Tunteeni alkavat hiipua suhteissa aina n. vuoden jälkeen.

Et kestä ns. arkea. Kun suhde muuttuu arjeksi lähdet etsimään sitä alkuhuumaa aina uudelleen.

Sä olet moraaliton ja henkisesti väkivaltainen ihminen. Huomaatko sen itestäsi? Leikit mielikuvitusleikkejä jossa maalaat tai oikeasti luulottelet valheellisia asioita. Riuhdot silloin toista ihmistä. Etkö tajua sitä? 

Vierailija kirjoitti:

Et kestä ns. arkea. Kun suhde muuttuu arjeksi lähdet etsimään sitä alkuhuumaa aina uudelleen.

En kyllä itseasiassa pidä alkuhuumasta, kun on epävarmuutta jne. Mutta ehkä toinen huomioi alkuhuumassa enemmän. Todellisuus ja arki on jotain muuta sitten. 

Vierailija kirjoitti:

Et kestä ns. arkea. Kun suhde muuttuu arjeksi lähdet etsimään sitä alkuhuumaa aina uudelleen.

Hyvään ja terveeseen suhteeseen ei tule arjen myötä väkivaltaa, ilkeitä sanoja ja vastavuoroisuuden puutetta. Niitähän ap tuossa ei kestänyt. Arki on sitä, että aina ei vain tehdä kivoja juttuja yhdessä, vaan välillä siivotaankin yhdessä, ja välillä puuhaillaan omia juttuja, lähdetään välillä lenkille yksin tai kavereiden luo, eikä koko ajan ole pelkkää kuherruskuukautta. Hyvässä ja terveessä suhteessa ollaan arjessakin silti toiselle kivoja, huomioidaan, pussaillaan ja halaillaan, osoitetaan välittämistä ja tunteita toista kohtaan.

No mutta onhan se luonnollista ja ennen kaikkea tervettä että tunteet hiipuvat jos tulee kohdelluksi huonosti. Sinuna miettisin ennemmin sitä miksi valitset aina sellaisia kumppaneita jotka alkavat kohdella sinua huonosti. 

Ei siihen muita syitä ole kuin se, että ihastumisen tuottamat muutokset hormonitoiminnassa ja aivoissa loppuvat juuri tuossa vaiheessa. Ne loppuvat kaikilla noin vuodessa. Osa on valinnut kumppanin sen verran hyvin, että hänen läsnäolonsa on silti miellyttävää, osa ei. Tai sitten jotkut vaan jahtaavat sitä rakastumisen tunnetta uudestaan ja uudestaan. 

Millä perusteella valitset kumppanisi? Nyt ihan rehellisesti.

Vierailija kirjoitti:

No mutta onhan se luonnollista ja ennen kaikkea tervettä että tunteet hiipuvat jos tulee kohdelluksi huonosti. Sinuna miettisin ennemmin sitä miksi valitset aina sellaisia kumppaneita jotka alkavat kohdella sinua huonosti. 

 

Uskotko, että olen yrittänyt miettiä. En kai sitten huomaa/tunnista alussa, kuka tulee kohtelemaan huonosti. Tämä nykyinen kohteli alussa todella huomioivasti ja vaikutti herkältä ja empaattiselta. Kyllähän tähän varmasti on malli lapsuudesta asti ja siksi tuntuu mahdottomalta muuttaa. 

Korka aikakin vaihtaa miestä vuoden välein. Kyllähän vuodessa mies kuin mies alkaa tajuamaan että nainen käyttää henkisesti ja taloudellisesti hyväkseen

Vierailija kirjoitti:

Millä perusteella valitset kumppanisi? Nyt ihan rehellisesti.

Siihen vaikuttaa moni asia. Alkukiinnostus tulee siitä, että ulkonäkö miellyttää, juttelu on mukavaa ja yhteisiä keskustelun- ja kiinnostuksenaiheita löytyy, seksi sujuu jne.

Mulla on vähän samanlainen tilanne. Kyllästyn aina n. vuoden jälkeen kumppaniini, ja vaihdan uuteen. Olen tuhonnut monta hyvää ihmissuhdetta tällä täysin vajaaälyisellä käytökselläni, mutta en voi tunteilleni mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Et kestä ns. arkea. Kun suhde muuttuu arjeksi lähdet etsimään sitä alkuhuumaa aina uudelleen.

