Lue keskustelun säännöt.
Onko muilla paineita?
14.03.2024 |
Stressaa... Kaikki.
Pitäis osata kasvattaa lapset oikein, ettei niille tuu mt-ongelmia. Niillä pitäis olla harrastuksia, muttei liikaa. Niiden pitäis oppia omatoimisiksi mutta niitä ei saa vastuuttaa liikaa. Niille pitäis lukea, yhdessä leikkiä, piirtää, maalata, siivota, leipoa... Muistaa myös keskustella rakentavasti.
Siinä samalla, muista ettet unohda itseäsi. Muista rentoutua, ottaa omaa-aikaa ja parisuhdeaikaa. Muista urheilla, treenaa mutta älä liian kovaa. Osallistu joskus maratonille, tai ultrajuoksuun tai filnlandiahiihtoon. Vaikka kaikkiin. Ole laiha mutta urheilullinen ja lihaksikas. Kannattaa myös joogata ja meditoida, käydä avannossa. Ruokavaliotakin kannattaa miettiä. Liika hiilari on huonoksi, mutta muista, että urheilija tarvitsee sitä. Muista syödä kasviksia, salaattia, tuoretta ja puhdasta ruokaa. Ainii, marjoja kannattaa kerätä metsästä syksyllä koko vuodeksi. Samalla sieltä saat kanttarelleja ja korvasieniä.
Lista on loputon.
Mutta muista, ettet silti ota paineita tai stressaa. Tulee muuten purentalihasten kireyttä, ahdistusta ja masennusta
Kommentit (22)
Ja mulle on sanottu, että jään valintani takia tässä elämässä ihmisenä kokonaan vaille jotain, kun olen jättänyt lapsen tekemättä. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Välillä on, mutta kun pieraisee niin heti helpottaa.
Olen kasvanut aikuiseksi, joten noita mainitsemiasi paineita ei todellakaan ole. Kyllä se sinäkin vielä opit ja kasvat, kun elämänkokemusta tulee ja ymmärtää mikä se tämän elämän juju oikein on. Tsemppiä kasvuun!
Ei ole paineita. Eletään oman näköistä elämää, välittämättä muun maailman painostuksesta. Lapset on kasvatettu kunnioittamaan muita ihmisiä, luontoa ja eläimiä. Ja riippumatta siitä, että millaisia botoxin täyttämiä kumiankkahuulia some on täynnä, minä olen minä, tavallinen nainen ja äiti joka yrittää parhaansa.
Vierailija kirjoitti:
Ja mulle on sanottu, että jään valintani takia tässä elämässä ihmisenä kokonaan vaille jotain, kun olen jättänyt lapsen tekemättä. :D
Sama! No jäämme vaille esim tätä stressiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja mulle on sanottu, että jään valintani takia tässä elämässä ihmisenä kokonaan vaille jotain, kun olen jättänyt lapsen tekemättä. :D
Älä välitä mitä muut sanovat. Sinun elämä, sinä päätät. Ja lapsettomana olet saanut jotain mitä lapsellisilla ei ole.
Lapsista on iloa mutta myös surua itse olisin taatusti jollain tavalla vajaa ihmisenä jos minulla ei olisi lapsia,kyllä minua silti jotenkin säälittää +50 vuotiaat lapsettomat ihmiset kun eivät tiedä mistä kaikesta jäävät paitsi niin hyvästä kuin pahastakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lakkaa olemasta ulkoaohjautuva. Lapset tarvitsee rakkautta, läsnäoloa, turvaa, yhteistä tekemistä, juttelua. Niiden lapsuus on ainutlaatuinen, sun elämästä muutama vuosi.
Mikä SULLE on tärkeetä? Valitse.
Ei enää. Onneksi olen jo eläkkeellä, eikä enää alaikäisiä lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsista on iloa mutta myös surua itse olisin taatusti jollain tavalla vajaa ihmisenä jos minulla ei olisi lapsia,kyllä minua silti jotenkin säälittää +50 vuotiaat lapsettomat ihmiset kun eivät tiedä mistä kaikesta jäävät paitsi niin hyvästä kuin pahastakin.
Että sellaista sitten. Joillekkin lapsettomuus on vapaaehtoista, mutta joillekkin taas ei. Onpa kivaa elää koko elämänsä sitten "vajavaisena", kun nainen on kuitenkin nainen vaikka ei äiti koskaan olisikaan. Sääliminen kannattaa kohdistaa vaan itsensää, ei muihin.
