Jotekin vähän surullista, että mun järjetön ujous/varautuneisuus taitaa pilata mut.

Olen myös se, joka voi viestitellä ahkerasti, mutta on täysin mykkä tavatessa. Jos vaikka treffejä miettii.

ap

Miehenä olen voimakkaasti ihastunut erääseen juuri aloittajan oloiseen naiseen. Pelkään että ei huomaa, vielä enemmän pelkään että on huomannut.

Oletko nainen? Miten sinusta kiinnostuneen miehen pitäisi lähestyä sinua? Itse olin joskus ihastunut mahdollisesti sinun kaltaiseen ja tavallaan vaikutti siltä, että olisi ollut molemminpuoleista, mutta aina jos yritti jutella tms. niin suhtautuminen oli jokseenkin jäätävää. 

Aapeen ongelmassa on se hyvä puoli, että ujokin ihminen voi opetella asiallista ja ystävällistä käytöstä. Ja sanon tämän äärimmäisen ujoja JA introverttina (ne on eri asioita, minä olen molempia) ihmisenä, joka on joutunut opettelemaan. Ja ystävällistä asiallisuutta enempää ei sitten taas oikeasti keneltäkään vaadita. 

Kuntosalilla vois oma ohjaaja toimia. Tai pyytää vaikka kaveri mukaan. Sellainen ihminen joka tuntuu siltä että uskaltaa puhua. Kaikki eivät ole vahvoilla sosiaalisissa tilanteissa. 

Kun saa hyviä kokemuksia niin rohkeus kasvaa.

Hei älä vaivu epätoivoon. Mä olen ollut nuorempana todella varautunut. Ihan samanlainen kuin kuvailit ja nykyisin olen mitä vaan riippuen omasta fiiliksestä. Välillä olen tosi rento ja puhun ns. normaalisti ja joskus tulee noita pelkkiä joo, juu, noniin kommentteja. Relaa vaan, kyllä se siitä ajan kanssa 🙂

Iän myötä ujous vähitellen vähenee muttei katoa. Olin nuorena niin ujo että poikuus säilyi melko pitkään. Nyt 42 ja alan saada sanaa suustani naistenkin seurassa mutta vieläkään ei mikään supliikkimies. Onneksi netissä voi ensin tutustua ja sitten kun livenä tapaa niin on jo jutun juurta. Baarissa ei vieläkään mitään toivoa olisi :D

Voin sanoa että ei miehet siitäkään tykkää sanoo kaiken mitä mieleen juolahtaa.

Oon ollu monen mielestä ärsyttävä, rasittava ja lapsellinen. No onneksi löysin toisen yhtä lapsellisen ihmisen seuraksi..

Vierailija kirjoitti:

Oletko nainen? Miten sinusta kiinnostuneen miehen pitäisi lähestyä sinua? Itse olin joskus ihastunut mahdollisesti sinun kaltaiseen ja tavallaan vaikutti siltä, että olisi ollut molemminpuoleista, mutta aina jos yritti jutella tms. niin suhtautuminen oli jokseenkin jäätävää. 

En ole, mutta ongelmahan se juurikin on, että minunlaisiin ihmisiin on todella vaikea ottaa kontaktia. Jos olisin ihastunut samanlaiseen naiseen, niin mitään ei ikinä tapahtuisi, kun kumpikaan ei uskaltaisi tehdä asian eteen mitään.

ap

Samaa vikaa. Tänään lounaalla olisi ollut aihe mistä minulla olisi ollut paljon sanottavaa muille, mutta jotenkin vain vaikenin. Ajattelen jotenkin aina tilanteissa että miksi tämä minun mielipiteeni tai kokemukseni kertominen olisi jotenkin tärkeää, enkä saa sanaa suustani. En ajattele noin muista jotka juttelevat vapautuneesti. Olisi kiva osata ottaa osaa.

Vierailija kirjoitti:

Samaa vikaa. Tänään lounaalla olisi ollut aihe mistä minulla olisi ollut paljon sanottavaa muille, mutta jotenkin vain vaikenin. Ajattelen jotenkin aina tilanteissa että miksi tämä minun mielipiteeni tai kokemukseni kertominen olisi jotenkin tärkeää, enkä saa sanaa suustani. En ajattele noin muista jotka juttelevat vapautuneesti. Olisi kiva osata ottaa osaa.

Tämä on niin tuttua.

ap

Onko sitten itsevarmuuden puuttumista vai mitä, mutta jotenkin pitäisi muuttua. Antamani ensivaikutelma on vain niin huono, että ihmiset varmasti kaikkoavat.

Ei mulla mitään järkevää sanottavaa edes ole, minkä pitäisi olla minunlaisten ihmisten vahvuus. Lapsuudesta jäänyt niin hyvin muistiin vanhempien ja sukulaisten sanomina, että "ap on ujo, sä oot vain ujo, ap ei turhia höpise".

Ap

Ei ujous pilaa ihmistä. Eikö pääasia salilla ollut että pyysit apua ja sait apua. Nyt rohkeasti vain tekemään sitä mitä halusit tehdä. Olen myös ujo ja hiljainen. Minullakin on välillä samaa ettei toisten hymy ja nauru tartu jostain syystä. Saatan antaa itsestäni etäisen ja vähän viileän kuvan, mutta olen oikeasti lämmin, rento, ymmärrän huumoria hyvin ja haluan muille hyvää. Olemme kaikki erilaisia.

No epävarmuus / huono itsetunto / taustat ja varmasti se, oletko aidosti aktiivinen sekä aijotko aidosti haluta pois mukavuusalueeltasi.

Muista, että se tulee olemaan todella epämiellyttävää alkaa puhumaan, mutta kukaan muu ei sitä voi tehdä kuin sinä itse, niin karua kuin on. 🙈 

Ehkä hakisin tueksi lyhytaikaista nettiterapiaa / muuta tukea,... ainakin siihen,että alkuun pääsee. Uskon kuitenkin, ettei se ole välttämättöntä jos tahto on tarpeeksi kova. Yhdessä yössä muutos ei kuitenkaan tule ja tärkeää on, että olet jo huomannut muutoksen tarpeen itsessäsi.  Joten ole ylpeä siitä 😊