No huh huh. Kuuluuko sinun arkeesi siis henkinen ja fyysinen väkivalta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä perusteella valitset kumppanisi? Nyt ihan rehellisesti.

Siihen vaikuttaa moni asia. Alkukiinnostus tulee siitä, että ulkonäkö miellyttää, juttelu on mukavaa ja yhteisiä keskustelun- ja kiinnostuksenaiheita löytyy, seksi sujuu jne.

 

Et maininnut ihastumisesta mitään. Onko sinulla ollut edes mitään ihastuksen tunteita heitä kohtaan? Jotenkin syntyy vaikutelma että olet ehkä vain järkiperusteisesti valinnut sen jolla on ns. parhaat speksit, koska joku on pakko olla. Et jaksa odottaa että löydät jonkun, jota kohtaan syttyy aitoja tunteita.

et ole parisuhdeainesta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä perusteella valitset kumppanisi? Nyt ihan rehellisesti.

Siihen vaikuttaa moni asia. Alkukiinnostus tulee siitä, että ulkonäkö miellyttää, juttelu on mukavaa ja yhteisiä keskustelun- ja kiinnostuksenaiheita löytyy, seksi sujuu jne.

 

 

Et maininnut ihastumisesta mitään. Onko sinulla ollut edes mitään ihastuksen tunteita heitä kohtaan? Jotenkin syntyy vaikutelma että olet ehkä vain järkiperusteisesti valinnut sen jolla on ns. parhaat speksit, koska joku on pakko olla. Et jaksa odottaa että löydät jonkun, jota kohtaan syttyy aitoja tunteita.

Pidin sitä itsestään selvänä asiana, mainitsin jo otsikossa. Tunteita kyllä syntyy. 

Vierailija kirjoitti:

et ole parisuhdeainesta

Sehän on vaan hyvä etteivät kaikki ole, riittää Tinderillä käyttäjiä.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on vähän samanlainen tilanne. Kyllästyn aina n. vuoden jälkeen kumppaniini, ja vaihdan uuteen. Olen tuhonnut monta hyvää ihmissuhdetta tällä täysin vajaaälyisellä käytökselläni, mutta en voi tunteilleni mitään. 

Kuulostaa siltä että alitajuisesti pelkäät aitoa rakkautta. Tule lähelle mene kauas-ilmiötä jotkut toistavat läpi elämänsä. Ja toki saavat tehdä niin kunhan eivät sitten lapsia hanki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on vähän samanlainen tilanne. Kyllästyn aina n. vuoden jälkeen kumppaniini, ja vaihdan uuteen. Olen tuhonnut monta hyvää ihmissuhdetta tällä täysin vajaaälyisellä käytökselläni, mutta en voi tunteilleni mitään. 

Kuulostaa siltä että alitajuisesti pelkäät aitoa rakkautta. Tule lähelle mene kauas-ilmiötä jotkut toistavat läpi elämänsä. Ja toki saavat tehdä niin kunhan eivät sitten lapsia hanki.

Tai en vain löydä aitoa rakkautta. Mitä se edes on? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on vähän samanlainen tilanne. Kyllästyn aina n. vuoden jälkeen kumppaniini, ja vaihdan uuteen. Olen tuhonnut monta hyvää ihmissuhdetta tällä täysin vajaaälyisellä käytökselläni, mutta en voi tunteilleni mitään. 

Kuulostaa siltä että alitajuisesti pelkäät aitoa rakkautta. Tule lähelle mene kauas-ilmiötä jotkut toistavat läpi elämänsä. Ja toki saavat tehdä niin kunhan eivät sitten lapsia hanki.

Ihmiselle, jolla itsellään ei ole kiintymyssuhdevauriota tms, on tuollainen kumppani todella stressaava ja hämmentävä kokemus. Tiedän kokemuksesta, koska itse olin suhteessa henkilön kanssa, joka tuolla lailla vetäytyi. Keskustelun myötä tajusin saman kuvion toistuneen aina hänen kaikissa aiemmissakin suhteissaan.

Mä kyllästyn mieheen parissa kuukaudessa, hänestä alkaa tulla jo silloin ärsyttäviä piirteitä esille. En kestä sitä, joten olen mieluummin yksin. N45