JOULUIHMEET-06
Moikka! Jatketaan kirjoittelua tällä puolella kun vihdoin olemme kaikki saaneet omat nyytit!
Mites Sk-78 vauva-arki on lähtenyt sujumaan?
Kivalta kuulosti WAW teidän päivät, kovasti olet jaksanut ulkoilla.
Me ei olla vielä päätetty että otetaanko rota virus rokote, toisaalta olishan se hyvä ottaa kun mies on sairaalassa töissä ja sitä kautta voisi virus ehkä myös tyttöön tarttua.
Meillä päivät sujuu mukavasti. Itsekin tulee nukuttua 10-11 asti ja tyttö nukkuu monesti tuonne iltapäivä kahteen asti. Sitten valvotaan muutama tunti ja illalla myös enempi valvotaan, pieniä torkahteluja on välillä. Tyttö kitisee ja itseskelee sitten ilta yhdeksästä puolille öin, vatsassa vääntää ja myös illalla söisi enemmän ja sitten taas vatsassa vääntää. Mutta kun vihdoin nukahtaa niin sitten nukkuu hyvin, heräilee syömään 3-5 tunnin välein. Nyt kun syö isompia määriä, niin maitoa tulee tosi vuolaasti, en millään jaksaisi taas alkaa pumppaamaan, se on niin työlästä hommaa kaiken kaikkiaan.
Paljon olemme olleet tytön kanssa liikkellä, ilmoittauduimme myös vauva uintiin ja vauva voikkaan menemme myös tässä muutaman viikon päästä. Ristiäiset on tulevana lauantaina, toinen nimi on vielä päättämättä.
Mutta nyt tyttö kutsuu. Palaillaan taas!
T: Lazo + tyttö 6 vk 4 pv
Kommentit (22)
Vihdoinkin ehkä ehdin kirjoitella edes jotain, kun tyttö on isän sylissä kaikessa rauhassa. Arki on täällä lähtenyt sujumaan vaihtelevasti. Ilmavaivoja on edelleen ja niitä itketään aina vähän väliä. Yleensä yöunet ovat kuitenkin hyvän mittaiset, kunhan saadaan ensin nukahdettua ja perhepedissä nukutaan edelleen, kun ei tyttö ole oikein omaan sänkyyn suostunut nukkumaan (herää aina, kun hänet sinne nostetaan).
Kyllä tuossa tytössä on ollut ihmettelyä, kun hän vaikuttaa muka paljon vanhemmalta kuin oikeasti on... tapittaisi silmät selällään kaikkea vaikka koko päivän, kun pitäisi nukkua. Pitää ja nostaa päätään, vaikkei vielä pitäisikään... Moni muukin on sanonut samaa, kun on nähnyt kuvia, joita tytöstä on otettu (pidämme nettiblogia tytöstä). Juuri sain meiliä yhdeltä entiseltä työkaverilta, että tyttö näyttää kuvissa paremminkin parin kuukauden ikäiseltä napittavine silmineen kuin vastasyntyneeltä alle kahden viikon ikäiseltä.
Terveydenhoitajakin ehti meillä käymään tuossa tiistaina ja painoa oli kertynyt hyvin. Tiistaina oltiin enää 30 g syntymäpainon alapuolella ja näin ollen neljän päivän aikana oli tullut lisää 175 g. Ilmeisesti siis maitoa ainakin riittää...
Tuli muuten yksi kysymys mieleen eli oletteko te muut täyttäneet lapsettomuusklinikalle sellaisen lomakkeen lapsen syntymästä? Jos olette, niin mitä olette laittaneet siihen nimi kohtaan? Eli lapsen oikean tulevan nimen vai?
Nyt on varmaan taas mentävä, kun tyttö huutaa. Ei ole taas vaihteeksi nukkunut päiväunia, kun pitää tapittaa ja katsella kaikkea sillä seurauksella, että nyt ollaan sitten taa yliväsyneitä...
Palaillaan taas. Ehkä sitten saan aikaiseksi sen synnytyskertomuksenkin.
terveisin, Sk-78 + Wilmis 1 vko 4 vrk
Kiva että löysitte tälle puolelle!
Toivottavasti WAW saatte pojan vasenta puolta aktivoitua. Olen itse ft vaikka en kylläkään lasten ja hyvältä kuulosti ne jutut mitä olette jo tehneet. Voihan olla että poika kehittyy vaan vähän hitaammin omaan tahtiinsa ja alkaa pian käyttämään myös vasenta puoltaan!
Mukava kuulla SK-78 että vauva-arki on lähtenyt kivasti sujumaan ja tyttö on kasvanut hyvin. Teidän tyttö sai kehittyä masussa niin pitkään ja isoksi että on varmaan sen vuoksi vähän kehityksestä edellä.
Meillä on huomenna ristiäiset ja siis aikamoinen hulabaloo edessä kun isovanhemmat tulee tänään toiselta puolelta Suomea. No kaikki järjestelyt on tehty, toivottavasti kaikki sujuis hyvin. Itse olen aika kova stressaamaan ja siksi varmaan viime yön unet jäivät vähäisiksi. No olihan tytöllä myös osuutta asiaan, nukahti kunnolla vasta kolmelta...
Hyvät viikonloput, palailen kun ollaan saatu tytölle nimi!
T: Lazo + neiti 7 vk ja risat
No niin löysin minäkin tieni tänne...
Meillä ristiäiset ovat 2 vko kuluttua, niitä tässä vähän järjestelty. Uskomattoman vaikeaa saada kirkko, pappi ja kahvittelupaikka samalle päivälle... niin ja mielellään vielä niin että kummitkin pääsevät paikalle.
