Lue keskustelun säännöt.
35v lapseton ja melko kokematon nainen deittiäpsissä
24.03.2024 |
En tiedä mitä sitä etsisi enää. Mun ikäiset miehet luulee olevansa 25v vaikka olisi tukkakin lähtenyt ja semmonen tyypillinen keski-ikäistyvän miehen kaljamaha. Eli ei oikein suurempaa halua sitoutua ja hohkaa semmonen lapsellisuus.
Koska mä en ole ollut palavasti rakastunut about ikinä on ajatus jostain papparaisesta ensimmäisenä ja viimeisenä suhteena erikoinen. Koska itsellä ei lapsia on myös erikoista jos ensimmäinen "kunnon suhde" olisi miehen kanssa jolla pari-kolme lasta.
En halua mitään FWB tai polyamoriajuttuja eikä yhden yön panot ole koskaan olleet mun juttu. Osittain vakaumuksellinen juttu.
Onkos kellään ideoita? Missä on esim 37-42v miehet joilla ei niitä lapsia ole, jotka on ihan ookoo säilyneitä, ei syvästi katkeroituneita ja etsivät oikeaa parisuhdetta? Tuo rajanveto ei ole niin justiinsa mut vähintään pari vuotta itseä vanhempi vois olla ihan hyvä.
Kommentit (24)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajatelkaa. Jos vastaavan avauksen olisi tehnyt, joku mies, joka olisi kirjoittanut naisista vastaavalla tavalla kuin Ap avauksessaa miehistä....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa 35-vuotiaista mieheistä on jo ehtinyt perustaa perheen. Ja niissä, jotka eivät, on todennäköisesti mielestäsi jotain vialla. Kouluttamattomia, maalle jääneitä, alkoholisoituneita, mielenterveysongelmaisia jne.
Tiedätkö miksä minua tosinaan on harmittanut tuon ikäisenä lapsettomana ja useamman vuoden sinkkuan eläneenä miehenä? - Se, että oikeasto teitä, jotka kokevar ja tuntevat, että minussa, korjaan miehissä jotka elävät sinkkuna ja lapsettomana vielä tuossa ikä vaiheessa olisi jotain vikaa tai puutetta.
Olen joitain kertoja treffeilläkin ollessa saanut sekä hämmnetäneitä että hieman satuttaviakin piikkejä vastatessani kysymykseen ex-kumppaneiden määrästä, Tarkoitan sellaisia vastauskia. kuin olenko sitten homo, joka etsii oikeasti itselleen vain kulissia? Onko minua käytetty lapsena hyväksi? tai olenko ollut koulukiusattu? Tai olenko jonkun
Naisia ja miehiä kohtaan on erilaiset odotukset ja oletukset. Se kannattaa hyväksyä. Muuten jää vain kotiin itkemään maailman epäreiluutta.
Tiedätkö miksä minua tosinaan on harmittanut tuon ikäisenä lapsettomana ja useamman vuoden sinkkuan eläneenä miehenä? - Se, että oikeasto teitä, jotka kokevar ja tuntevat, että minussa, korjaan miehissä jotka elävät sinkkuna ja lapsettomana vielä tuossa ikä vaiheessa olisi jotain vikaa tai puutetta.
Olen joitain kertoja treffeilläkin ollessa saanut sekä hämmnetäneitä että hieman satuttaviakin piikkejä vastatessani kysymykseen ex-kumppaneiden määrästä, Tarkoitan sellaisia vastauskia. kuin olenko sitten homo, joka etsii oikeasti itselleen vain kulissia? Onko minua käytetty lapsena hyväksi? tai olenko ollut koulukiusattu? Tai olenko jonkun erityisen uskon tai muun aatteen tai ismin kannattajam joka esimerkiksi estäsi esiaviollisen seksuaalsien kanssa käymisen.
- Toki, jottei totuus unohtuisi, niin kyllä myös osa on ottanut asian ("kokemattomuuteni") luontevasti ja mutkattomasti vastaan; tai ainakin ovaty osanneet kätkeä mahd. todellsiet tunteensa, jos sen kuulemine on aiheuttanut vähintääkin puistatusta heissä.
Turhauttavaa on myös se miten kliseisesti ja stereotyyppisesti kokemattomammat miehet tavataan säännöllisen epäsäännöllsiesti kuvat ja esittää mediassa. - Ainakin itselleni on jäänyt mielikuvam, että ainakaan kaikille näistä sankareista ei välttämättä ole ollut suurin ongelna se, että puuttuu kokemus tai kokemukset parisuhteesta tai "vain" seksuaalisesta kanssa käymisestä naisen kanssa. - Vaan ongelmat ja haasteet ovat olleet jossain paljon syvemmällä; kuten mielenterveydessä, yksinäsiyyden kanssa kamppailua tai huolta toimeentulosta.
Ja jos taas mies vaikuttaa melkein liian hyvältä ollakseen totta (kuvitellen nyt, että osaan arvioida, mitä naiset yleisesti odottavat kumppaniltaan) niin vielä tänäänkin vaikka seksuaalivähemmistöihin yleisesti suhtaudutaan avoimemmin kuinb vaikka vielä joitain vuosia sitten niin silti melko usein näissä jutuissa saatetaan edelleen kirjoittaa rivienvälissä kuinka jutun mies kertoo haaveksivansa ja toivovansa löytävän umelmiensa naisen, niin lukijalle on jää mieliikuva, että vai olisko kuitenkin toinen mies, jota hän on vailla?
Kun on ollut sinkkuna niin kauna kuin on ollut niin toki sitäkin on kelannut mielessään, että mistä oikeastaan saattaa jäädä paitsi, jos eläsi loppuikänsä sinkkuna?
Tai kuinka joskus ajattelin, että pitäsikö valehdella oma rajoittunut kokeneisuus tosieksi? -Olen iloine kun olen huomannut tääällä, jonkunn tosienkin kirjoittaneen, että omn miettinyt samaa ja tulleensa samaan johtopäätökseen kuin minä.
Miksi valehdella koska kuka meistä haluaisi itselleen kumppanin jolle suurin ongelma olsi se, että kumppani on kokemattomampi kuin hän? - - Jos tuo "kokemattomampi" on kuten minä koen ja tunnen olevani ainakin toistaiseksi sinut sen -"kokemattomuuteni" - tai yleisemmin oman historiani kanssa.
Avoimin mielin kohti tulevaan, Ehkä ensi kesänä kaikki on toisin.