ADHD lapsella, millaisia oireita heillä oikeasti on?

Ei tähän kannata vastata. Neuvolaan, jos epäilet! Meiltä maallikoilta saat väärää tietoa. 



t. Paljon nähnyt, 68, joka ei kuvittele olevansa mikään ekspertti. 

2 läheisintä, ainoaa, tuntemaani poikalasta syö adhd-lääkitystä

Vaihtelee paljon. Ilman kunnollisia tutkimuksia ei voi varmuudella sanoa onko jollain adhd vai onko kyse muusta. Voi olla motorista levottomuutta, impulsiivista käytöstä, vaikeutta keskittyä pitkäkestoisesti, yli-keskittymistä/ uppoutumista niin että ajan ja paikan taju katoaa, tarkkaavuuden suuntaamisen ja ylläpitämisen vakeuksia, vaikeuksia ohjata omaa toimintaansa, unohtelua, huolimattomuusvirheitä, asioiden kesken jäämistä, tavaroiden kadottamista jne. Kaikki nämä voi sitten selittyä adhd:lla, tai sitten jollain ihan muulla asialla. Esimerkiksi jatkuva unenpuute, tai turvattomassa ja rajattomassa ympäristössä eläminen voi saada aikaan adhd-tyyppistä oireilua ihan kenessä tahansa laspessa (ja aikuisessa). Huomion arvoista on myös, että adhd on kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö, ja on siis aina ollut olemassa. Oireet eivät ala jossain vaiheessa kouluiässä, vaan ne ovat olleet jollain tavalla nähtävissä jo alle kouluikäisenä. Voivat kyllä muuttaa muotoaan, ja usein niin tapahtuukin. Pitää myös muistaa, että adhd ei esiinny valkoivasti vain yhdessä ympäristössä, vaan jos lapsella on adhd, näkyy oireet kaikissa ympäristöissä. Ei esimerkiksi niin, että kotona on paljon adhd oireita jatkuvasti, mutta koulussa ei näy juuri mitään siihen viittaavaa.

Meillä kolme lasta, joista yhdellä ADHD. Vauvana oli täysin erilainen kuin sisaruksensa. Nukkui hyvin vähän esim 15 min päikkärit hyvin tavallista. Aina hereillä viimeistään klo 6:00 aamulla. Oppi kävelemään ja puhumaan alle 1 vuotiaana, pois vaipoista 1.5 vuotiaana. 

Eskarissa jatkuva touhu päällä, opettajat ihmettelivät mistä energiaa riitti. Ei kestänyt mitään "tylsää" tekemistä, esim. väritystehtäviä. Ala-asteikäisenä teki aina läksyt jossain muualla kuin pöydän ääressä. Halusi ja edelleen haluaa kokeilla uusia harrastuksia koko ajan. Koulussa pärjää hyvin jos istuu kaukana ikkunasta ja mahdollisimman lähellä opettajaa. Jos luokan takana niin ei pysty seuraamaan opetusta lainkaan. Huone aina kaaoksessa. Ei pysty suunnittelemaan ajankäyttöään. Illalla ei miillään pysty nukahtamaan. Nyt 15 v.

Kahdella sisaruksella ei samoja "oireita".

Hyvin yleinen ADHD:n oire on se, että lapsi ei tottele vaikka lapselle sanoittaa ja vahvistaa positiivisesti. Vanhemmat ja opettajat kokevat keinottomuutta lapsen käytöksen suhteen, ja tästä yleensä lähtee ajatus sille, että lapsi olisi syytä viedä tutkimuksiin.

Vierailija kirjoitti:

Hyvin yleinen ADHD:n oire on se, että lapsi ei tottele vaikka lapselle sanoittaa ja vahvistaa positiivisesti. Vanhemmat ja opettajat kokevat keinottomuutta lapsen käytöksen suhteen, ja tästä yleensä lähtee ajatus sille, että lapsi olisi syytä viedä tutkimuksiin.

