Lemmikin polttohautaus kauhistuttaa
En ole yhtään polttohautauspositiivinen, mutta alkaa kunto heikentymään niin, että ei taida maan sulamiseen asti kestää. Vaihtoehtoina pakastinsäilytys eläinlääkäriasemalla (josta voidaan viedä vahingossa roskiin) tai polttohautaus. Jotenkin kammottavaa tuo polttaminen ja näen jo valmiiksi siitä painajaisia. En tiedä miksi se ahdistaa kovin. Sitten osa lemmikistä jää ilmakehään, osa arkkuun ja osa purkkiin.
Kommentit (16)
Ja lemmikki pitää itse viedä tuhkausyrittäjälle ja hakea se sieltä, koska muuten saa sattumanvaraisen tuhkan.
Sitten taas eutanasia-aineet leviävät ympäristöön pitkänkin matkan päähän. Toiset lemmikit ovat jopa kuolleet, jos ovat päässeet kaivamaan lopetetun lemmikin hautaa. Se pitää tietenkin estää, mutta niin vahvoja ovat aineet vielä vuosienkin jälkeen.
Luonnollista kuolemaa en jätä odottamaan, koska kunto alkaa heikkenemään.
Olisiko mitään lievittäviä ajatuksia tuhkauksesta?
Vierailija kirjoitti:
Olisiko mitään lievittäviä ajatuksia tuhkauksesta?
Lemmikin henki/sielu on jo muualla siinä vaiheessa.
Meillä on tuhkat pienessä uurnassa takan päällä. Kunhan maa sulaa haudataan omalle pihalle toisen menehtyneen lemmikin viereen.
Ei se ole sen parempi, että mätänee maan povessa. Minulla on uurna tallessa ja minusta on mielyttävämpää, että jäännökset ovat lähelläni mitä jossain montussa ehkä kaukanakin. Vein itse krematorioon ja hain uurnan sitten kun se oli valmiina.
Me poltettiin meidän kultainennoutaja ihan takassa ja ripoteltiin tuhkat pihanurmelle missä tykkäsi leikkiä.
Se on pelkkä kuollut ruumis joka siellä palaa, samoin kuin haudatessa pelkkä ruumis kaivetaan kylmään maahan eliöiden syötäväksi. En nyt osaa mitenkään pehmentää ajatusta, koska itse en keksi polttohautauksessa mitään kauheaa.
Vierailija kirjoitti:
Ja lemmikki pitää itse viedä tuhkausyrittäjälle ja hakea se sieltä, koska muuten saa sattumanvaraisen tuhkan.
Näinkö työntekijä sieltä kertoi vai itsekö päättelit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja lemmikki pitää itse viedä tuhkausyrittäjälle ja hakea se sieltä, koska muuten saa sattumanvaraisen tuhkan.
Näinkö työntekijä sieltä kertoi vai itsekö päättelit?
Tästä oli lehtijuttu.
Se on todella hyvä tapa. Uurnan voi valita itse ja siihen voi teettää muistokirjoituksen. Näin se lemmikki kulkee aina mukana sinne missä itse asuu.
Vierailija kirjoitti:
Se on todella hyvä tapa. Uurnan voi valita itse ja siihen voi teettää muistokirjoituksen. Näin se lemmikki kulkee aina mukana sinne missä itse asuu.
Mökin multiin olisi menossa muodossa tai toisessa.
Meidän kaupungissa lemmikkituhkaamo on arvokas ja kaunis paikka jossa tuhkan saa hakea kynttilöiden palaessa alttarilta arvokkaassa huoneessa. Istuttiin hienoilla tuoleilla ja juteltiin pitkään työntekijän kanssa lemmikeistä ja kaikesta muustakin, ja itkin hänen seurassaan. Oli hieno kokemus kaikkinensa. En tiedä millaisia muualla. Mutta ehdottomasti parempi kokemus kuin ajaa autolla kuollut lemmikki takapenkillä jonnekin mökille hautaa kaivamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja lemmikki pitää itse viedä tuhkausyrittäjälle ja hakea se sieltä, koska muuten saa sattumanvaraisen tuhkan.
Näinkö työntekijä sieltä kertoi vai itsekö päättelit?
Tästä oli lehtijuttu.
Linkki?
Meillä ainakin oli valittavana joko yksilötuhkaus tai joukkotuhkaus.
Minusta polttohautaus on helpompi ja siistimpi, ihan yhtä pahalta tuntuisi oli se lemmikki sitten maan alla tai poltettavana, eihän siitä mihinkään pääse
Siis polttoarkkuun/kehikkoon, mikä lie.