Millainen on ystävä, joka ei edes vaivaudu edes kysymään masentuneelta ystävältään kuulumisia?
En tarkoita, että pitäisi edes viikottain kysyä. Kuitenkin minulla on niin sanottuja ystäviä, joista kukaan ei ole ottanut yhteyttä kuukausiin. Tietää vaikean tilanteeni ja etten ole ihan kunnossa. Enkä minä halua niin vaivatakaan mutta olisi kiva jos edes välillä soittaisi.
Olen itse laittanut muutaman kerran kyselyä mitä kuuluu mutta ollut kiire aina. Lisäksi ei edes maksa lyhennystä eräästä hankinnasta vaikka tietää, että minulla on äärimmäisen hankala taloudellinen tilannekin.
Tiedä oikein, mikä tuon takana on? Enkö vain merkkaa mitään heidän elämässään?
Kommentit (29)
En sano tätä oikeasti pahalla, mutta masentuneet ihmiset on todella raskasta seuraa.
Vierailija kirjoitti:
En sano tätä oikeasti pahalla, mutta masentuneet ihmiset on todella raskasta seuraa.
Niin eli antaa vaan pärjäillä siellä kuopassaan. Ei edes kuukausiin voi soittaa kerran kysyäkseen ja kertoakseen omista kuulumisista.
Mieti nyt omalle kohdallesi. Kun elät elämäsi pahinta aikaa, onko se juuri se oikea hetki jättää sinut yksin?
Sitten vielä ihmetellään itsarien määrää täällä ja itketään kun henkilö on jo poissa, että harmi kun ei voinut tehdä mitään. On tää kyllä niin tekopyhä paska maailma.
Meinasin sanoa, että masentunut ystävä. Jos hän on itsekin alamaissa, niin mikään ei tunnu hyödylliseltä, ja ihmissuhteet jäävät hoitamatta.
En jaksa kysyä, koska olen itsekin allapäin ja masentunut. Tuskin sinäkään jaksaisit minua kannatella, ei kaksi masentunutta jaksa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En sano tätä oikeasti pahalla, mutta masentuneet ihmiset on todella raskasta seuraa.
Niin eli antaa vaan pärjäillä siellä kuopassaan. Ei edes kuukausiin voi soittaa kerran kysyäkseen ja kertoakseen omista kuulumisista.
Mieti nyt omalle kohdallesi. Kun elät elämäsi pahinta aikaa, onko se juuri se oikea hetki jättää sinut yksin?
Ymmärrätkö että moni muukin elää juuri nyt raskasta aikaa? Ei sinun murheesi ole sen tärkeämpi kuin muidenkaan. Minulla ei ainakaan voimat riitä kannatella kuin juuri ja juuri itseäni ja lapsiani, ei jaksa kuunnella yhdenkään masentuneen kaverini juttuja. Olen hakenut ammattiapua uupumukseen, miksi nämä ihmiset eivät hae? Niinhän hekin jättävät minut yksin vedoten masennukseensa. Minä en vaan tee siitä numeroa, etten itsekään tahdo jaksaa.
Mun elämässä on erään ystävän kanssa tilanne niin päin, että hän haluaa masennuksensa kanssa kaikin keinoin eristäytyä ystävistään ja sukulaisistaan. Hän on ilmoittanut, ettei halua vieraita eikä yhteydenottoja. Haluaisimme kaikki auttaa, mutta emme voi tehdä mitään. En tiedä, onko tuollainen eristäytyminen hänelle hyväksi.
Toinen masentunut? -Tämähän on suomalaisten yleisin mielenterveyshäiriö.
Mulla on vähän sama, etenkin yhdelle ihmiselle olen kyllä sanonut että oon yksinäinen, pahimmillaan syrjäytymisen reunalla käynyt ja tietää kyllä miitä rankkoja asioita tässä viime vuosien aikana käynyt. Ei yhtään mitään elettäkään että ottaisi asiaksi kysyä että hei koska voisi nähdä. Mä olen itse yrittänyt kyllä kysellä välillä. Ja myös paria muutakin ihmistä. Mitään ei tapahdu. Ollaan samoilla asuinseuduilla vielä kaikki. Olen tullut siihen tulokseen että yksinkertaisesti lopetan kyselemisen, ei vaan jaksa kun aikuiset ihmiset vielä kyseessä.