Mitä kuoleman jälkeen

Lakkaa olemasta ja on elämää

No sit on aikaa. Ajattelin ekana lukee Dostojevskin koko tuotannon.

Kuoleman jälkeen on oletettavasti identtisesti samaa kuin hedelmöittymistä ennen.

Fyysinen keho sammuu ja hajoaa pois, henki jatkaa elämäänsä energeettisessä muodossa yhtyneenä maailmankaikkeuteen. 

Seuraava elämä. Pääsee tänne taas psykopaattien ja diktaattorien hallittavaksi. Ihanaa eikö?

Kuoleman jälkeen huilitaan hetki ja sitten synnytään uudelleen, eli herätään taas lähtövaatteen alta ja eiku menox.

Tämä jatkuu, kunnes ego on poltettu loppuun ja sielu on valmis sulautumaan maailmankaikkeuen henkeen ja elämään siinä iankaikkisesti = pääsemään taivaaseen Jumalan luo kristinuskon sanastoa käyttäen..

Varmasti ei voi tietää, mutta oletan, että kun aivot kuolevat, sammuu tajuntakin, eikä sen jälkeen ole enää mitään.

Oletan myös, että yleisesti kuolemaan liittyvät kokemukset syntyvät aivoissa sillä hetkellä, kun ihminen on kuolemassa, mutta ei vielä kuollut. Siksi ne, jotka ovat käyneet kuoleman porteilla, kertovat niistä kokemuksista.

       Kasvan koiranputkea pellolla.

Lueskelepa noita ,niin tiedät enemmän .Kuolemanrajakokemuksia suomennettuna.Miljoonat ihmiset ovat kokeneet jo näitä kuolemasta palaamisia.Monet ovat samalla parantuneet parantumattomista sairauksista, esim Anita Moorjani .Hän on kirjoittanut ihanan kirjan kokemastaan "Dying to Be me" ja pitää Facebookia ym.

https://www.nderf.org/Finnish/index.htm

Kyllä sen jokainen tietää. Mitä tulossa on. Ikuisuus on meidän sydämessä.

Monet ihmiset ovat kokeneet ruumistaan irtaantumisia ja ovat nähneet ja pystyneet kertomaan täysin oikein mitä esim hänen läheisensä ovat tehneet ja sanoneet , vaikka ovat kaukana hänestä.

Tämä jo todistaa ettei ihminen tarvitse kehoaan olemiseensa.Hän on ikuinen henki.

Elämä jatkuu. Kivoja asioita voi tehdä. Ehkä on valinnan mahdollisuuksia moneen kivaan juttuun.

Hetki lepoa ja sitten uusi elämä, paitsi uskovaiset kärvistelee helvetissä.

Vierailija kirjoitti:

Lueskelepa noita ,niin tiedät enemmän .Kuolemanrajakokemuksia suomennettuna.Miljoonat ihmiset ovat kokeneet jo näitä kuolemasta palaamisia.Monet ovat samalla parantuneet parantumattomista sairauksista, esim Anita Moorjani .Hän on kirjoittanut ihanan kirjan kokemastaan "Dying to Be me" ja pitää Facebookia ym.

https://www.nderf.org/Finnish/index.htm

         Ongelma näissä kertomuksissa on kun nämä ihmiset eivät ole kuitenkaan kuolleet, tietääkseni kuolleet ihmiset eivät voi kirjoittaa kirjoja. Nämä valotunnelit ja muut kliseet ovat ihan aivokemiaa ja niitä on saatu aikaiseksi ihan elävillä, aivoja sähköllä stimuloimalla. Kuoleman jälkeen ei ole yhtään mitään.

Eipä siinä ole mitään uskomista.

Ihminen kun kuolee, niin aivotoimintakin lakkaa.

Eli ei ole mitään tietoisuuttakaan enää sen jälkeen.

The end, se on totuus, vaikka uskovaiset kuinka väittää. kukaan ei ole saanut tieteen todistusta asiasta, että hiippailisimme eteerisinä olentoina. Jos päässä on jotain naksahtanut, niin on tietysti mahdollista uskoa vaikka pääsiäispupu.

Vierailija kirjoitti:

Kuoleman jälkeen huilitaan hetki ja sitten synnytään uudelleen, eli herätään taas lähtövaatteen alta ja eiku menox.

Tämä jatkuu, kunnes ego on poltettu loppuun ja sielu on valmis sulautumaan maailmankaikkeuen henkeen ja elämään siinä iankaikkisesti = pääsemään taivaaseen Jumalan luo kristinuskon sanastoa käyttäen..

Vähän samalla tavalla uskon, mutten ole varma onko "jumalia" yksi vai useampi. 

Kuolemaa ei ole. Kun kehosi kuolee, tulet ulos kehostasi. Olet yhä sinä. Sinulla ei vain enää ole kehoa. Siirryt valkeaan valoon ja elämän arvointi -tilaisuuteen. Siinä käydään kaikki elämäsi vaiheet läpi ja arvoidaan miten hyvin onnistuit tässä "pelissä".

Jossain vaiheessa tulet tänne uudestaan. Sitä ennen on kuitenkin runsaasti neuvotteluja ja sopimusten allekirjoittamista ja täytyy tehdä tavoitelista: mitkä ovat tavoitteesi tulevassa elämässä?

Sitten siirryt uuteen kehoon, joka on vielä tulevan äitisi mahassa. Unohduksen verho laskeutuu yllesi ja vuoristorata saa taas alkaa...

Vierailija kirjoitti:

Kuolemaa ei ole. Kun kehosi kuolee, tulet ulos kehostasi. Olet yhä sinä. Sinulla ei vain enää ole kehoa. Siirryt valkeaan valoon ja elämän arvointi -tilaisuuteen. Siinä käydään kaikki elämäsi vaiheet läpi ja arvoidaan miten hyvin onnistuit tässä "pelissä".

Jossain vaiheessa tulet tänne uudestaan. Sitä ennen on kuitenkin runsaasti neuvotteluja ja sopimusten allekirjoittamista ja täytyy tehdä tavoitelista: mitkä ovat tavoitteesi tulevassa elämässä?

Sitten siirryt uuteen kehoon, joka on vielä tulevan äitisi mahassa. Unohduksen verho laskeutuu yllesi ja vuoristorata saa taas alkaa...

Ihmisillä on astraalikeho ja sielu. Mutta eri asia millä dimensiolla sen voi havaita tai kuka, koska osalle täällä voi olla näkymätön, toisessa paikassa näkyvä. Se manifestoituu oikealla taajuudella viimeistään, siten että henkilö itse havaitsee sen ainakin. Ei ole pelkkä valopallo.

Kukaan ei ole koskaan tullut kuoleman jälkeen kertomaa, että mitä siitä seurasi. Eli emme koskaan tule saamaan vastausta aloittajan kysymykseen. Tämä taitaa olla yksi niistä harvoista asioista, siis kuolema, jonka edessä vihdoin olemme tasa-arvoisia.