On kyllä todella perseestä olla alkoholistin lapsi. Olkaa onnellisia jos teillä ei ole ollut lasinen lapsuus!
Lapsuudessa sain hirveät traumat ja hylkäämiskokemukset. Aikuisenakin meinaa väkisin joutua vedetyksi mukaan tuohon sekoiluun. Ei se lopu ennen kuin kuolema korjaa. Siltä se vaikuttaa. Eikä hänellä ole mitään katumusta, kaikkien muiden vika se on aina vaan.
Kommentit (9)
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut, mutta molemmat vanhemmat olivat mielisairaita.
No ei sekään hyvältä kuulosta.
Miten tulet vedetyksi väkisin mukaan? Miksi et katkaise välejä?
Vierailija kirjoitti:
Miten tulet vedetyksi väkisin mukaan? Miksi et katkaise välejä?
Olen etäännyttänyt välit, mutta eihän se häiriköintiä lopeta. Tarvittaessa hän soittaa kännissä vaikka työpaikalleni ja häpäisee niin kuin lapsena kun tuli humalassa koululle selittämään asioita.
Ja olet vielä perinyt tuon muiden syyllistämisen omista ongelmistasi. Sääli, yritähän kääntää uusi sivu elämäsikirjassa.
Käyppä tsekkaamassa www.aal.fi
Alkoholistien aikuisille lapsille tukea. Löytyy myös kirjallisuutta.
Oletko riippuvainen vanhemmastasi? Pane numero estoon.
Lähdin 18v kotoa pois. Vanhemmat ei vieläkään tajua että se ei ollut mikään aikuistuminen. En vaan jaksanut sitä lattialle kusemista ja vähä älyisyyttä katsella.
Olen onnellinen, vaikka on ollut. Ei sitä lapsuutta enää eletä.
Ei ollut, mutta molemmat vanhemmat olivat mielisairaita.