Hahha! Voi jumalauta jos mulle olisi lapsena joku alkanut sanoittamaan ja vahvistamaan jotain tunteita. Ei järki muutenkaan päässä paljon pakottanut niin joku tuollainen helvetin lässynlässyn olisi saanut lähinnä epämääräisen naurun aikaan ja olisin kasvattajiani pitänyt aivan pöhköinä. Valitettava tosiasia on, että adhd lapsia ei kasvateta lässyttämisellä. Niistä lapsista pidetään kiinni fyysisesti ja ohjataan ajatukset ja fyysinen tekeminen johonkin muualle kuin lässyttämään tunteista. Ei adhd lapsia tai aikuisia pahemmin kiinnosta omat, saatika muiden tunteet. Ei mun vanhemmilla tai opettajilla koskaan mitään ongelmia mun kasvattamisessa ollut kuitenkaan tai mitään voimattomuutta, opettajat ja vanhemmat ilmoittivat kuinka asiat ovat ja sen mukaan toimittiin. Silloin osattiin vielä kasvattaa lapset lapsina, ei pieninä aikuisina miettimään muiden tunteita ja pohtimaan sitä mikä tänään saattaisi ahdista. 

Valkoroskainen yh-äiti ylivoimaisesti yleisin tunnusmerkki.

No, nykyään diagnosoidaan kaikenlaista add:ta ja mitä lie. Mutta kyllä sellaisen oikean adhd-lapsen tunnistaa. Mun 9v. pojalla on adhd ja melko "tyyppitapaus". Ei kykene opiskelemaan normaalissa luokassa, lukee tavutasolla. Ei pysty keskittymään lainkaan, jatkuvasti mölyää ja heiluu. Täysin mahdotonta, että lukisi esim. kolme kaksitavuista sanaa putkeen. Alkaa kiljua ja lähtee juoksemaan. Toivottavasti lääkitys toisi avun. Olen aina ollut lääkkeitä vastaan, mutta nyt ei ole vaihtoehtoja.

Kaupassa käydessä tänään kieriskeli lattialla, otti juoksuspurtteja ja hyppeli, karjahteli ja kiljui. Puhuu koko ajan, siis ihan taukoamatta. Kotona viskelee tavaroita, juoksentelee ja hyppelee ympäriinsä. Ei osaa tietenkään arjen perustaitoja ikätasoisesti. Ei selviytyisi mitenkään aamulla itsenäisesti aamutoimista, vaan pitää joka aamu saattaa ovesta ulos. Muuten jää pyörimään eteiseen. Kaikki muutenkin pitää sanella vaihe vaiheelta; "pue nyt sukka, pue toinen" yms. Ei minkäänlaista toiminnanohjausta. Siinä nyt jotain. 

Vierailija kirjoitti:

No, nykyään diagnosoidaan kaikenlaista add:ta ja mitä lie. Mutta kyllä sellaisen oikean adhd-lapsen tunnistaa. Mun 9v. pojalla on adhd ja melko "tyyppitapaus". Ei kykene opiskelemaan normaalissa luokassa, lukee tavutasolla. Ei pysty keskittymään lainkaan, jatkuvasti mölyää ja heiluu. Täysin mahdotonta, että lukisi esim. kolme kaksitavuista sanaa putkeen. Alkaa kiljua ja lähtee juoksemaan. Toivottavasti lääkitys toisi avun. Olen aina ollut lääkkeitä vastaan, mutta nyt ei ole vaihtoehtoja.

Kaupassa käydessä tänään kieriskeli lattialla, otti juoksuspurtteja ja hyppeli, karjahteli ja kiljui. Puhuu koko ajan, siis ihan taukoamatta. Kotona viskelee tavaroita, juoksentelee ja hyppelee ympäriinsä. Ei osaa tietenkään arjen perustaitoja ikätasoisesti. Ei selviytyisi mitenkään aamulla itsenäisesti aamutoimista, vaan pitää joka aamu saattaa ovesta ulos. Muuten jää pyörimään eteiseen. Kaikki muutenkin pitää sanella vaihe vaiheelta; "pue nyt sukka,