Wawilla oli pään asento-ongelmaa...meillä sama asia tarkkailussa, sillä ilmeisesti perätilan vuoksi pää on hieman muotoutunut ja katselee mielummin oikealle. Lastenlääkäri kirjasi asian poislähtötarkastukseen ja kehoitti seuraamaan tilanteen kehittymistä neuvolassa. Terveydenhoitajmme ei ottanut asiaan mitään kantaa, vaikka asiasta kysyin, saa nähdä ottaako asian esille jossain vaiheessa. jos ei niin tekisi mieli varata itse aika fysioterpeutille. Tuntuu nimittäin turhalta jos siihen nyt voisi vaikuttaa asentohoidolla tai jos kyse onkin jostain muusta. Olemme kotona koettaneet asiaa huomioida juuri nukuttamisissa ja muilla virikkeillä. Olisi kuitenkin rauhoittavaa jos joku ammattilainenkin katsoisi...Milloin WAW teillä asia otettiin esille? Nytkö?
Meillä rytmi menee niin että nukkumaan n. 20.30-22.30, yöllä herätään kerran syömään 3.30-4.30 ja sitten aamulla joskus 7 jälkeen, tänään esim klo 8. Ihan kivasti saa siis itsekin nukkua, etukäteen odotin pahempaa. Päivällä nukkuu kahdet pidemmät päikkärit ja sitten niitä pikkutorkkuja. Varsinkin ulkoillessa nukahtaa ja nukkuu hyvin. Kärryttely onkin kivaa kun saa itsekin tuulettaa päätä.
Jaa, nyt kuului kutsu, joten kuulumisiin!
Meillä on takana melkoisen hankala viikko, poitsu on ollut todella itkuinen rokotusten jälkeen. Nyt tuntuu helpottavan, toivottavasti päästään taas normaaliin rytmiin.
Me emme (muistaakseni...) saaneet nkl:lta mitään lomaketta täytettäväksi, joten emme ole sinne virallisesti mitään ilmoitelleet. Syntymän jälkeenhän me kävimme epävirallisella vierailulla paikan päällä näyttämässä poikaa.
Meillä pään asentoa alettiin seurata vasta tuossa hieman alle 2kk:n iässä. Aikaisemmin siinä ei mielestäni ollutkaan mitään ongelmaa, sitten vain yhtäkkiä poika päätti vain katsella oikealle. Ehkäpä olimme sitten huomaamattamme kantaneet ja syöttäneet enemmän vain toisella puolella, en tiedä. Nyt tuntuu todella hankalalta korjata tilannetta, pojan mielestä maailmaa ei vain ole vasemmalla... Mieluummin katsellaan vaikka valkoista seinää oikealla puolella kuin leluja vasemmalla :) Kyllä pää kuitenkin keskilinjan ylittää vasemmallekin. Pään lisäksi olen nyt yrittänyt tehdä vauvan kanssa keskilinjan ylityksiä käsilläkin.
Me emme ole alunperinkään saaneet lähetettä fysioterapeutille, edes sen velttouden takia. Yritin kyllä silloin jo sairaalassa kysellä asiasta, mutta lääkärin mielestä tarvetta sille ei ollut. Käytin sitten omat suhteeni hyväksi ja otin yhteyttä työpaikkani lasten fysioterapeuttiin. Minä olen itse puheterapeutti ja työskentelen siis fysioterapeutin kanssa samassa erityistyöntekijöiden tiimissä. Meidän fysioterapeutti on nyt tavallisesta poiketen tehnyt meidän pojan arviot jopa kotikäynteinä ;) Fysioterapeutin mukaan en ollut ollenkaan hätäillyt turhia, vaan fysioterapeutin ohjaus oli ka on vieläkin täysin paikallaan.
Asiasta kolmanteen...Minä kokeilin aluksi kantaa poikaa kantoliinassa, mutta en jotenkin päässyt sen makuun ollenkaan. Nyt saimme ristiäislahjaksi ergorepun ja siihen vielä babyinsertin ja tämä on aivan loistava! Nytkin poitsu vetelee sikeitä ergossa. Suosittelen!
WAW ja poika 2,5kk
Heippa!
Rankka viikonloppu takana, mutta kunnialla selvittiin ristiäisistä. Tyttö sai nimekseen Ava. Kaikki sujui hyvin, tyttö oli kiltisti ja esiintyi edukseen. Itselle iski tietenkin juhlien jälkeen flunssa ja nyt on veto ihan poissa.
Tänne on myös vihdoin löytynyt parempi rytmi nukkumisen suhteen. Nyt on useampi yö mennyt niin että Ava on nukahtanut n. klo 23. Syö kyllä tiuhemmin kuin ennen, olisikohan tämä nyt ensimmäinen tiheän imun kausi. Yölläkin saattaa syödä parin tunnin välein. Oma yöuni on siten rikkonaista, mutta pääasia ettei itkeskele vaan nukkuu syötön välit hyvin.
Ihanaa kun on kunnon pakkanen, oltiin eilenkin Avan kanssa ulkoilemassa, kun pakkasta täällä n. -10 astetta. Mutta voi olla että tänään jää väliin tämän oman flunssan vuoksi.
T: Lazo + Ava (pian 8 vk)
Nyt voisin yrittää kirjoitella jotain, kun tyttö vihdoin nukkuu eli nyt se synnytyskertomus. Menin siis silloin 6.1. sairaalaan ja käyrälläolon sekä lääkärintarkastuksen jälkeen siirryimme tarkkailuhuoneeseen odottelemaan käynnistyksen aloittamista. Tuolloin tarkastuksessa lääkäri katsoi kohdunsuun tilan, joka oli hieman kypsempi kuin silloin keskiviikkona ja kaulaa oli jäljellä noin 1 cm, mutta muuten tilanne oli ennallaan. Lauantaina sain kaksi cytotecia ja niillä saatiin kohdunkaula häviämään, mutta kohdunsuu ei auennut sen enempiä, joten mieskin lähti kotiin nukkumaan. Illalla supistukset kuitenkin voimistuivat ja niitä tuli koko yön tasaisesti 3-5 minuutin välein, mutta ne eivät saaneet aikaiseksi mitään enempiä ja näin ollen sain Petidin piikin, jotta sain edes muutaman tunnin torkuttua. Aamulla lääkärin tarkastaessa kohdunsuun tilanteen, oli kaikki edelleen ennallaan. Supistukset oli napakoita ja niitä tuli edelleen 5 minuutin välein. Sain vielä sunnuntaina 11 maissa yhden cytotecin kypsyttämään kohdunsuuta.
