Kun ei pääse yli siitä, että tuntee tulleensa väärin kohdelluksi tai hyväksikäytetyksi

Siirtymällä elämässä eteenpäin. Jos asialle ei voi mitään, silloin se on vain jätettävä taakse ja etsittävä uusia asioita elämään.

Lääkärin avulla. Sinulla on mielenterveysongelma. "Traumatausta" on meistä jokaisella alkaen omasta syntymästämme, mutta identiteetin askarteleminen sen pohjalle on typerää. Sinä  haluat velloa uhriudessa kuin kunnon persu ainakin. Elämä on lyhyt, tajua se.

Muistan loppuikäni, enkä anna anteeksi. Elämä jatkuu mutta ilman kyseistä ihmistä.

Vierailija kirjoitti:

Muistan loppuikäni, enkä anna anteeksi. Elämä jatkuu mutta ilman kyseistä ihmistä.

Joo joo joo joo. Ja jankutat siitä harva se päivä täällä. Ryvet oikein ja ylläpidät paskoja fiiliksiäsi, ettei sun aivot koskaan opi niistä pois. Hullu

Ymmärryksen kautta kaikki lähtee, pitää osata ymmärtää miksi ihmiset käyttäytyy miten ne käyttäytyy. Me kaikki toimitaan 90% omien traumojen ja kasvuympäristön ohjaamana, ihan siis tiedostamatta. 

Se ihminen kuka sua on ehkä loukannu, toimii myös näin. Se pitää ymmärtää että hänkin on uhri, siellä huonon käytöksen alla on ihminen kuka ei ole myöskään tajunnut tätä asiaa. Hän toimii täysin näiden 2 asian kautta myös, omien traumojen ja kasvuympäristön. 

Ihmiset ei elä omassa todellisuudessaan vaan suurinosa elää jonkun toisen luomassa todellisuudessa, nää ihmiset vaan toimii ja aiheuttaa yleistä sekasortoa tällä planeetalla, nimenomaan sen takia että niiden ymmärrys ja tietoisuuden taso on matala. 

Jos joku henkilö on kohdellu sua kaltoin, sun ei tarvi mennä sen kanssa juttelemaan tai mitään, riittää että sä ymmärrät isommin nämä asiat ja päästät irti hänestä. 

Kannattaa antaa anteeksi sekä itselle, että toiselle. Näin pääsee vapaaksi tapahtumista. Se on päätös pitäytyä kiinni siinä, ettei kanna kaunaa itselle tai muille. Kaikki tekee virheitä.

En ole päässyt yli. Ehkä joku terapia voisi auttaa, mutta en ole siihen leikkiin halunnut lähteä. Kun vertaa asioihin mitä monet muut ovat kokeneet, tämä mun juttu on siihen nähden aika pientä. Tuntisin itseni idiootiksi jos menisin tämän takia jonkun ammattilaisen luo itkemään. Pystyn kuitenkin elämään asian kanssa, vaikka se päivittäin mielessäni enemmän tai vähemmän pyöriikin. 

Ainakin helpottumalla myöhemmin, että se on ohi. Ja pääsi eroon epäilyttävästä tyypistä. Nuorena en itsekään osannut varoa tarpeeksi. Ja kulutin aikaa vääriin. Ja rikokset ovat ikäviä jos toinen (muut) ollut kauhea, mutta tunteet poistuvat joskus vähemmälle, toki se hieman vaivaa jos joku teki pahaa eikä voinut suojautua nuorena. Suojautuminen hyökkääviltä henkilöiltä ei ole ollut aina yksinkertaista ja se tapahtui nopeasti.

tunne surua ja vihaa, salli suru asiasta ja päästä irti tästä ihmisestä. pyri saamaan ajatus katki vellomisesta.tiedän vaikeaa on,oon itsekkin kärsinyt muiden tahallisesta pahuudesta ja tahattomasta jutuista myös.

yritä saada ajatus johonkin kehittävään ja itseäsi hoitavaan ja rakentavaan juttuun.ole itsellesi hyvä. mieti omaa terveyttä,kotia ym mitä parannuksia haluat tehdä. mitä haaveita sulla on.keskity niihin ja irrota itsesi ikävistä ihmisistä pois. vaikka onkin vaikeaa. mieti että se, ikävä kauna ja viha lanka joka sitoo sinua, riko se ja katkase se, kuolin paino pois mielikuvissa.jatka matkaa ilman painolastia.rukoile vapautusta ahdistavista ajatuksista ja painoista.

Kyllä se asia sieltä häipyy, kunhan et ruoki sitä. Tiedän, mistä puhun. Älä pyöritä asiaa mielessäsi, älä palaa siihen. Anna sille asialle rauha.

Joskus olen tehnyt niin, että kitjoitan ylös rehellisesti koko jutun. Luen sen ja sitten revin pikkupaloiksi ja wc-pyttyyn.

Yritys on ollut kyllä kova ja uskon, että hän ei mitään pahaa tosiaan tarkoittanut.