Millainen oli vauvana? Otitteko kaikki r o ko tt eet? Oliko jotain virusinfektiota jossain välissä? Kysyn näistä siksi koska usein oireilun käynnistää alttius ja ympäristötekijä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, nykyään diagnosoidaan kaikenlaista add:ta ja mitä lie. Mutta kyllä sellaisen oikean adhd-lapsen tunnistaa. Mun 9v. pojalla on adhd ja melko "tyyppitapaus". Ei kykene opiskelemaan normaalissa luokassa, lukee tavutasolla. Ei pysty keskittymään lainkaan, jatkuvasti mölyää ja heiluu. Täysin mahdotonta, että lukisi esim. kolme kaksitavuista sanaa putkeen. Alkaa kiljua ja lähtee juoksemaan. Toivottavasti lääkitys toisi avun. Olen aina ollut lääkkeitä vastaan, mutta nyt ei ole vaihtoehtoja.

Kaupassa käydessä tänään kieriskeli lattialla, otti juoksuspurtteja ja hyppeli, karjahteli ja kiljui. Puhuu koko ajan, siis ihan taukoamatta. Kotona viskelee tavaroita, juoksentelee ja hyppelee ympäriinsä. Ei osaa tietenkään arjen perustaitoja ikätasoisesti. Ei selviytyisi mitenkään aamulla itsenäisesti aamutoimista, vaan pitää joka aamu saattaa ovesta ulos. Muuten jää pyörimään eteiseen. Kaikki muuten

Oireilua ei aloita mikään eikä ole mitään alttiutta. ADHD on syntymästä lähtien. Se on täysin kehityksellinen asia eikä mikään laukaise sitä vaan se ON ihmisessä. On ympäristöjä, joissa adhd oireet ovat vahvempia ja ympäristöjä, joissa ne ovat lievempiä. ADHD on kuitenkin aina ihmisessä eikä lähde pois, mutta oireiden kanssa oppii elämään.

Vierailija kirjoitti:

Meillä kolme lasta, joista yhdellä ADHD. Vauvana oli täysin erilainen kuin sisaruksensa. Nukkui hyvin vähän esim 15 min päikkärit hyvin tavallista. Aina hereillä viimeistään klo 6:00 aamulla. Oppi kävelemään ja puhumaan alle 1 vuotiaana, pois vaipoista 1.5 vuotiaana. 

Eskarissa jatkuva touhu päällä, opettajat ihmettelivät mistä energiaa riitti. Ei kestänyt mitään "tylsää" tekemistä, esim. väritystehtäviä. Ala-asteikäisenä teki aina läksyt jossain muualla kuin pöydän ääressä. Halusi ja edelleen haluaa kokeilla uusia harrastuksia koko ajan. Koulussa pärjää hyvin jos istuu kaukana ikkunasta ja mahdollisimman lähellä opettajaa. Jos luokan takana niin ei pysty seuraamaan opetusta lainkaan. Huone aina kaaoksessa. Ei pysty suunnittelemaan ajankäyttöään. Illalla ei miillään pysty nukahtamaan. Nyt 15 v.

Kahdella sisaruksella ei samoja "oireita".

Eikö hän siis jaksanut vaikka koota palapeliä tai värittää kuvaa edes minuutin päiväkoti-iässä? Puhumisen, kokonaan pois vaipoista ja kävelyn on kuitenkin oppinut jo varhain.

Vierailija kirjoitti:

Hyvin yleinen ADHD:n oire on se, että lapsi ei tottele vaikka lapselle sanoittaa ja vahvistaa positiivisesti. Vanhemmat ja opettajat kokevat keinottomuutta lapsen käytöksen suhteen, ja tästä yleensä lähtee ajatus sille, että lapsi olisi syytä viedä tutkimuksiin.

Ai vaikka juoksee karkuun eikä tule huudostakaan takaisin?