Synnytyssaliin pääsimme siirtymään siinä klo 14 maissa, kun lääkäri päätti puhkaista kalvot, vaikka kohdunsuu ei ollutkaan auki kuin yhdelle sormelle. Kalvojen puhkaisun yhteydessä ei tullut muuten yhtään lapsivettä ulos (lauantaina ultrassa lääkäri totesi, ettei sitä enää juuri ollutkaan kohdussa). Tunnin päästä kalvojen puhkaisusta aloitettiin oksitosiinitippa. Sitten alkoikin vähän jo tapahtua¿ tosin ei mitään kivaa, sillä sikiön sydänäänet tipahti yht¿äkkiä 60 ja sitten olikin sali täynnä hoitohenkilökuntaa lääkäri mukaan lukien. Onneksi tuo sen kertainen sydänäänten lasku meni nopeasti ohi, kun minut laitettiin kontalleen ja hengittämään happea ja lopulta todettiin, että se johtui osittain (tosin sydänäänten laskukin oli todellinen, muttei ehkä niin iso, kun laite antoi ymmärtää) ilmeisesti siitä, ettei laite saanut signaalia (laittoivat hetkeksi KTG-anturin mahan päälle ja sykkeet oli taas 130-140) ja näin ollen lapsen päähän laitettiin uusi STAN-piuha ja kone vaihdettiin.
Supparit kipeytyivät hiljalleen, mutta pärjäilin ilokaasulla melkein klo 19 asti, ennen kuin epiduraali laitettiin. Tuossa vaiheessa kohdunsuulla tapahtui edelleen muutosta, mutta aukeneminen loppui klo 21 jälkeen kokonaan, vaikka supistukset olivatkin kipeitä. Tuossa vaiheessa Wilmiksen sydänäänet alkoivat jälleen heitellä ja aina välillä käytiin alle 100:nkin. Kun iltavuoron hoitaja oli lähdössä, niin hän totesi, että huomenna nähdään ja silloin teitä varmasti on jo kolme eli kyllä lapsi syntyy nyt yöllä tavalla tai toisella ja niinhän siitä sitten kävi, että lapsi syntyi todellakin sillä toisella tavalla.
Siinä illan mittaan minulta otettiin jo valmiiksi verikokeita sectiota varten, vaikka vielä odoteltiinkin, että jotain alkaisi tapahtumaan itsestään. Lopulta lääkäri kuitenkin teki sectiopäätöksen klo 23.00 diagnoosilla pysähtynyt synnytys ja minut siirrettiin leikkaussaliin. Klo 23.52 tyttö olikin sitten maailmassa ja hänellä oli kuulemma ollut kova kiire päästä mausta pois kertoi kätilö jälkikäteen, sillä kun kohtu oli saatu auki, oli tyttö tullut vauhdilla ulos tyyliin ¿ottakaa koppi, minä tulen nyt¿. Siinä oli lääkärikin vähän nauranut, kun yleensä lapset pitää kuitenkin auttaa sieltä ulos¿
Sinänsä tuo synnytys kokemuksena oli ihan ok, eikä mulle mitään pelkoja jäänyt mahdollista toista synnytystä varten, mutta jos joskus olen uudelleen synnyttämään menossa, niin minulle tehdään synnytystapa-arvio ja keskustellaan tulevasta viimeistään kuukautta ennen synnytystä. Sinänsä oli hyvä, että lopulta päädyttiin tuohon sectioon, sillä voi olla, että olisin revennyt aika paljon kun tuo tyttö nyt kuitenkin oli noinkin kookas. Sen verran vielä, että samoin kuin Hymiksellä, niin minullekin jäi hyvä kuva leikkaussalin henkilökunnasta. Kaikki olivat kovasti mukana siinä, kun tyttö syntyi.
Sectiosta olen toipunut hyvin ja haavakin on ihan nätin näköinen. Välillä on oikein muistamista siinä, etten saa nostella mitään tyttöä painavampaa¿ Spinaalipuudutus oli ehkä se ikävin kokemus koko synnytyksessä. Ihanastihan se vei kaiken kivun ja nopeasti, mutta sitten iski horkka päälle ja yläkroppa peitettiin lämpöpeitoilla, kun aloin palella ihan hirveästi. Samoin tuosta spinaalipuudutuksesta toipuminen oli ikävää, kun tiesi jalkojensa olemassaolon, mutta ei voinut moneen tuntiin niitä liikuttaa¿sen koin todella ahdistavana. Ai niin sen unohdin tuossa sanoa, että jäljellä ollut lapsivesi oli muuten ihan vihreää, joten alkoi vissiin olla korkea aikakin saada tyttö ulos sieltä¿
Ensimmäisen tunnin tyttö vietti isänsä kanssa synnytyssalin puolella, kun mua kursittiin kokoon ja seurattiin siellä heräämössä. Verenpaineetkin laski aika paljon, kun menetin verta sen 800 g ja kun mun paineet on muutenkin tosi alhaiset. Kun pääsin synnytyssaliin takaisin, niin sain tytön kuitenkin rinnalleni hetkiseksi ja sain vähän aikaa imettääkin häntä, kunnes tyttö vietiin synnytysosastolle lastenhoitajien huomaan lopuksi yöksi noin klo kolmen aikaan. Sain tytön takaisin imetettäväksi siinä puoli seitsemän maissa, jonka jälkeen pääsin kokeilemaan vessassa käyntiäkin ja siirtymään osastolle. Vauvan sokereita seurattiin kanssa muutaman päivän ajan, mutta ei niissä mitään häikkää ollut. Vähän hän sai osastolla lisämaitoa, ennen kuin maito nousi rintoihin kunnolla. Sen jälkeen ollaan omilla maidoilla pärjätty.
