polte mahassa. Mahatautiako vaiko mitä ? Kellään muulla ei ole mtn oireita, joten tuskinpa tämä mikään ruokamyrkytyskään on. Masussa oli sellainen ryminä päällä, että pikku-ukko oli joko itsekkin kipeä tai sitten oman olon takia liikkeet tuntuivat kauheilta, joka tapauksessa se, että vauva potki koko ajan helpotti omaa oloa siten, että tiesi, että siellä ei oo mitään isompaa hätää.



Olo on vieläkin hieman heikko, mutta masussa ollaan liikkeellä, joten siellä ei liene ongelmia.



t. punkeli.... lähtis levolle...



ps. Ennenkin ollut samankaltaisia " kohtauksia" juuri tuon laktoosiongelman takia, en vain muista eilen syöneeni " väärää" maitoa sen enempää kuin yleensä pystyn syömään. Tällä kertaa kai tuo masuasukki piti päänselvänä, kun yleensä olen ihan puolitajuttomana jossain vessan lattialla.

Piti vähän halailla tota posliinimopoa täälläkin. Yhtään ei oo sellanen olo että mitään vatsatautia olis, mutta hyvää asentoa ei tahdo löytää.



Punkelille kans jaksuja, tää menee myös lepäämään.



Myöhemmin jatkan sit noita kirjoitteluita.



-m-

ja Hippu rv 33+4

Terveisiä täältä pakkasen keskeltä, meillä oli aamulla 22 astetta pakkasta, mutta nyt ei taida olla kuin 16 astetta-->no ompahan mukavampi ulkoilla lasten kanssa, vaikka ei tosin tuo eilinen 18 asteen pakkanenkaan häirinnyt, kun oli oikein pukenut päälle.

Illalla meillä oli 28 astetta pakasta, minä sitten nautin näistä luonnon ilmiöistä, niin kuin kesällä kovalla ukon ilmalla.Siinä onsitä hohtoa.



Täällä valiteltiin pahaa oloa tai useampi valitteli, mullakin on ollut aika tuskainen olo, kun maha on noussut niin lös, että ahistaa ja kuvottaa. Mutta pahan olon olen saanut torjuttuo kivennäisvedellä tai yleensäkin sellaisella missä on hiilihappoja.Mutta tietysti tuo on vain auttanut minuun.



Nyt täytyy lähtee antaa lapsille ruokaa ja eikun pihalle touhuilee...



Kaksosmamma rv 32+3

Aamulla oli pakkasta kymmenisen astetta ja nyt mittari näyttäs n. 7 astetta... Ja nyt alkoi juuri lunta sataa...IHANA ulkoiluilma oli! Käytiin poikien kanssa pihalla tunnin verran. Sain papasta seuraa ja kantoapua, kun tuo kuopus vaan koluaa tuolla naapureiden kuistit ja kokoajan saa olla perässä juoksemassa ja nostelemassa. Esikoinen kun ei kaveria saanut pihalle niin meni pyytämään papan " leikki kaveriksi" :) Siinä ne sitten mailat kourasssa juoksivat pallon perässä, pappakin ihan onnessaan :)



Eilen illalla oli ihme tunne mahassa, siis ei mitään kipuja tai muita, mutta tuntui että maha roikkuu! Tosi hölmö tunne, mutta eipä sitä paremmin voi kuvailla. Närästys tosi paljon helpotanut viime päivinä, että aika alhaalla taitaa olla jo. Sitten uusi ilmiö, maha on tosi arka tuosta ylhäältä, mihin punkee peppua kokoajan. Tuntuu tosi pahalta kun innostuu työntelemään, pitää ihan selkää venyttää suoraska aina silloin.

Muuten olo vallan mainio, aamulla saattaa välillä olla öklötystä mutta muutoin hyvä olla. Päikkärit nukun joka päivä jos mahdollista. Tekee terää sellaiset tunnin tirsat ja sitä jaksaa sitten illalla paremmin. Ja hyvin tulee uni sitten yölläkin :) Miten tuo nukkuminen voikaan olla niin mukavaa puuhaa! ;)



Nyt olis kyllä hyvä ilma pakastimen sulatukseen! Pitääkin laittaa harkintaan, jos illemmasta sen kerkeisi vielä sulattaa. Meillä aika pieni kaappi pakastin ja nopea sulattaa. (toinen pakastin kun otti ja meni rikki uutena vuotena... no, uutta pitäisi mennä katsomaan).

