Autismin kirjon ihmiset ja suoruus
Mä usein kuulen ja luen autismin kirjon diagnoosin omaavien ihmisten kertovan kuinka heiltä puuttuu suodatin. Kertovat sanovansa asiat suoraan ja vaikka se välillä loukkaa muita ihmisiä, pitävät sitä diagnoosilleen tyypillisenä ja ihan hyvänäkin asiana.
Mä haluaisin kysyä tässä, jos täältä löytyy kyseisellä tavalla ajattelevia ihmisiä että oletteko yhtä hyviä ottamaan vastaan suoraa palautetta itsestänne ja toiminnastanne, käytöksestänne? Onko autismin kirjoon kuuluvan silmissä suoruus rikkautta myös silloin kun se kohdistuu omaan itseensä?
Kommentit (3)
Ei mua haittaa jos joku sanoo suoraan mitä oikeasti ajattelee. Siis oikeasti. Miksi pitäisi kusettaa kun rehellisyys kuulemma perii maan?
Mulle ainakin on sanottava suoraan kun edes heti ymmärrä kaukaa haettuja kiertoilmaisuja tai sellasta passiivis-aggressiivista vihjailua. En yleensä loukkaannu suorasta palautteesta jos se edes jokseenkin pysyy kuitenkin asialinjalla. Joskus kyllä huomaan olevani aivan liian kuormittunut ja silloin tulee tiuskittua siksi että on niin kuormittunut. Tai jos perusteettomasti haukutaan tarkoituksena loukata. Mutta joku muu voi kokea toisella tavalla, tää on vaan mun kokemus.
Minä olen opetellut olemaan vähemmän suora ja lopputulos on se, että en sano sitten mitään. Olen kuullut liian monta kertaa "Ethän sä nyt noin voi sanoa!".