Sitten tämän päivän kuulumisiin, niin täällä on aloitettu iltahuudot eli huudetaan joka ilta noin kuuden tunnin ajan lähes putkeen, lukuun ottamatta syömistaukoja ja muutamaa viiden minuutin torkahdusta. Eli masuvaivat jatkuvat ja cuplatonta kokeiltiin. Nyt kuitenkin vaihdettiin Rela-tippoihin, kun cuplaton ei tuntunut kuitenkaan ihan riittävästi auttavan. Täytyy katsoa nyt perjantaihin asti, kun pääsemme neuvolaan, että tehoaako nuo tipat, jos ei, niin sitten kysytään lisää neuvoja terveydenhoitajalta¿ Ajattelin kyllä soittaa ensi viikolla vyöhyketerapeutille, jos tuo huuto edelleen jatkuu. Onneksi kuitenkin sen jälkeen, kun saadaan siinä kahden aikaan yöllä unen päästä kiinni, niin tyttö nukkuu tuonne puoli seitsemään ¿ seitsemään asti eli vanhemmatkin saavat edes vähän nukutuksi ja senkin jälkeen syönnin jälkeen jatketaan nukkumista yleensä yhdeksään ¿ puoli yhteentoista saakka. On tuo silti ikävää kuunnella, kun toinen huutaa kurkku suorana, eikä itse voi tehdä muuta kuin pitää sylissä ja yrittää tyynnytellä. Tulee aina pelättyä, että tyttö huutaa itsensä hengiltä, kun välillä tyhjää keuhkot kokonaan ja menee hetki ennen kuin hengittää uudelleen (sekin sekunti on muuten sillä hetkellä järkyttävän pitkä ja pelästyttää todella). No nyt kuitenkin lähden hetkeksi nukkumaan, kun tyttö on vielä unten mailla. Palaillaan taas!
Terveisin, sk-78 + Wilmis n. 2,5 vko
Oliko se WAW, jolla oli se istukka pienen kokoinen, niin mulla oli sitten täysin päinvastoin eli mulla oli kookas istukka. Se painoi 720 g (oliko se, että keskiarvo on noin 500 g). Kätilö sanoi, että jossain uusissa tutkimuksissa on todettu, että tuo iso istukka saattaa olla yksi syy alkuraskauden voimakkaaseen pahoinvointiin...eli ei ihme, että voin niin huonosti raskauden alussa. Tuon lisäksi, että istukka oli kooka oli siinä myös pieni lisäistukka.
Mutta se tältä erää...
Kaikkien päivät taitavat olla täynnä vauvatohinaa :) Ja hyvä niin!
Meillä Eikka on päiväunilla, ihan kohta pitäisi alkaa heräilemään.
Mekin olemme suunnitelleet kestoilun (tai tarkemmin osakestoilun) aloittamista, mutta se on koko ajan jäänyt. Minä en oikein tiedä mistä aloittaisin, vaihtoehtoja on niin paljon! Olin tällä viikolla kestovaippailun esittelytilaisuudessa ja siellä meidän " paikallisosasto" lupasi lainata kokeilupakkausta, jotta pääsisin hieman kokeilemaan erilaisia vaippavaihtoehtoja. Ehkäpä me sitten pääsemme alkuun! Mitä kestovaippoja te Lazo käytätte?
Ja ehkäisystä. Me emme ole ottaneet mitään ehkäisyä käyttöön. Olisihan se melkoinen ihme, jos tässä raskaaksi tulisi! En oikein jaksa uskoa, että niin pääsisi käymään ja jos käy, niin se on sitten positiivinen uutinen :) Vaikka toki lapsille olisi mukava saada hieman enemmän ikäeroa kuin vuosi, siis ihan meidän vanhempien jaksamisen näkökulmasta. Mutta pidän raskautumista kuitenkin niiiiiiin epätodennäköisenä, että emme ole jaksaneet miettiä ehkäisyä. Minulla ei ole myöskään kuukautiset alkaneet, mutta jos niiden alun myötä endokivut palaavat, niin sitten pitää miettiä e-pillereitä ihan endon kurissa pitämisen takia.
Me olimme eilen allergialääkärillä maitoallergiaepäilyn vuoksi. Mutta lääkäri ei ollut kovin huolissaan, sanoi ettei Eikalle voi vielä tehdä edes ihotestiä koska iho on keskosuuden takia vielä liian pehmeä. Oireina meillä on vihreä ja todella haiseva kakka, muttei iho-oireita. Jäämme siis vain seuraamaan tilannetta.
Eikkakin kerkesi tässä heräämään ja ollaan jo syöty ja vaihdettu vaipatkin, nyt lähdetään lattialle leikkimään!
pitkästä aikaa kuulumisia....tyttö on ottanutu kasvupyrähdyksen, 2 kk ja pituutta 58.5 cm, paino 5.3 kg. Nyt ollaan kärsitty flunssasta koko perhe. Väsymys on valtava kun vahtaan tytön hengittämistä öisinkin ja kun omakin nenä on tukossa, heräilen myös sen vuoksi. Rahina on kova, käytiin ihan päivystyksessäkin ja kontrolli on huomenna.
