Lue keskustelun säännöt.
Mihin tiedekuntaan/mitä ainetta pääsee helpoiten opiskelemaan?
05.03.2024 |
Jos ei ole syytä uskoa, että kirjoitukset menisivät hirveän hyvin.
Kommentit (60)
Teologinen, humanistiset alat ja kasvatustieteet sekä Aalto-yliopisto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Humanistisesta valitset minkä tahansa alan. Ei kuitenkaan arkeologiaa tai historiaa, koska niihin on vaikea päästä.
Kasvatustiede ja terveystiede, opinnot myös helpoimmat.
Luonnontieteitä pääsee suht helposti opiskelemaan, jonnekin päin Suomea. Matikka, fyssa, kemma, alkaa olla kohta pula näiden aineiden opeista.
Ruotsin ja Venäjän kieltä lukemaan pääsee suht helposti, koska jossain päin Suomea ei hakijoita tarpeeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Humanistisesta valitset minkä tahansa alan. Ei kuitenkaan arkeologiaa tai historiaa, koska niihin on vaikea päästä.
Tai taidehistoriaa. Entä montakos prosenttia hakijoista pääsee Teatterikorkeakouluun tai Kuvataideakatemiaan? Niihin verrattuna melkein mihin tahansa on helppo päästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu siitä, mihin on lahjoja ja/tai kiinnostusta. Se, montako prosenttia hakijoista pääsee opiskelemaan, ei kerro sitä, onko pääseminen helppoa vai ei.
Minun sisaruksistani yksi pääsi lukemattakin - ja ilman ylioppilastodistusta - opiskelemaan matematiikkaa, mutta hän ei olisi päässyt opiskelemaan kieliä. Minä taas pääsin lukemattakin opiskelemaan kieliä, mutta en ikinä pääsisi opiskelemaan matematiikkaa. Tämä tapahtui kauan sitten, mutta periaate ei ole muuttunut mihinkään.
No tämäpä juuri! Tämä lapseni ei ole koskaan ollut kiinnostunut matemaattisista aineista, joten niistä ei tutkintoa saisi suoritettua. Kielet sujuvat ja hän on kaksikielinen, mutta epäilen, onko yliopisto kuitenkaan hänelle oikea paikka. Vanhemmat sisarukset opiskelevat ja pärjäävät, mutta hän on vähän eri maata. Yritämme täällä pohtia, mihin voisi papereita laittaa En halua lannis
Töydennän tuota ylempänä olevaa kirjoitustani. Minä nimittäin opiskelin kääntämistä eli "kieliä" omanlaisellaan kierteellä. Filologia ei olisi kiinnostanut riittävästi, vaikka olisin varmasti päässyt sitä opiskelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teologia. Mikä tahansa ruotsin kielinen laitos.
Vierailija kirjoitti:
Kasvatustiede ja terveystiede, opinnot myös helpoimmat.
Ainakin minulle 12 sivun kasvatustieteiden reflektoivan esseen kirjoittaminen oli todella paljon vaikeampaa kuin labraselkkareiden.
t. DI
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikkein heikkolahjaisimmat yliopistossa opiskelleet jotka tunnen ovat molemmat antropologeja (ja työttömiä).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, joku kemia, fysiikka, matematiikka voi olla helppoa päästä sisälle, mutta vaikeaa on saada yhtään ainoaa kurssia suoritettua saati koko tutkintoa
Kai niissäkin on pääsykokeet?
Ensikertalaiset voi päästä todistusvalinnalla sisään ilman pääsykokeita.
Ok, en tiennyt tätä. Aina oppii jotain uutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millaisetkohan arvosanat täytyy olla että pääsee lukemaan psykologiaa ilman pääsykoetta? Kun kuulemma siellä nykyään aika moni pääsee papereilla sisään.
Kaikki ruotsinkieliset kiintiöt. Voi lähes vaan kävellä sisään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Millaisetkohan arvosanat täytyy olla että pääsee lukemaan psykologiaa ilman pääsykoetta? Kun kuulemma siellä nykyään aika moni pääsee papereilla sisään.
Pääsee helposti, jos on rivi laudatureita.
Jos toinen äidinkieli on ruotsi, niin sillä sisään yliopistoon. Olen ehkä joidenkin mielestä vanhanaikainen, mutta mielestäni yliopistopaikka kannattaa hankkia. Vaikka ei olisikaan pidemmän päälle kiinnostunut pohjoismaisista kielistä elämänuranaan, yliopistossa sisällä ollen löytyy kyllä uusia väyliä ja myös tärkeänä asiana heti ilman välivuosia sosiaalistumisympäristö fiksujen ihmisten parissa.
Vierailija kirjoitti:
Fysiikka tai insinööritieteet
Fysikaaliset tieteet on niin vaikea, että tekee monelle tiukkaa ällänkin papereilla. Sama koskee matikkaa ja kemiaakin. DI opinnot on helpommat, mutta ei sielläkään pärjää, jos matemaattiset aineet on heikolla pohjalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvatustiede ja terveystiede, opinnot myös helpoimmat.
Ainakin minulle 12 sivun kasvatustieteiden reflektoivan esseen kirjoittaminen oli todella paljon vaikeampaa kuin labraselkkareiden.
t. DI
Asiat joista on jotain hyötyä ja jotka ovat järkeviä on yleensä paljon helpompi suorittaa, vaikka tarvitsevatkin paljon pidemmät opinnot pohjalle ja vaativat pituutensa takia enemmän työtä.
Paperille on lisäksi paljon helpompi kirjoittaa kuin peilille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvatustiede ja terveystiede, opinnot myös helpoimmat.
Ainakin minulle 12 sivun kasvatustieteiden reflektoivan esseen kirjoittaminen oli todella paljon vaikeampaa kuin labraselkkareiden.
t. DI
Näitä humanistisia tai vaikkapa kaupallisen alan esseitä kirjoittelee vaikka vasemmalla kädellä täydessä kännissä.
T. Toinen DI
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, joku kemia, fysiikka, matematiikka voi olla helppoa päästä sisälle, mutta vaikeaa on saada yhtään ainoaa kurssia suoritettua saati koko tutkintoa
Kai niissäkin on pääsykokeet?
Ensikertalaiset voi päästä todistusvalinnalla sisään ilman pääsykokeita.
Ok, en tiennyt tätä. Aina oppii jotain uutta.
Esim. Teknillisellä alalle yliopistoon taidetaan todistusvalinnalla valita 70% opiskelijoista. Tämä vaihtelee eri tiedekunnissa. Lääkikseen valitaan suunnilleen 50-50 pääsykokeella ja todistusvalinnalla.
No tämäpä juuri! Tämä lapseni ei ole koskaan ollut kiinnostunut matemaattisista aineista, joten niistä ei tutkintoa saisi suoritettua. Kielet sujuvat ja hän on kaksikielinen, mutta epäilen, onko yliopisto kuitenkaan hänelle oikea paikka. Vanhemmat sisarukset opiskelevat ja pärjäävät, mutta hän on vähän eri maata. Yritämme täällä pohtia, mihin voisi papereita laittaa En halua lannistaakaan, jos kerran haluaa yrittää. Itsekin opiskelin kieliä, mutta aika tylsää se oli.
AP