Minun toisella lapsella on ADHD. Hänen sairauteen liittyviä oireita on mm. jatkuva puhumisen tarve ja helposti myös keskeyttää muita, keskittyminen herpaantuu helposti ja unohtuu se juttu mitä piti alunperin tehdä, sietää muutoksia huonosti ja silloin tulee päälle raivo (kohdistuu etenkin meihin vanhempiin eli juuri läheisimpiin ihmisiin ja onneksi ei ole fyysistä raivoa), koulussa menestyminen riippuu mielenkiinnosta ja siitä pystyykö keskittymään.

Lapsi on saanut samasta aineesta koenumerot 6+ - 9+ ihan parin kuukauden välillä. Kuulemma ei taustahälinän vuoksi pystynyt keskittymään ja tuolloin paukahti kutonen, vaikka lapsi osaa aiheen hyvin. Läksyihin on välillä todella vaikea motivoida lasta. Huomaan eron selvästi, sillä toisella lapsellani ei ole ADHD oireita.

Positiivisia puolia: lapsi on reipas, yleensä hyväntuulinen, sosiaalinen ja hänellä on paljon kavereita. Moraalisesti ja empaattisesti hän on aina heikompien puolella, ei kiusaa ketään ja rakastaa myös eläimiä. Herkkäsieluinen ja tunteellinen on myös.

Älykkyyteen ADHD ei vaikuta ja vilkkaus yksistään ei ole ADHD oire. Vanhempien tekemiset tai tekemättä jättämiset eivät vaikuta sairauteen tai sen puhkeamiseen mitenkään.

Ympäristö vaikuttaa ja jokainen on löytänyt erilaisia kompensointikeinoja, joten jo näiden takia oireita on monenlaisia ja erilaisilla yhdistelmillä. Aloittajalle ei voi antaa lyhyttä mutta kattavaa vastausta mitenkään.

Oireet liittyvä lähinnä keskittymiseen ja tekemisen aloittamiseen ja aikataulutukseen. Käytöksen ja riehumisen kanssa ei ole ongelmia, käytös oli peruskoulussa 9.

Vierailija kirjoitti:

Hyvin yleinen ADHD:n oire on se, että lapsi ei tottele vaikka lapselle sanoittaa ja vahvistaa positiivisesti. Vanhemmat ja opettajat kokevat keinottomuutta lapsen käytöksen suhteen, ja tästä yleensä lähtee ajatus sille, että lapsi olisi syytä viedä tutkimuksiin.

Eihän ADHD ymmärrä kuin omia tunteitaan, jos niitäkään, että mitä siinä odotetaan saavutettavan sanoittamalla ja vahvistamalla positiivisesti. 

Miksi ap kirjoitat lauseen väärässä järjestyksessä? 

"Kuittia haluatko?" Pitää olla "haluatko kuitin?" 

"Millaisia oireita adhd-lapsella oikeasti on?" on paljon järkevämpi lauseenrakenne kuin aloituksessasi.

Vierailija kirjoitti:

No, nykyään diagnosoidaan kaikenlaista add:ta ja mitä lie. Mutta kyllä sellaisen oikean adhd-lapsen tunnistaa. Mun 9v. pojalla on adhd ja melko "tyyppitapaus". Ei kykene opiskelemaan normaalissa luokassa, lukee tavutasolla. Ei pysty keskittymään lainkaan, jatkuvasti mölyää ja heiluu. Täysin mahdotonta, että lukisi esim. kolme kaksitavuista sanaa putkeen. Alkaa kiljua ja lähtee juoksemaan. Toivottavasti lääkitys toisi avun. Olen aina ollut lääkkeitä vastaan, mutta nyt ei ole vaihtoehtoja.

Kaupassa käydessä tänään kieriskeli lattialla, otti juoksuspurtteja ja hyppeli, karjahteli ja kiljui. Puhuu koko ajan, siis ihan taukoamatta. Kotona viskelee tavaroita, juoksentelee ja hyppelee ympäriinsä. Ei osaa tietenkään arjen perustaitoja ikätasoisesti. Ei selviytyisi mitenkään aamulla itsenäisesti aamutoimista, vaan pitää joka aamu saattaa ovesta ulos. Muuten jää pyörimään eteiseen. Kaikki muutenkin pitää sanella vaihe vaiheelta; "pue nyt sukka,

Oliko lapsella jotain kehitysviivettä vauvana? Tuo kuulostaa myös kehitysvammalle, jos lukeminen ei onnistu 9-vuotiaalta.