Muuten meillä on mennyt hyvin, aurinkoinen ja hymyilevä tyttö. Yötkin sujuvat 3.5-6 tunnin pätkiä nukkuen, joten ilman tätä flunssaa meillä oltaisiin ihan pirteitä.
Me ei ole vielä oltu erossa tytöstä, mutta eipä meillä olekaan isovanhempia lähellä asumassa. Olemme miehen kanssa olleet tytön kanssa vuorotellen, joten omia asioita olen käynyt hoitelemassa itseksenikin. Emme kyllä ole vielä edes huomanneet kaivata kahdenkeskistä aikaa...mutta me onkin aina viihdytty työpäivän ja harrastusten jälkeen kotona puuhailun parissa.
Me on käytetty kestovaippoja kotona päivisin ihan alusta asti.Päätettiin niitä kokeilla ja ollaan oltu tosi tyytyväisiä. Meillä on ollut käytössä PUL kuoret ja harsot sekä flanelli-imut (ä-pakkauksen, sain niitä lisää kavereilta). Nyt pitäisi alkaa miettimään uusia ratkaisuja, kun olisi tarve paremmalle imulle. Aikamoinen viidakko nämä kestovaipparatkaisut ovat. Melkein se on kokeiltava että mikä itselle sopii, on niin erilaisia vauvat ja tarpeet. Öisin käytetään kertiksiä.
Mukavakuulla muidenkin kuulumisia! Kiva että Waw pääongelmat helpottivat! On muuten täm' kehitysvauhti yllättänyt minut täysin, yhtäkkiä alkoi jokeltelu, esineiden seuraaminen, seurustelu jne.
Kuulumisiin, hymis
Kirjoittelempa minäkin kuulumisia pitkästä aikaa.
Inhottavaa Hymis että teillä on kans flunssaa, meillä on ollut Avalla kans jo 2 kertaa, mutta ollaan selvitty kotikonstein. Parhaiten sain limaa irtoamaan nenästä keittosuolatipoilla ja sen jälkeen pikku niistäjällä.
Oltiin viikonloppuna ekaa kertaa mummolassa Pohjanmaalla tytön kanssa. Matka sujui hyvin, tyttö nukkui lähes koko ajan ja söi vain kerran 5 tunnin ajon aikana.
Kestovaipoista...meillä alkuun oli käytössä vain harsot ja villahousut, nyt olen ostanut muutaman taskuvaipan (ovat tosi käteviä, saa pienen paketin, miehen suosikkeja), muutaman sisävaipan (Tirsokas, Happy snappi), nauhavaippoja (näistä kokoan yövaippapaketin lisäimujen kanssa) sekä olen ommellu itse vanhoista pyyhkeistä ja kankaista sisävaippoja noiden Snappi vaippojen mallilla. Kaikista näistä vaipoista olen tykännut ja lisäimuja laitan tarpeen mukaan. Niitä olen ostanut valmiina ja myös ommellut itse vanhoista pyyhkeistä. Parhaan vaihtoehdon löytää vain kokeilemalla, onneksi vaippojen jälleenmyyntiarvo on hyvä jos joku ei sovikaan omale lapselle!
Mutta nyt täytyy lähteä ulkoilemaan.
T: Lazo + Ava 2,5 kk
Kun hetki tässä on varmaan vielä aikaa, ennen kuin tyttö herää... on nimittäin nukkunut jo miltei kolmen tunnin päikkärit. Ei sen puoleen sais kyllä kohta herätäkin, jotta sais ite helpotusta noihin rintoihin.
Meillä on sujunut ihan hyvin ja vatsanväänteitä ei oikeastaan enää huudeta samalla tavalla kuin ennen. Välillä tosin vääntää masussa niin paljon, että tulee pieni itkukin, mutta itku loppuu yleensä, kun lähtee tytön kanssa vähän liikkeelle tai ottaa syliin, jos hän herää siihen kipuun. Nukkumaan menon kanssa joudutaan tekemään edelleen työtä ja silloin saattaa neiti itkeäkin 5-20 minuuttiin, kun uni ei muuten tule. Eli uni tehdään yleensä itkemällä. Nukkumaan meillä päästään illalla edelleen siinä klo 23-24 välillä, mutta onneksi sitten nukutaankin yleensä pitkiä pätkiä (toissayönäkin tyttö nukahti noin 00.15 ja heräs syömään ekan kerran vasta puoli seittemältä...).
Viimeyönä saimme tytön nukkumaan ensimmäistä kertaa omaan sänkyynsäkin. Meillä on pinnasänky laitettu sellaiseksi sivuvaunuksi sängyn viereen mun puolelle ja siitä on otettu se yksi laita pois kokonaan. Oli se helpotus, että tuo vihdoin onnistui, kun nyt mullakin on tilaa nukkua. Löysin nimittäin viime viikolla muutamanakin yönä itseni sängyn jalkopäästä nukumasta, kun tyttö liikkuu unissaan sen verran. Tytön jalat kyllä pysyy paikallaan, mutta pää lähtee kiertämään muhun päin ja lopulta siis tyttö on käytännössä poikittain ja minä siellä pienessä kolmiossa jalkopäässä.
Neuvolassa käytiin myös viime viikolla niin minä kuin tyttökin. Kummallakin kaikki oli ok ja tytöllä on nyt painoa 5140g ja pituutta 55 cm. Itselläni paino oli laskenut nyt niin paljon, että kaikki mitä raskauden aikana tuli on nyt lähtenyt. Olen siis samassa painossa kuin silloin kesällä laihduttuani sen yhdeksän kiloa pahoinvoinnin takia.
