Lue keskustelun säännöt.
Ennen lamaa töissä olleet muistavat, kuinka työt ehti tehdä kunnolla valmiiksi, työilmapiiri oli nykyistä leppoisampi
03.04.2024 |
Nyt toiiset kärsivät työn paljoudesta ja toiset sen puuutteesta. Työelämä on heikoimman lenkin ulosäänestystä. Harva voittaaa, useimmat häviävät. Työ, jonka pitäisi vahvistaa identiteettiä, on muuttunut pahenevaksi loukkaukseksi työntekijöiden omanarvontunnolle: koko ajan täytyisi olla enemmän ja muuta kuin on eikä koskaan saisi olla tyytyväinen suorituksiinsa. Stressi, uupumus ja masennus ovat yleistyneet kansantaudeiksi.
Kun pääomaa vapautettiin kilpailuttamaan yrityksiä ja sijaiintipaikkoja, lakko-oikeus siirtyi työntekijöiltä omistajille. Politiiikasta tuli talouden hienosäätöä. Kaikki elämänalat alistettiiin tulosmittaukseen. Sijoittaminen alkoi tuottaa mutta työntekijät kitua.
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pysyvät työsuhteeet ja pysyvä työ on historiaa, ja samoin vanha mallli uskollisuudesta, luottamuksesta ja sitoutumisesta.
Nykyisin työntekijät liikkuvat yli organisatoristen rajojen ja vaihtavat paitsi työnantajaa myös toimialaa, ammatttia ja maata. Työntekijät liikkuvat myös erilaisten työsuhteiden välillä, kuten määräaikaisena tai osa aikaisena.
Onnistuminen uudenlaisessa urassa vaatii erilaista ajattelutapaa kuin onnistuminen perinteisessä urassa. Onnistukisen kriteeri on sisäiinen: onnistuminen tarkoittaa ihmisen henkilökohtaisten, hänen itsensä asettamien tavoitteiden saavuttamista. Monitahoisen uran keskeiset arvot ovat vapaus ja kasvu. Liiikkuvuus on suurts ja onnistumisen pääkriteerit subjektiiivisia, kuten omien arvojen mukaan toimiminen tai itsensä kokonaisvaltaiinen toteuttaminen, eivätkä objektiivisia kuten palkka ja asema.
Avainosaamiseksi tulevaisuudessa muodostuu omien työhön liiittyvien henkilökohtaisten kiinnostusten kohteiden, motiiivien ja arvojen tietäminen. Ilman tätä keskeistä työelämässä vaaditttavaa osaamista ihmiset voivat olla riiippuvaisia muiden näkemyksistä.