Oikeastaan toivon, että myös hän oppi asiasta jotakin. En uhriudu. Ap

Voimia jatkoon! Traumataustan kanssa se on juuri tuollaista, ei voi ikinä tietää sinä tai se toinen mistä päästä lähtee taas pahan aalto kerimään auki. Itse olen päässyt yli terapialla, sillä että välillä annan kaikkien tunteiden ja muistojen tulla ja teen TRE-terapiaa sitten kun se menee ohi tai kun en enää kestä. Jos on oikein paha, otan unilääkkeet vaikka päivällä. Tärkeintä itselle on ollut tajuta, että en mä näihin tuntemuksiin kuole ja ne tulevat ja menevät aaltoina. Lähipiirissä on myös ihmisiä, jotka osaavat tukea minua sillä tavalla kuin tarvitsen tukea, sekin auttaa ja on tosi erilaista kuin aikanaan. Mutta kyllä mulle se 3 vuoden kelatuettu terapia oli ihan keskeinen, sen aikana löysin keinoja elää tämän kanssa, ja lakata toistamasta sellaisia selviytymiskeinoja ja käytösmalleja, jotka altistivat traumaa muistuttavien tilanteiden uusiutumiselle.

Vierailija kirjoitti:

Yritys on ollut kyllä kova ja uskon, että hän ei mitään pahaa tosiaan tarkoittanut.

Oikeastaan toivon, että myös hän oppi asiasta jotakin. En uhriudu. Ap

Tuskin oppi jos hän vain häippäsi eikä saanut edes tietää miten asia sinuun vaikutti. Elelee elämäänsä tyytyväisenä eteenpäin.

ikävät tilanteet, tuo usein vanhat ikävät asiat mieleen. olet kuitenkin kasvanut ja viisastunut.et ole enää sama ihminen nyt. voit toimia nyt itseäsi suojellen ja viisaasti. joskus ikävä asia opettaa ihmistä olemaan tarkempi ketä päästää lähelle.

Itselleni olen antanut anteeksi, mutta hyväksikäyttäjille en ikinä.

Se hyväksikäytön todistaminen on myös hyvin vaikeaa. Kaikki eivät usko. 

Tuo anteeksiantolätinä on silkkaa paskaa. Ainoa, jolle pitää antaa anteeksi, niin itselleen. Siitä, että ei osannut kohdella itseään paremmin. Kaikkea ei voi, eikä pidäkään, antaa anteeksi muille. Ihmiset osaa olla ihan helvetin kamalia toisilleen ja aivan tahallaan vieläpä. Kunhan ei anna katkeruuden syödä itseään, niin saa aivan vapaasti pitää ihmisiä kusipäitä, kuten he ovatkin.

Kokeile somaattista joogaa. Mene purkamaan kiukkua salille. Hakkaa nyrkkeilysäkkiä, huutoitke kaikki ulos, huuda ja kilju tyynyyn niin kovaa kuin lähtee. Kirjoita kaikki paska sisältäsi ulos. Hauku se kusipää. Mene keskustelemaan asiasta jonnekin.

Ja anna itsellesi armoa. Taustasi takia et osannut toimia muulla tavalla. Nyt tiedät paremmin. Ja tiedät ansaitsevasi hyvää kohtelua, etkä anna ihmisten enää käyttää itseäsi.

Vierailija kirjoitti:

Tuo anteeksiantolätinä on silkkaa paskaa. Ainoa, jolle pitää antaa anteeksi, niin itselleen. Siitä, että ei osannut kohdella itseään paremmin. Kaikkea ei voi, eikä pidäkään, antaa anteeksi muille. Ihmiset osaa olla ihan helvetin kamalia toisilleen ja aivan tahallaan vieläpä. Kunhan ei anna katkeruuden syödä itseään, niin saa aivan vapaasti pitää ihmisiä kusipäitä, kuten he ovatkin.

Kokeile somaattista joogaa. Mene purkamaan kiukkua salille. Hakkaa nyrkkeilysäkkiä, huutoitke kaikki ulos, huuda ja kilju tyynyyn niin kovaa kuin lähtee. Kirjoita kaikki paska sisältäsi ulos. Hauku se kusipää. Mene keskustelemaan asiasta jonnekin.

Ja anna itsellesi armoa. Taustasi takia et osannut toimia muulla tavalla. Nyt tiedät paremmin. Ja tiedät ansaitsevasi hyvää kohtelua, etkä anna ihmisten enää käyttää itseäsi.

Olet oikeassa, että ne kaikki tunteet pitää saada sieltä ulos, vihakin. Vain siten voi toipuminen alkaa. Olen huutanut tyynyyn, kirjoittanut järkyttäviä runoja ja kirjeitä, joita en ole lähettänyt, repinyt kirjoja jne. 

Kun on päässyt pahimman yli, niin voi yrittää harjoittaa myös kiitollisuutta. Kiitollisuutta siitä, että pääsit hänestä eroon ja kaikki on nyt kuitenkin suurin piirtein hyvin. Miten olit fiksu, kun huomasit, mistä oli kyse ja sitä ei jatkunut kauempaa. Kiitollisuutta siitä, mitä hyvää elämässäsi on. Muista myös millä tapaa sinä olet hyvä ja arvokas, ainutlaatuinen. 

tunne myötätuntoa itseäsi kohtaan,yritä päästä pois itseäsi kohtaan negatiivisista tunteista.paha teko on paha, sitä ei voi selittää hyväksi.pahantekijää voi pitää myös epäonnistuneena ja säälittävänäkin kun tekee pahaa muille.