Pakkoko siellä pk-seudulla on asua jos hinta nikotuttaa?

Mielummin ostin 400 tonnin talon pääkaupunkiseudulta 15v sitten ja nyt kämpän arvo on yli 700 tuhatta. 

Laskeskelin että ollaan puolison kanssa maksettu lainan korkoja 15v aikana noin 45000 ja kun arvonnousua on tullut 700000 niin se tarkoittaa noin 650% tuottoa. 

Jos oltaisiin ostettu 100000 kämppä tunnin ajomatkan päästä kaupungista niin sen arvo ei luultavasti olisi noussut yhtään, ja lisäksi olisimme 15v aikana käyttäneet yli 10000 tuntia enemmän omaa vapaa-aikaa työmatkoihin. 10000 tuntia vastaa noin 1400 työpäivää, eli about kuuden vuoden työpanosta vastaava aika olisi istuttu autossa. 

Bensakuluja olisi tullut (vaikka olisimme onnistuneet yhdistämään kulkemiset ja menneet joka päivä samalla autolla) noin 200km per pv x 220 työpäivää vuodessa x 7 ltr/100km kulutus x 1.8€/ltr x 15 vuotta = 83160€. 

 

Eli ostamalla sen neljä kertaa kalliimman asunnon pk-seudulta olemme säästäneet 80 tonnia bensakuluja, 10000h vapaa-aikaa ja saaneet 300000€ arvonnousua ja korkoihin sijoitetulle rahalle 650% tuoton. Bonuksena tulee vielä se, että ei tarvitse olla niin huolissaan yt-neuvotteluista ja muista kun puolen tunnin ajomatkan päässä on kymmeniä firmoja mihin voin työllistyä. Lisäksi ylivertaiset harrastus-, kulttuuri jne mahdollisuudet. 

Siksi. 

Me muutettiin kaksi vuotta sitten vantaalaislähiön kerrostalosta ok-taloon Mäntsälään. Saatiin kerrostalokolmiosta enemmän kuin mitä talo maksoi. 

Minun pitäisi jättää 80+ v äitini ja parikymppiset lapset tänne oman onnensa nojaan? Olen äitini ainut apu. Ja lapsetkin vielä tarvitsevat minua.

Vierailija kirjoitti:

Minun pitäisi jättää 80+ v äitini ja parikymppiset lapset tänne oman onnensa nojaan? Olen äitini ainut apu. Ja lapsetkin vielä tarvitsevat minua.

Ei ole normaalia jos parikymppiset lapset eivät pärjää ilman äitinsä jatkuvaa läsnäoloa. Moni muu muuttaa tuossa vaiheessa satojen kilometrien päähän opiskelemaan, osa ulkomaillekin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun pitäisi jättää 80+ v äitini ja parikymppiset lapset tänne oman onnensa nojaan? Olen äitini ainut apu. Ja lapsetkin vielä tarvitsevat minua.

Ei ole normaalia jos parikymppiset lapset eivät pärjää ilman äitinsä jatkuvaa läsnäoloa. Moni muu muuttaa tuossa vaiheessa satojen kilometrien päähän opiskelemaan, osa ulkomaillekin. 

Äiti hoitokotiin ja lapset itsenäistymään. Helppoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun pitäisi jättää 80+ v äitini ja parikymppiset lapset tänne oman onnensa nojaan? Olen äitini ainut apu. Ja lapsetkin vielä tarvitsevat minua.

Ei ole normaalia jos parikymppiset lapset eivät pärjää ilman äitinsä jatkuvaa läsnäoloa. Moni muu muuttaa tuossa vaiheessa satojen kilometrien päähän opiskelemaan, osa ulkomaillekin. 

Sopiikin kysyä, kuka tuossa tarvitsee ja ketä. 

Vierailija kirjoitti:

Minun pitäisi jättää 80+ v äitini ja parikymppiset lapset tänne oman onnensa nojaan? Olen äitini ainut apu. Ja lapsetkin vielä tarvitsevat minua.

Mä muutin 16-vuotiaana 70 kilometrin päähän lukion takia. Ja ihan normaalista perheestä lähdin. En tiedä, mihin normaalisti kehittynyt parikymppinen voi edes teoriassa tarvita äitiä arjessaan. 

No itku pääsee jos kauppaan ja kapakkaan on matkaa enemmän kuin 50 metriä,alkosta puhumattakaan.

Miksi aloittaja miettii muiden ihmisten asumisia?

Vierailija kirjoitti:

Miksi aloittaja miettii muiden ihmisten asumisia?

Koska viikon kestoteema on nyt ollut pk-seudun asumisen hinta. Ei tosiaan ole pakko maksaa 300 tonnia paskasti rakennetusta parvekkeettomasta yksiöstä jossain nistilähiössä. Elämässä voi tehdä muitakin ratkaisuja. 

Ei ole valittamista. Koko ikäni asunut täällä. Mulla ei ole autoa. On kiva kun palvelut ovat lähellä. Selkäsairauden takia en voi kantaa painavaaa ruokakassia. Työ, perhe ja kaverit ovat täällä.