Vierailija kirjoitti:

No, nykyään diagnosoidaan kaikenlaista add:ta ja mitä lie. Mutta kyllä sellaisen oikean adhd-lapsen tunnistaa. Mun 9v. pojalla on adhd ja melko "tyyppitapaus". Ei kykene opiskelemaan normaalissa luokassa, lukee tavutasolla. Ei pysty keskittymään lainkaan, jatkuvasti mölyää ja heiluu. Täysin mahdotonta, että lukisi esim. kolme kaksitavuista sanaa putkeen. Alkaa kiljua ja lähtee juoksemaan. Toivottavasti lääkitys toisi avun. Olen aina ollut lääkkeitä vastaan, mutta nyt ei ole vaihtoehtoja.

Kaupassa käydessä tänään kieriskeli lattialla, otti juoksuspurtteja ja hyppeli, karjahteli ja kiljui. Puhuu koko ajan, siis ihan taukoamatta. Kotona viskelee tavaroita, juoksentelee ja hyppelee ympäriinsä. Ei osaa tietenkään arjen perustaitoja ikätasoisesti. Ei selviytyisi mitenkään aamulla itsenäisesti aamutoimista, vaan pitää joka aamu saattaa ovesta ulos. Muuten jää pyörimään eteiseen. Kaikki muutenkin pitää sanella vaihe vaiheelta; "pue nyt sukka,

Nykyään juuri ei diagnosoida ADD:tä, vaan kyseessä on ADHD:n tarkkaamattomuuspainotteinen esiintymismuoto ja se on ihan yhtä oikea ADHD kuin yliaktiivis-impulsiiviset esiintymismuodot.

Vierailija kirjoitti:

Hyvin yleinen ADHD:n oire on se, että lapsi ei tottele vaikka lapselle sanoittaa ja vahvistaa positiivisesti. Vanhemmat ja opettajat kokevat keinottomuutta lapsen käytöksen suhteen, ja tästä yleensä lähtee ajatus sille, että lapsi olisi syytä viedä tutkimuksiin.

Minulla on ADHD, ja tiedän tuon. Tuollaista positiivista sanoittamista ei vain ymmärrä kielloksi. Pojallani on myös ADHD ja myös hän ottaa usein asiat kirjaimellisesti. Itselläni on samaa, jotenkin aivot eivät ehdi mukaan, ja ensimmäinen ymmärrys on ihan kirjaimellisesti, esim. Vitsit menevät ohi, tai ei ymmärrä kieltoa kielloksi. 

Minun on nyt aikuisenakin vaikea ymmärtää noita positiivisia moitteita. Eli selkeä kommunikointi ja selkeät ohjeet. Näin ei saa tehdä, ja selitys, miksi ei saa. 

Silti minä etenkin lapsena jotenkin ajattelin, että kielto ei koske juuri minua  juuri sillä hetkellä ja siinä tilanteessa, koska siihen tekemiseen oli joku syy. 

Tyyliin ei saa mennä jäälle, mutta minä menen just nyt, koska siellä on joku hieno juttu ja käyn vaan nopeaa katsomassa ja se kielto ei tarkoittanut tätä tilannetta (etenkin kun sitä ei erikseen kielletty, että jäälle ei saa mennä edes sen hienon jutun perässä). Tämäntyyppistä siis.

Aika kuitenkin auttaa, eli kasvaminen ja sitten se, että pikkuhiljaa ymmärtää, miksi ne muut ihmiset viestivät niin kummallisesti. Silti tuo taipumus ei täysin poistu, ja on myös toki luonteesta ja persoonasta kiinni, onko sellainen sääntöjä totteleva vai ei. Esimerkiksi liikenteessä, minä ja poikani olemme hyvin tunnollisia. Jollain toisella voi ollakin holtitonta liikennekäytöstä.