Mut nyt jää teidän muiden kuulumiset kommentoimatta, kun tuo tyttö alkoi ähisemään tuolla vaunuissa. Palaillaan!
terveisin, sk-78 + Wilmis 6vko
No hei vaan! Olinpas täällä pitkästä aikaa ja sattui tämä ketju silmiini, Ihanaa Waw kun laittelit kuulumisia.
Meillä typy täyttää ensi viikolla 4 kk ja tosiaan, nämä kotiäidin päivät ovat täynnä touhua :) En käsitä minne aika kuluu, olen ollut jo 5 kk kotona ja jäljellä on samanverran.... Apua. Nykyisten suunnitelmien mukaan palaan syksyllä osa-aikaisena töihin, hoidamme typyä vuorotellen, eli hoitopaikkaa emme vielä katsele. No saa nähdä muuttuvatko suunnitelmat vielä.
Meillä kasvu jatkuu kiivaana, 3 kk neuvolassa oli mitat 62 cm ja 6200 g... itse olen ollut tuon kokoinen 5 kk iässä :). Mahalleen opittiin kääntymään viime viikolla ja samoin kuin teillä Waw, pään kannattelu alkaa väsyttämään aika pian ja silloin huudellaan äitiä/isää apuun. Selälleen kääntymistä ei ole vielä kokeillut.
Meilläkin mennään nukkumaan yhdeksän maissa ja nukutaan 11-12 tunnin unet, parilla herätyksellä. Ihan mukavasti siis. Päiväunet ovat kyllä lyhentyneet ja harventuneet, yleensä yhdet pidemmät (2 h) ja parit lyhyemmät (1 h) päivän aikana.
Mitäs muuta... kävimme klinikalla näytillä, olivat kovasti ilahtuneita. Niin ja kestovaippalua harrastamme edelleen, tein itse sisätäyttövaippoja Käsityölehden ohjeilla. Niitä käytämme PUL kuorien kanssa. Olemme olleet tosi tyytyväisiä niiden toimivuuteen. Kiinteitä emme ole vielä aloittaneet, harkinnassa on että aloittelisimme maistelun 5 kk iässä jos ensi viikon neuvolassa kasvu on ollut riittävää, eli tarvetta lisäravinnolle ei vielä ole.
Olisi mukava kuuulla teidän muidenkin kuulumisia!
Terveisin,
hymis
Kiva kun pisti tämä ketju taas silmään..olenkin ollut jonkin aikaa poissa koneelta kun ollaan vähän reissattu kun mieskin on pitänyt vielä isyys-ja talvilomaa...
Joo aika menee tosiaan vauhdilla, neidillä on ikää jo 4,5 kk. Kivasti on sujunut,välillä on tytöllä ollut imemislakkoja, mutta nyt näyttää nekin helpottavan. Tänään aloitettiin kuitenkin perunavellin syönti, hyvin maistui. 4 kk mitat olivat 60 cm ja 6850 g eli tosi hyvin ollaan rintamaidolla kasvettu pienen alkukoon jälkeen.
Tyttö on erittäin aktiivinen lattialla. Mahalle on kääntynyt useasti ja kerran mahalta jo selällekin. Tykkää tosi paljon olla lattialla ja siksi varmaan on hyvin kehittynyt. Yöt on alkaneet myös sujua paremmin, yöunille mennään klo 21 ja nukutaan 11-12 tuntia, siinä välillä 1-2 syonti kertaa. Muutenkin on tullut sellainen hyvä päivärytmi, josta täytyy kyllä pitää kiinni...
Kiva että teilläkin sujuu hyvin. Ja ihanaa että käytätte myös kestovaippoja!
Joo tuntuu kyllä kauhealta että lokakuussa loppuu äitiysloma. Menen varmaan myös osittain töihin ja mies hoitaa silloin kotona.
Mutta palaillaan taas!
T: Lazo + Ava 4,5 kk
Täällä kirjoittaa yksi onnellinen, mutta todella väsynyt äiti. On mukava lukea teidän pitkistä öistänne toivoen samalla, että kunpa meilläkin sitten joskus edes...
Meillä yöt ovat rauhattomia, vaikka nukkumaan päästäänkin siinä yhdeksän-kymmenen aikoihin. Tähän mennessä löytyy ainoastaan yksi yö, kun tytsy on herännyt vain kerran syömään. Normaalisti se on vähintään kolme-neljä kertaa yössä ja vielä ylleisempää on se, että herätään noin 1,5-2 tunnin välein eikä millään muulla unenpäästä saada kiinni kuin tissin avulla. Aamuisinkin tyttö toteaa tuossa seitsemän pintaan, että nyt on aamu ja pitää nousta ylös eli se niistä aamu unista... Kunpa saisi jo aloittaa sen unikoulun... Päiväuniakaan ei meillä oikein suostuta nukkumaan. Välillä tosin onneksi nukkuu kolmekin tuntia putkeen, mutta normaalimpaa on, että nukutaan muutamat puolen tunnin - tunnin unet. Mukaan mahtuu useampiakin sellaisia päiviä, että klo 7-21 välillä nukutaan vaan kolme puolen tunnin pätkää. No onneksi tyttö viihtyy itsekseen lattialla leikkimatollaan tai sitten sitterissä, niin saa itse edes syötyä.
Nyt meilläkin on nyt ollut ne ristiäiset (jo yli kuukausi sitten) ja tytöstä tuli Säde Meeri Johanna. Säde nimi kuvaa hyvin tyttöä, kun hän on ollut alusta asti niin aurikoinen ja iloinen. Muutenkin meillä on sellainen tarkkaavainen tyttö, jonka pitää tapittaa silmät isoina tätä maailmaa...ehkä sen takia ei osaa oikein nukkuakaan. Masuhuudoista meillä ollaan päästy lähes kokonaan ja olen alkanut purkamaan omaa diettiäni hyvällä menestyksellä. Tällä hetkellä voi sanoa, että tomaatti ja suklaa aiheuttavat varmasti oireita, jos niitä erehdyn syömään, mutta kyllä niitä vielä muitakin ilmeisesti on, en vain ole saanut yksilöidyksi, että mitä.
