Lue keskustelun säännöt.
Olenko kamala jos sanon, että inhoan lasten ääniä?
24.03.2024 |
Kun saman rapun lapset kulkee porraskäytävässä ja ääntelee, niin se on ihan jäätävän ärsyttävää kun äänet kaikuu porraskäytävässä ja kuuluu sisälle asti!
Kommentit (11)
Se on sun kokemus. Mikä siinä, kunhan et vihoittele lapsille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et ole kamala.
Sinulla on vain ääniyliherkkyys.
Itse en pidä siitä kun jotkut lapset puhuvat huutamalla, oikein ääni käheänä huutavat ihan perus puhuttavia asioita kun toinen on vieressä, pojat erityisesti.
Tietty ääntely kuuluu lapsen elämään, mutta kyllä ennen osattiin olla nätimmim ja vanhemmat pitivät jöötiä myös: pelkkää huvikseen huutamista kuin sireeni ei katseltu. Saattoi saada vaikka remmistäkin tai luunapin otsaan ja silti kasvoi ihan normaali ihminen.
Et ole kamala. Itse työskentelen lasten kanssa, joten vapaa-ajalla kaipaan rauhaa ja vapaata nimenomaan vieraista lapsista. Omia lapsia on, mutta eivät enää ole kiljumisiässä.
Kaikenkaikkiaan tykkään kyllä lapsista, mutta vapaa-ajalla pyrin eliminoimaan ympäristöstäni kaikki kovaääniset tapaukset. Välttelen siis sellaisia paikkoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En siedä lasten ääniä oikein missään. Ne porautuu niin kaikkiin Kipuhermoihin että mulla onkin aina musat korvissa.
Viime aikoina tosin niiden vanhemmat meinaa aiheuttaa vielä enemmän henkistä kipua.. Suurimman osan ei ehkä pitäis lisääntyä ollenkaan.
Minäkin inhoan, varsinkin kun on ikää tullut lisää. Tuntuu et pää hajoaa. Kirkuvat tytöt varsinkin on jotain aivan kamalaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noin kolmevuotiaat tiettävästi ovat oikeita kimittäjiä. Kuuluu ikään. Ja vielä kun samaan iskee se kyselykausi. Mikä? Miksi?
Yritän kestää ne pienet hetket, jos lapset pitävät ärsyttävää meteliä tai kimittävät niin että menee läpi pään. En näytä heille ärtymystäni, mutta nurkan takana sitten jupisen itsekseni.
Varsinkin tyttöjen äänet on ihania.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tietty ääntely kuuluu lapsen elämään, mutta kyllä ennen osattiin olla nätimmim ja vanhemmat pitivät jöötiä myös: pelkkää huvikseen huutamista kuin sireeni ei katseltu. Saattoi saada vaikka remmistäkin tai luunapin otsaan ja silti kasvoi ihan normaali ihminen.
Ennen ei tullut kuuloonkaan, että asunnon sisätiloissa juostaan eikä varsinkaan kerrostalossa. Nyt on ihan ok vetää jotain juoksurallia aamusta iltaan ja vanhemmat kannustaa vieressä.
Saa varautuneeksi ja kerrostalot eivät eristä ääntä. Tuntuu ettei aikuisella ole kaikki hallinnassa, jos jokin lapsilla riistäytyy käsistä. Riippuu mitä se on.