Kuinka monella lastaan 3 -vuotiaaksi hoitavalla äidillä on työpaikka odottamassa?

kunnes kuopus menee kouluun. Kotihoidontukea en saa ja mieheni on alle keskituloinen, joten ei todellakaan voi sanoa, että rahaa olisi yli äyräiden. Teimme vain jo esikoista odottaessa sen päätöksen, että meidän lapset hoidetaan kotona.



Toki olemme joutuneet luopumaan monista omista menoistamme, mutta tärkeimmistä asioista olemme pitäneet kiinni. Näitä ovat mm uusi rivitaloasunto lapsiystävällisellä alueella, 1 auto, lasten harrastukset, lasten vaatetus, aikaa parisuhteelle, Euroopan matka vuosittain ja kauniisti sisustettu koti.



Kaiken ylimääräisen olemme karsineet pois ja pärjäämme ihan hyvin. Emme siis käy ravintoloissa, emme tupakoi, emme käytä alkoholia, emme tilaa lehtiä, emme osta kaapeittain uusia vaatteita itsellemme, harrastamme ilmaisharrastuksia, minä ostan meikkejä vasta silloin kun edellinen loppuu, teemme kaiken ruoan itse ja pidämme tarkkaa budjettia sekä säästämme jokaisen euron tulevaisuutta varten. Uuden kodin mahdollistivat juuri nämä säästöt.



Lapsemme hoidamme itse, koska he ovat tärkeintä elämässämme ja olemme valmiita " uhraamaan" kaiken turhan näiden parin vuoden ajaksi heidän vuokseen.



Lapsemme ovat onnellisia, tasapainoisia ja erittäin hyväkäytöksisiä. Esikoisemme käy nyt esikoulua, kuopuksemme käy viikottain kerhossa, muskarissa ja uinnissa. Virikkeitä siis riittää, vaikka he ovatkin osittain " vain" kotona äidin kanssa.



Suhteemme lapsiimme ovat erittäin lämpimät. Lapset tietävät olevansa erittäin rakastettuja ja toivottuja. Heitä ei ole hylätty hoitoon vaan heistä ja heidän tunteistaan välitetään aidosti ja he tietävät, että meitä oikeasti kiinnostaa heidän arkensa.



Monesti sanotaan, että kotona hoidetut lapset eivät sopeudu eskariin ja kouluun ja he ovat lellittyjä. Ei pidä paikkaansa ainakaan meillä. Esikoisen aloitettua eskarissa, opettajat kommentoivat välittömästi, miten uskomaton sisäinen rauha ja onnellisuus lapsestamme paistaa läpi ja miten suunnattoman tunneälyn hän omaa=) Lapsemme osasi lisäksi lukea, laskea ja kirjoittaa 5-vuotiaana, koska minulla on ollut aikaa hänelle ja mahdollisuus tukea hänen suunnatonta kiinnostustaan oppimiseen. Kotihoidosta on siis ollut selvää hyötyä lapsellemme.



Me emme muuta vaihtoehtoa olisi voineet ajatellakaan, koska rakastamme lapsiamme, haluamme nähdä heidän kehityksensä ja haluamme kasvattaa heidät itse sen sijaan, että pääosan päivistä kasvatusvastuu olisi päiväkodin hoitajilla.



Seuraavaksi joku tietenkin mainitsee, että minun on helppoa olla kotona, jos edessä olisi paluu kaupan kassaan tms, joten mainitaan nyt sitten vielä, että kasvatustieteen maisterin koulutusta vastaavaan työhöni olen palaamassa 2,5 vuoden kuluttua.

Toinen lapsi syntyy esikoisen ollessa 2v ja töihin palaan luultavasti kun esikoinen on noin 3v.

Virkavapaatahan ei saa yli 3 v. hoitoa varten.



Vaikutat suvaitsemattomalta ihmiseltä :( Toivottavasti teille ei tule esim. avioeroa.

jotka kyllä lukemisella eli ulkoa pänttäyksellä pääsee yliopistoon, mutta oikeasta älykkyydestä ei ole hajuakaan.

olisin=) Mielestäni kerroin vain meidän perheemme ratkaisusta=D Onnekseni työnantajani on niin ihana ihminen, että olemme saaneet asian sovittua näin ja voin hoitaa lapseni itse kouluikään saakka. Toisessa työpaikassa tämä tuskin olisikaan onnistunut.

Olenkin mielestäni onnekas kun saan hoitaa lapseni kotona, mutta työpaikka odottaa sitten kun haluan lähteä töihin:)