Miksi joillakin aikuisilla on etäinen suhde omaan äitiinsä?
Esimerkkinä mieheni. Eivät soittele juuri lainkaan ja vuodessa ehkä kerran pari näkevät toisiaan. Itseä välillä harmittanut tuo tilanne, kun itse taas soittelen omalle äidilleni viikottain ja tapaamme usein.
Kommentit (19)
Aikuisilla voi olla etäinen suhde omaan äitiinsä monista syistä, kuten vaikeista perhesuhteista, traumaattisista kokemuksista lapsuudessa, erilaisista persoonallisuuseroista tai elämäntilanteista johtuen. Jokaisen ihmisen suhde vanhempiinsa muodostuu monimutkaisista tekijöistä, ja etäisyyden syyt voivat vaihdella yksilöllisesti.
Onko miehen äiti rasittava, takertuu asioihin, kärkäs tai hankala? Vai normaali, mukava? Asuuko kaukana, välimatka. Viettäisitkö itse aikaa henkilön kanssa jonka kanssa et voi olla mitenkään oma itsesi, vaan joudut pelkääkään tai varomaan koko ajan kaikkea? Et varmaankaan.
Äitini oli koko lapsuuteni raivoava, pelottava ja kontrolloiva. Ei paljoa tee mieli olla tekemisissä sellaisen ihmisen kanssa, jolla ei ole mitään hyvää sanottavaa susta. Oman mielenterveyden takia en halua olla juurikaan tekemisissä.
Etäisen suhteen syynä yleensä ollut välittämisen puute lapsuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Aikuisilla voi olla etäinen suhde omaan äitiinsä monista syistä, kuten vaikeista perhesuhteista, traumaattisista kokemuksista lapsuudessa, erilaisista persoonallisuuseroista tai elämäntilanteista johtuen. Jokaisen ihmisen suhde vanhempiinsa muodostuu monimutkaisista tekijöistä, ja etäisyyden syyt voivat vaihdella yksilöllisesti.
Tekoälyvastaus. Poistoon.
Oma äitini on manipuloiva, poissaoleva jutellessa ja välillä todella ilkeä. Pidän paljon yhteyttä ja autan aina, mutta vaikka hänen mielestään olisimme läheisiä, minun mielestäni emme sitä ole. Hän on äitini, mutta muistan kaikki temppuilut ja se satuttaa. Hän ei ole koskaan pyytänyt anteeksi ja jos vihjaankin, että käyttäytyi huonosti, muistutan milloin ketäkin isäni suvusta ja olen "sellainen". Äiti ei soita minulle koskaan, ellei halua jotakin.
Siksi.
Vierailija kirjoitti:
Oma äitini on manipuloiva, poissaoleva jutellessa ja välillä todella ilkeä. Pidän paljon yhteyttä ja autan aina, mutta vaikka hänen mielestään olisimme läheisiä, minun mielestäni emme sitä ole. Hän on äitini, mutta muistan kaikki temppuilut ja se satuttaa. Hän ei ole koskaan pyytänyt anteeksi ja jos vihjaankin, että käyttäytyi huonosti, muistutan milloin ketäkin isäni suvusta ja olen "sellainen". Äiti ei soita minulle koskaan, ellei halua jotakin.
Siksi.
Kun vain omat asiat kiinnostaa. Äitini ei tiedä elämästäni mitään koska ei koskaan kysele enkä kerro koska tiedän että sitä ei kiinnosta kuin omat asiat. Niistä jauhetaan ja jauhetaan.
Äitini on avoimesti pahantahtoinen. Olen estänyt hänet puhelimestani.
Vierailija kirjoitti:
Äitini on avoimesti pahantahtoinen. Olen estänyt hänet puhelimestani.
tämä, kuvittelee omistavansa mut päälle 40v ihmisen sillä tavoin että voi edelleen halutessaan haukkua mut alimpaan h*lvettiin, tarkoittaen kymmeniä haukkumaviestejä päivässä kun jostakin keksii suuttua ja joku on haukuttava pystyyn. Minun pitäisi siltikin vain ymmärtää ja hymyillä..en enää ymmärrä ja estettynä on hänkin.
Minulla oli todella etäinen suhde molempiin vanhempiin. Alunperin heillä oli etäinen suhde lapsiinsa. Isä on nyt kuollut ja ädin kanssa tilanne muuttui paremmaksi erinäisistä syistä. En käy avautuun tänne, liian henk.koht. enkä jaksa urpojen rääpimistä. Mutta vaadittiin aika rankkoja juttuja. Nyt välit äitiin ovat todella, todella lämpimät. En olisi uskonut vielä vuosi sitten. Hieno fiilis, äiti ei kuiten elä enää hirveesti vuosia ja voi jättää haikeansuloiset jäähyväiset. Ei katkeransuloisia.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut äidit ovat hirveitä.
*naiset
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli todella etäinen suhde molempiin vanhempiin. Alunperin heillä oli etäinen suhde lapsiinsa. Isä on nyt kuollut ja ädin kanssa tilanne muuttui paremmaksi erinäisistä syistä. En käy avautuun tänne, liian henk.koht. enkä jaksa urpojen rääpimistä. Mutta vaadittiin aika rankkoja juttuja. Nyt välit äitiin ovat todella, todella lämpimät. En olisi uskonut vielä vuosi sitten. Hieno fiilis, äiti ei kuiten elä enää hirveesti vuosia ja voi jättää haikeansuloiset jäähyväiset. Ei katkeransuloisia.
Tällaiseen muutokseen katkerat vela-akat ei usko!
Ei se yhteydenpidon määrä välttämättä korreloi sen kanssa, ovatko välit läheiset. Esimerkiksi aikuisen poikani kanssa olen yhteydessä noin 1-2 krt/kk, mutta pystymme keskustelemaan luottamuksella kaikesta. Tyttäreeni olen yhteydessä useamman kerran viikossa, mutta hän ei puhu mistään henkilökohtaiseksi kokemastaan minun kanssani.
Kasvettiin erillemme, ei siinä sen kummempaa. Ei ole mitään yhteistä, ei mitään juteltavaa niin turha olla yhteyksissä.
Minä taas enemmän ihmettelen niitä, jotka ovat jopa päivittäin tekemisissä vanhempiensa kanssa. Napanuora jäänyt katkaisematta?
Mieheni ei ole tekemisissä äitinsä kanssa, koska äitinsä mm. vähätteli aina hänen tunteitaan ja mielipiteitään, yritti puuttua jatkuvasti asioihimme ja valehteli minusta muille ihmisille. Kaiken kaikkiaan käyttäytyi rajattomasti.
Lisäksi ei arvostanut tippaakaan meiltä saamaansa apua. Kuskasimme häntä milloin mihinkin, hoidimme jatkuvasti hänen muuttojaan (muutti vähintään kerran vuodessa), kävimme siivoamassa hänen luonaan, kun ei itse pystynyt yms., mutta kuulemma häntä ei ikinä autettu.
no kaikilla ei ole ollut välittäviä vanhempia, ole onnellinen että sulla on. Pitäisikö miehesi soittaa äidilleen useammin sun iloksi?