Nyt on stressiä. Pari tupakkaa enää ja mietin kuumeisesti menenkö kauppaan sateessa kävellen vai ajanko autolla. Matkaa kumminkin lähes 200 metriä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja mulle on sanottu, että jään valintani takia tässä elämässä ihmisenä kokonaan vaille jotain, kun olen jättänyt lapsen tekemättä. :D
Sama! No jäämme vaille esim tätä stressiä.
Samalla jäätte vaille mahdollisuutta kasvaa aikuisiksi. Vanhemmuus ei ole helppoa, mutta todellakin erittäin antoisaa ja kypsyttävää niin monin tavoin. :)
Vierailija kirjoitti:
Lapsista on iloa mutta myös surua itse olisin taatusti jollain tavalla vajaa ihmisenä jos minulla ei olisi lapsia,kyllä minua silti jotenkin säälittää +50 vuotiaat lapsettomat ihmiset kun eivät tiedä mistä kaikesta jäävät paitsi niin hyvästä kuin pahastakin.
Kuule kyllä +50 naiset ovat saaneet oman osuutensa pahastakin, ei siihen lapsia tarvitse olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä jos elämä onkin simulaatio joka muuttuu pikkuhiljaa vaativammaksi. Vaikeuskerrointa lisätään kertomatta sinulle mitään ja muut ovat juonessa mukana ja sinulle ei vain kerrota.
Kannattaa kysyä itseltään että kenelle tässä suorittaa oikein?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja mulle on sanottu, että jään valintani takia tässä elämässä ihmisenä kokonaan vaille jotain, kun olen jättänyt lapsen tekemättä. :D
Sama! No jäämme vaille esim tätä stressiä.
Samalla jäätte vaille mahdollisuutta kasvaa aikuisiksi. Vanhemmuus ei ole helppoa, mutta todellakin erittäin antoisaa ja kypsyttävää niin monin tavoin. :)
Mitä!? Tsiisus sentään.
Vierailija kirjoitti:
Lapsista on iloa mutta myös surua itse olisin taatusti jollain tavalla vajaa ihmisenä jos minulla ei olisi lapsia,kyllä minua silti jotenkin säälittää +50 vuotiaat lapsettomat ihmiset kun eivät tiedä mistä kaikesta jäävät paitsi niin hyvästä kuin pahastakin.
Turhaa säälit, jos kyseessä vapaaehtoisesti lapseton. Olen 50, elänyt ja elän ihan parasta elämää mulle. Sivusta kyllä seurannut lapsellisten ruuhkavuosia, metatöitä, unettomia öitä ja tyhjän pesän -kriisiä. Sun elämäsi lapsellisena muuttuu just 50 + kun ne lapset lähtee, elää omaa elämää ja perustavat omat perheet, johon sinä et enää kuulu. Muutut perheenjäsenestä sukulaiseksi. Tsemppiä!
Ei ole enää kun purin paineet naapurin 16 vuotiaaseen! T: M65+
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja mulle on sanottu, että jään valintani takia tässä elämässä ihmisenä kokonaan vaille jotain, kun olen jättänyt lapsen tekemättä. :D
Sama! No jäämme vaille esim tätä stressiä.
Samalla jäätte vaille mahdollisuutta kasvaa aikuisiksi. Vanhemmuus ei ole helppoa, mutta todellakin erittäin antoisaa ja kypsyttävää niin monin tavoin. :)
Tämä kommenttisi kertoi juuri sen että sinä et ole kasvanut aikuiseksi. Et taida aikuisuuden käsitettä. Oppiminen jatkukoon kohdallasi.
Se että on vanhempi, ei ikävä kyllä tarkoita, että olisi aikuinen.
Niin paljon kärsimystä vanhemmat aiheuttavat kypsymättömyydellään viattomille lapsille. Ääripäässä nämä hyörymoppi-vanhemmat.
Ei tarvitse muistaa kuin tuo viimeinen. Itse epäonnistuin surkeasti vanhepana ja varmaan myös puolisona, mutta niinpä vaan lapsista tuli ihan järkeviä aikuisia ja olen väleissä vielä miehenkin kanssa. Työelämässäkin olen sekoillut ihan huolella, mutta toistaiseksi ei vielä ole työttömyyskään iskenyt.
Relaa ja ota hetki kerrallaan.