Kuolleet lehdet elokuvasta mietteitä
Katsoin elokuvan Kuolleet lehdet ja olen hämmentynyt.
Tiesin kyllä millaisia Kaurismäen elokuvat ovat ja osasin odottaa tiettyä tunnelmaa ja tapaa kertoa tarinaa mutta...
En osannut odottaa että elokuva olisi noin tyhjä, tylsä ja huonosti tehty. Harmitti näyttelijöiden puolesta.
Ja jäin miettimään miksi elokuvasta puhuttiin niin paljon ja miksi kukaan ei uskaltanut kertoa siitä rehellistä mielipidettä.
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naispääosa oli jotenkin liian hieno ns. duunariksi, ehkä se oli se suomenruotsalainen nuotti tai jokin
Sinusta suomenruotsalaiset ovat kaikki hienoa ja varakasta porukkaa. Ok.
Tai ehkä siitä tuli vain liikaa Tove mieleen. Elokuvissa ihmisryhmistä tehdään aika yksipuolisia
Itse tykkäsin kovasti, ehkä paras Aki Kaurismäen elokuvista. Oli sopivan lyhyt ja viihdyttävä ja yksinkertainen, lavastukset viimeisen päälle, repliikitkään ei tökänneet vaan huumori oli hauskaa.
Kävin alkuvuodesta katsomassa tämän lisäksi Myrskyluodon Maijan, Poor Things ja Past Lives, ja vaikka mikään ei ollut huono, niin kyllä tää oli mulle ihan omalla tasollaan viihdyttävyydessä.
En ole yleensä Kaurismäki fani, mutta tämä toimi ja oli viime vuoden suosikkielokuvani.
Minusta Kuolleet lehdet on koskettava ja hauska elokuva. Se alkaa hitaasti, eikä siinä ole räiskettä ja miljoonaa eri sivuhenkilöä. Siihen joutuu keskittymään, ja se on vaikeaa, kun ei hirveää älämölöä ole. Se on myös ahdistava kuvaus alkoholismista - mutta mukana on rahtunen toivoa. Pysyykö päähenkilö tulevaisuudessa selvin päin? Tuskin, mutta ainakin hänellä oli ihan oikeaa tahtoa raitistumiseen.
Elokuva on myös realistinen, some-maailmassa elvät eivät ehkä huomaa sitä. Edelleen siirtotyöläisten asema on kurja, pätkätyöläisten asema yhtä lailla, vaikka ovat suomalaisia. Toiset tekevät työtä, toiset käärivät rahat. Onnea on vaikea löytää, ehkä mahdotontakin, mutta silti sihen kannattaa pyrkiä. Ja elämä voi olla ihan tyydyttävää, kun se vaan on kelvollista.
Ja kaiken tuon jälkeen minusta se elokuva oli hauska!
Ansa-koira on ihana.
Mielestäni 50-70-lukuja sekoitettiin nykyaikaan karsealla tavalla. Sairaalassa ja muuallakin oli vanhat Ericssonin lankapuhelimet, joita ei muutamaan kymmeneen vuoteen ole ollut käytössä kenelläkään ja viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana harvoilla.
Myös radio, joka ei tainnut edes olla transistoriradio, vaan -putki, mukamas käytössä. Työmailla alkeelliset välineet.
Kaipa tuo maailmalla menee Golden Globe ehdokkuuden arvoisena, jossa ajatellaan Suomessa ehkä olevan niinkin jämähtänyttä. Enemmän se on kaurismäkeläistä nostalgiaa ja kaipuuta menneeseen nuoruutensa aikaan.
Alkoholismin kuvaus oli myös ristiriitaista.
Mielestäni elokuva oli tekotaiteellista roskaa. 2,5/10 eli yhden tähden elokuva viidestä.
Väsähtäneen gurun puristus vanhoista aineksista. Ei koskettanut. Kauhea hehkutus ihmetytti.
Teresa on hyvä luonnenäyttelijä.