Naton massiivinen harjoitus käynnissä Lapissa: Ruotsalaiskenraali antaa kehuja suomalaisten puolustuskyvylle
Onhan se kiva kun kehutaan, mutta kannattaa muistaa että harjoitus ja sota on kaksi eri asiaa. Ukrainassa on kaatunut valtavasti sotilaita, siellä ei leikitä vaan tapetaan ihmisiä. Me harjoittelemme ja saamme kehuja, mutta miten käy sitten kun ensimmäiset kovat kranaatit iskee niskaan ja kaveri lentää kappaleiksi? Kun rypälepommit tulee heti sen jälkeen ja nyt meni kolme kaveria riekaleiksi? Ja sitten tulee viholliset ja yrittää tappaa sinut ampumalla?
Suomi on teoriassa kova vastus, mutta miten on kansaluonne? Itänaapuri on elänyt siinä masentuneessa paskassa ikiajat ja se tuntuu kestävän käsittämättömällä sitkeydellä/flegmaattisuudella isot tappiot. Silti se vaan tulee. Miten kävisi Suomessa, jos kaatuneita alkaisi tulla isoja määriä? Suurin osa tulisi nimenomaan nuorista, 20-30 vuotiaista, koska he ovat sodanajan kokoonpanoa. Kestääkö nuorten mieli tällaista väkivaltaista kokemusta, joka voi päättyä miten vain?
Tätä olen monesti miettinyt.
Kommentit (3)
Vai elää itänaapuri masentuneessa pa*skassa? Kai sitten, jos ap niin kirjoittaa.
No eipä tuo saatana anna naapureilleen muuta vaihtoehtoa.
Mitä tuota runoilee enää.
Jos se lopettaa sotimisensa siellä ja tekee rauhan niin eipä tarvitsisi harjoitella ei lähettää apuja ukrainaan tms. Siellä se syyllinen on.
Nyt ollaan kuitenkin siinä Natossa. Kukahan se pelotteli suomalaiset ottamaan sen lopullisen askeleen?
Oli se mentaalipuoli sitten sitä eli tätä.
Kysyttekö puutinilta koskaan. Pitäisikö naapurivaltioitten antaa sen vaan tulla ja ottaa?
Tätä sodan mentaalipuolta voisi käsitellä joskus enemmänkin. Se on se joka ratkaisee.