Säde on myös erittäin liikkuvaista sorttia ja sana elohiiri kuvaa häntä siinä suhteessa parhaiten. Istumaan on pungettu sylissä jo yli kuukauden ja nyt yritetään sylissä punnertaa istumasta pystyyn. Ja koko ajan on siis kauhea häsellys menossa. Vielä ei kuitenkaan olla käännytty selältä mahalleen, vaikka kaukana se ei varmaankaan ole. Mahalta selälleen tyttö on kierahtanyt muutaman kerran, kun on pää kenossa katsottu jotain. Yöllä löydän tytön poikittain pinnasängystä (pää yleensä siinä meidän sängyn ja pinniksen välissä olevan pehmusteen päällä), kun herään häntä syöttämään. Ja ikäähän siis oli nyt 3kk + 1 vko. Kädet meillä keksittiin tuossa muutama viikko takaperin ja nyt jo tarrataan aika hyvin eri esineisiin (mm. Liberolta saatuun kukkaan, joku roikkuu leikkimaton päällä).
Vaikka tämä elämä onkin ollut aika rankkaa vähäisten unien takia, niin onnellinen olen silti. Ehtiihän sitä sitten myöhemmin nukkumaan...
Tuosta äitiysloman loppumisesta, niin sitä on täälläkin jouduttu jo ajattemaan ja itse näillä näkymin lähden työelämään takaisin jo syyskuun puolella (työttömän kun on pakko ottaa paikka vastaan, jos sellainen on tarjolla ja varsinkin, jos siitä on tulossa työsopimus, joka muuttuu mahdollisesti vakkaripaikaksi). Näin ollen jouduin jo jättämään hoitopaikkahakemuksenkin. Täällä Mäntsälässä, kun tämä hoitopaikka tilanne on todella huono, niin hakemuskin on hyvä jättää jo reippaasti ennen viimeistä hakuaikaa. Tosin yritämme kyllä kaikin järjestelyin viivyttää tuota hoitopaikkaan laittamista. Ollaan nimittäin saamassa siihen ainakin tilapäistä apua isovanhemmista, jotka mahdollisesti siirtävät lomiaan ja miehenikin pitää viimeiset vanhempainvapaan päivät, jotta saa sen isyysloman jatkon jne. Näin ollen saamme tytön edes 10 kk ikäiseksi ennen hoitoon laittamista. Jos joudumme laittamaan hänet hoitoon jo lokakuun alussa, niin hän täyttää vasta 9 kk:tta sen kuun 7 pvä:nä ja vanhempainvapaa loppuu jo 29.9. No yritän kuitenkin olemaan ajattelematta asiaan sen enempää, jotta pystyn nauttimaan tästä jäljellä olevasta ajasta ja kun sain tuo hakemuksenkin jo laitettua.
Mutta nyt jatkan muita hommia, kun olen tätä kirjoittanut jo yli 2 tuntia (tyttö nukkunut tässä välissä pari 15 minuutin pätkään, joista toisen sylissä ja leikkinyt vieressä sekä sylissä). Nyt Säde nukkuu kuitenkin ulkona (tai siis nukkunut noin puoli tuntia) ja näin ollen voisi vaikka pestä hieman pyykkiä ja levätä itsekin. Tosin tuosta nukahtamisesta jäi hiukan paha mieli itselle, kun laitoin tytön vaan rattaisiin, jonne hän nukahti, kun oli itkenyt muutaman minuutin (oli ihan umpi väsynyt, kun ei nukahtanut edes tissille). Olenkohan huono äiti, kun annan tytön nukahtaa itkuun? Mutta sinne hän kuitenkin nukahti parissa minuutissa. Palaillaan taas, kunhan ehdin kirjoittamaan!
terveisin, sk-78 ja Säde
neidin mitat eli toissa viikolla 3 kk neuvolassa oli pituutta 60 cm ja painoa 6190 g.
ja terveisiä neuvolasta. Meidän Eikka (nimeksi tuli siis Eino) täytti tänään 3kk ja painoa on nyt hieman alle 5kg, pituutta 59cm. Myös me aloitimme tänään kiinteät. Minullekin tuli yllätyksenä, että keskosille kiinteät aloitetaan muita aiemmin. Mutta tänään siis testasimme heti aamulla maissivelliä, hyvin maistui. Toivotaan, että iltavellin avulla saamme jatkossa pojan tankattua sikeille unille hieman aikaisemmin :) Tällä hetkellä meillä mennään yöunille noin klo 23, parempaan suuntaan ollaan koko ajan menossa.
Eikan pään asento on nyt parantunut, kääntelee jo päätänsä vasemmallekin. Aika yhtäkkiä tilanne sen osalta muuttui. Täältä palstalta luin yksi päivä ketjua, jossa oli keskustelua tuosta pään asenosta ja lähes kaikilla ketjuun kirjoittaneiden imukupin avulla syntyneillä vauvoilla on ollut pään kanssa ongelmia. Joten ehkäpä meilläkin syynä oli imukuppisynnytys.
Mekin olemme jo jättäneet Eikka hoitoon ja käyneet elokuvissa. Kännykkää piti pitää koko ajan värinähälytyksellä, mutta muuten selvisimme ihan hyvin ;)
Tänään onkin kova pakkaspäivä, meillä Eikka on ollut sisällä koko päivän. Olen pitänyt pakkasrajana noin 15 astetta ja ajattelin, että sitten kun on 5kg täynnä niin alan joustaa siinä hieman enemmän. Nämä kylmät päivät ovat päikkäreiden kannalta todella ongelmallisia, kun sisällä ei uni oíkein tule... Nytkin on valvottu koko päivä vaikka normaalisti oltaisiin jo nukuttu ulkona monta tuntia! Minä olin ajatellut siivoilla tänään, mutta en ole päässyt vielä edes alkuun. Tätäkin olen kirjoittanut toista tuntia, kun vähän väliä pitää juosta viihdyttämään poitsua!