Pyykkikone laulaa taas tänäänkin ja silityshommia suunnittelin vielä tekeväni. Että saa nyt nähdä mitä tässä kerkeää noita toteuttamaan.



Mutta nyt niille päikkäreille ja pinotilaa muillekkin!



t. K@tju rv: 33+4

Tulinpa kysymään teiltä että liikkuuko teidän vauvat joka päivä yhtä vilkkaasti? Minä en nyt tiedä että pitäiskö minun huolestuu kun nyt parin päivän ajan vauva on ollut aika hiljainen. Aamulla työnsi hetken aikaa pyllyään mahasta läpi ja sen jälkeen taas ei ole kuulunut mitään. Illallakin yleensä myllää monta tuntia niin eilen ihan vaan hetken, varmaan vajaan puol tuntia. en todellakaan saisi niitä vaadittavia 10 liikettä tunnissa täyteen. Vähän huolestuttaa :(



Jouhi 30+1

täällä meillläkin. 11 maissa oli -24,5, nyt ehkä laseknut hieman, kun aurinko paistaa, mutta kylmä on. Aamulla käytiin pojan kanssa jumpassa, mies teki ruoan sillä välin. nyt sitten pelaillaan kotona ja vietetään sunnuntaita.



miten on muut uudelleen synnyttäjät, onko teille tarjottu mitään valmennusta/aioteko käydä? mietin, kun edellisen synnytin eri sairaalassa kuin nyt tämän tulevan, eilkä kukaan ole puhunut edes mistään tutustumiskäynniestä synnärillä. itse en ole muistanut kysyä... tuli vain mieleen, että pitäishän sitä tietäää mistä ovesta sisään lompsitaan, kun H-hetki koittaa...



minä voisin ilmoittautua maaliskuun alkuun synnyttäjäksi. esikoinen syntyi laskettuna, ja nyt la on 8.3. toivottavasti ei ainakaan mene yli... olo on jo nyt aika tukala, aivan eri kuin 4v sitten. ei tahdo jaksaa ja koko ajan huokasuttaa, yöt katkonaisia ja mahaa kiristelee.



töitä olis vielä puoltoista viikkoa, sitten helpottaa!



pakkasterkuin

anniliinu

Jouhi: Liikkeistä. On minullakin masussa välillä hiljaista, huolestuttaa tietysti sellainen kun yleensä käy kovakin melske. Loppuajasta alkaa tietty olla ahdastakin mutta sain neuvolasta vinkin millä vauvaan pitäisi tulla eloa :) Neuvolantäti sanoi, että jos vauva ei liiku niin pitää ottaa jotain tosi sokerista vaikka hilloa suoraan purkista ihan kunnolla ja sen jälkeen asettua kuulostelemaan liikkeitä.

Minä söin eilen illalla roima-annoksen täytekakkua kun tuntui, että vauva oli ihan hiljaa. Meni viisi minuuttia ja johan alkoi möyhääminen :)



Anniliinu: Synnytysvalmennuksesta, ei minulle ole mitään sellaisesta puhuttu ja kolmatta odotan. Tosin olen menossa samaan sairaalaan kuin aikaisemminkin joten ovi löytynee ;)

Jos sinulla on uuteen sairaalaan meno niin sinuna kävisin ihan omatoimisesti katsomassa missä kohtaa on päivystysovi. Ja luulen, että synnytystapa-arvio tehdään tulevassa synnytyssairaalassa joten käynti olisi edessä jos näin on.



Omaa napaa. Minullakin on massu tipahtanut alaspäin, helpottanut huomattavasti olotilaa ja närästystä varsinkin. Tosin vauva on edelleen istualteen. Luulin, ettei perätilassa oleva vauvamaha laskeudu mutta väärässä olin... Toisaalta, miksi ei laskeutuisi, pää ei vain kiinnity vaan jalat sätkii tuolla todella alhaalla jossain mahan uumenissa. Nyrkit ja pään tunnen käteen ihan selvästi ylävatsalla, varsinkin silloin kun vauva on hereillä.

Edelleen toivon, että vauva kääntyy. Jospa hän olisi fiksu on tekisi sen ennen seuraavaa neuvolaa eli vkoa 35+



Zeldatar 33+1