Miksi kirkoissa on niin epämukavat penkit?
Monissa vanhoissa kirkoissa on sellaiset penkit, joissa on mahdoton löytää hyvältä tuntuvaa istuma-asentoa. Puolikin tuntia tällaisella penkillä tuntuu pahalta, vaikka kuuntelisi hyvää konserttia. Monet näistä penkeistä on ollut käytössä sellaisena aikana, jolloin jumalanpalvelukset oli nykyistä pidempiä ja kaikkien kunnollisten ihmisten piti käydä kirkossa joka viikko. Mistä siis johtuu, ettei istumismukavuuteen panostettu lainkaan? Vai oliko ihmiset silloin jotenkin niin erilaisia, että heistä tällaiset penkit tuntui hyviltä?
Kommentit (13)
Tervetuloa meidän ortodoksien pariin! Seisomme kirkossa!
Kirkossa kaikki on epämukavaa, erityisesti pappis-sääty.
Vierailija kirjoitti:
Tervetuloa meidän ortodoksien pariin! Seisomme kirkossa!
Meillä ortodokseilla on tosiaan tapana seistä, mutta kirkoissa on myös tuoleja tai penkkejä eikä niiden käyttöä ole kielletty. Oma pappini muistuttaa meitä usein siitä, että kannattaa istua heti jos seisominen alkaa tuntua jaloissa niin että rukoukseen keskittyminen on vaikeaa.
Ns. vapaat seurakunnat (mitä vapaakirkkoja ja betanioita ja saalemeita ne nyt onkaan) ovat monella paikkakunnalla vuokranneet entisiä elokuvateattereita kirkkosaleikseen. Olisikohan niissä jätetty ne vanhat istuimet paikoilleen, nehän ovat yleensä mukavia.
Kärsi, kärsi, kirkkaamman kruunun saat!
Monet kirkkorakennukset ovat vanhoja ja niissä saattaa olla jopa alkuperäiset kalusteet. Ei ennen kiinnitetty istumismukavuuteen huomiota.
Vierailija kirjoitti:
Monet kirkkorakennukset ovat vanhoja ja niissä saattaa olla jopa alkuperäiset kalusteet. Ei ennen kiinnitetty istumismukavuuteen huomiota.
Miksei kiinnitetty?
Kirkossa on pysyttävä hereillä. Ja mukavuutta on kyllä ajateltu, hyvin on penkit höylätty. Ei tule tikkuja pitkästyneeseenkään pyllyyn.
Ei sen aikaisilla ihmisillä kotonakaan mitään nojatuoleja varsinaisesti ollut. Mukavuus ei ehkä ollut niin isossa roolissa mitä se nykyään on, nykyäänhän kaikki täytyy tuntua mukavalta eikä varsinkaan mitään fyysistä ponnistelua moni halua.
Rakennuskulttuuri ja perinne.
Uusissa kirkoissa on kiinnitetty penkkien/tuolien huomiota istuinmukavuuteen, kirkot jotka on rakennettu 70-luvun jälkeen. Kirkon tiloista löytyy wc-tilat, lastenhoito- ja leikkitilat lapsille jne.
Ja sitten on nämä vanhat kirkot, joista osa rakennettu 1700-1800-luvulla ja siellä kaikki vanha on haluttu säilyttää alkuperäisenä, myös penkit.
Koska kirkossa käymisen kuuluu olla tuskallista
Vierailija kirjoitti:
Rakennuskulttuuri ja perinne.
Uusissa kirkoissa on kiinnitetty penkkien/tuolien huomiota istuinmukavuuteen, kirkot jotka on rakennettu 70-luvun jälkeen. Kirkon tiloista löytyy wc-tilat, lastenhoito- ja leikkitilat lapsille jne.
Ja sitten on nämä vanhat kirkot, joista osa rakennettu 1700-1800-luvulla ja siellä kaikki vanha on haluttu säilyttää alkuperäisenä, myös penkit.
En kyllä ymmärrä tätä alkuperäisyysvimmaa, jos kirkko on jatkuvassa käytössä. Etenkin kun kirkossa käyminen on vähentynyt niin, että penkit on yleensä melkein tyhjiä. Miksei edes muutamaa penkkiriviä poisteta ja laiteta tilalle mukavia tuoleja, joissa kirkossa kävijät saisi istua mukavasti? Vaikka sellaisia, jotka voi kerätä pois niitä tilanteita varten kun kirkkoon halutaan enemmän alkuperäistä tunnelmaa. Luulisi sen hyödyttävän myös yhteisöllisyyttä, kun useimmat ihmiset istuisi lähellä toisiaan ja tulisi tutuiksi muiden kanssa sen sijaan, että jokainen hakeutuu omalle penkilleen kauas muista.
Ettei kristikansa nukahda. Pappien saarnat ovat niin tylsiä että penkissä alkaa silmät luppaamaan.