Pillulakko ravisteli Suomea 120 vuotta sitten Tällainen on lakko, joka saattoi olla lajissaan ensimmäinen

Keskustelu lakkojen ympärillä on jälleen kiihtynyt SAK:n ja sen liittojen kerrottua keskiviikkona uusista, kaksi viikkoa kestävistä poliittisista lakoista. Lakkojen on määrä alkaa ensi viikolla ja ne kohdistuvat erityisesti Suomen tavaraliikenteeseen.

Suomen historiassa on nähty monenlaisia lakkoja, joista osa on tunnettuja ja osa vähemmän tunnettuja.

Vuonna 1904 Voikkaan paperitehtaalla alkoi valtakunnalliseksi puheenaiheeksi noussut lakko. Kansalta tapahtumasarja sai alatyylisen nimen pillulakko.

Voikkaan lakkoon johtaneen tapahtumaketjun käynnisti tehtaan työnjohtaja Eugen Schmitzin loukkaavaksi koettu toiminta tehtaan naistyöntekijöitä kohtaan. Aluksi toiminnan kerrottiin olleen ahdistelua, mutta tapahtumien edetessä alettiin puhua jopa raiskauksista. Vuonna 2021 julkaistun Ylen artikkelin mukaan Schmitz oli yrittänyt muun muassa suudella ja nostaa naisten hameita

Tehtaan työntekijöiden tyytymättömyyttä lisäsivät myös ankeiksi koetut työolot.

Asiaan ei puututtu, eikä Schimitziä työntekijöiden vaatimuksista huolimatta erotettu. Tyytymättömyys tehtaan johtoa kohtaan kasvoi, joten työntekijät aloittivat viikkoja kestäneen lakkoliikehdinnän, joka sulki Voikkaan paperitehtaan sekä Kymintehtaan ja Kuusankosken paperitehtaat.

Rivosta liikanimestään tunnettu lakko päättyi lopulta lakkoilijoiden tappioon. Historiaan se kuitenkin jäi: Suomen siveyssodat -podcastin mukaan kyseessä oli kenties maailman ensimmäinen lakko, jossa taisteltiin ahdistelua vastaan ja siveellisen käytöksen puolesta.