Ja taas mennään laittamaan tuttia, jospa yritettäisiin syödä taas välillä...
Moikka pitkästä aikaa! Oli kiva lukea Atsalean kuulumisia!
Meillä tuli neidille viime viikolla 2 kk täyteen ja 5 kiloa paukahti rikki. Pituus oli 54 cm. Eli neiti on lähes tuplannut painonsa eikä keskosuudesa ole enää tietoakaan. Erilaisia käytäntöjä tuntuu neuvoloiden välillä olla WAW, kun viime neuvolassa meille sanottiin että jos tyttö kasvaa hyvin niin voidaan mennä pelkällä rintamaidolla 6 kk asti. No sitähän ei vielä tiedä miten maito riittää ja miten tyttö sillä kasvaa.
Meilläkin on rytmi jo vään parempi, yleensä saadaan tyttö yöunille jo ennen puoltayötä, jee. Toisinaan valvoo melkein koko päivän, mutta tänään taas on nukkunut paljon, eli ei mitään selkeää päivärytmiä ole vielä löytynyt. Iltaisin neiti on kyllä erittäin virkeä ja ottaa tosi hyvin katsekontaktia ja juttelee. Eilen otettiin muuten rota viruksen ensimmäinen osa.
Käyttääkös teistä muuten kukaan kestovaippoja? Me ollaan nyt käytetty jo monta viikkoa niitä pelkästään ja hyvin ovat pitäneet, myös vauvan iho on pysynyt hyvänä.
Tänään oli synnytyksen jälkitarkastuskin. Mtes te muut meinaatte tehdä ehkäisyn kanssa? Hassu kysyä kun vauvoja ollaan kaikki yritetty vuosia. Mutta monestihan se toinen tulee paljon helpommin. Me aiotaan käyttää kondomia nyt ainakin jonkin aikaa, mutta kyllähän se toinenkin lapsi olisi haaveissa vielä joskus...mutta ei ihan vielä!
T: Lazo + Ava 2 kk ja risat
mitäs kaikille kuuluu? Huomasin, että helmikuussa ollaan viimeksi vaihdettu kuulumisia, niin se aika hurahtaa! Tytöt ja pojat kasvavat vauhdilla!
Meillä Eikka täyttää huomenna 5kk. Painoa on jo reilu 6200g (meille tämä on jo paljon :) ) ja pituutta reilu 62cm. Poika on oikein reipas ja helppo vauva (koputetaan puuta). Meillä nukutaan vihdoinkin yöt todella hyvin, välillä jo kokonaisia öitäkin, mutta maksimissaan siis kerran syödään yön aikana. Illallakin nukahdtaan jo noin ysiltä mikä on juhlaa aikaisempaan verrattuna. Ja päivälläkin vedelleen parit pitkät päikkärit. Tosin päiväunet ovat alkaneet lyhentyä, taitaa pojan ruokahalu kasvaa.
Hereillä olleessaan Eikka tykkää touhuta lattialla ja ei kaipaa sylissä kantelua. Pään kannattelu on edelleen hieman heikkoa ja sen vuoksi vatsallaan oloon tuskastutaan nopeasti. Eikka tosin jo kääntyy raivon vallassa mahalta selälleen pään painon viemänä :) Ja alkuviikosta opittiin kääntymään myös selältä vatsalleen.
Kiinteitä meillä on syöty kuukauden verran ja hyvin maistuvat. Eilen sain neuvolassa ohjeeksi aloittaa myös lihat.
Mekin hurahdettiin alkuvuodesta kestovaippoihin ja nyt olemme jo ahkeria kestoilijoita ja hyvin on sujunut.
Päivät menevät nopeasti ja koko äippäloma tuntuu häviävän alta! Tuntuu että sosiaalinen elämä kerhoineen ja kyläilyineen muiden mammojen kanssa on vilkkaampaa kuin koskaan! vViihdyn siis kotona paremmin kuin hyvin :) Minä olen ajatellut jäädä syksystä kotiin, vielä on vain mietinnässä että mihin asti hoitovapaata aluksi hakisi. Todennäköisesti syksyyn 2008.
Toivottavasti ehditte näkemään tämän ennen kuin ketju taas häviää. kirjoitelkaapa kuulumisia!
tällä palstalla on kirjoittajia niin paljon, että ketju näköjään tippuu todella alas todella nopeasti :)
Meillä oli tänään neuvola ja painoa on jo melkein 4400g. Painon ja pituuden osalta kaikki on mennyt todella hyvin. Nyt sitten tarkkailuun pääsi pään asento... Soitin jo itsekin viime viikolla fysioterapeutille, koska poikamme pitää lähes aina päätä oikealle käännettynä. Olemme kovasti yrittäneet viritellä kaikkea mahdollista kiinnostavaa (foliopaperista alkaen ;) vasemmalle puolelle ja toki pyrimme huomioimaan pään asennon myös kannettaessa, mutta mikään ei ole vielä oikein tehonnut. Fysioterapeuttihan on jo nähnyt poikaamme velttouden takia muutaman kerran ja nyt tulee sitten vielä vilkaisemaan tuota pään asentoakin vielä. Neuvolan terveydenhoitaja kokeili niskan ja kaulan ja ei ainakaan mitään jäykkyyttä huomannut. Ja poika kyllä on todistettavasti kääntänyt päätä vasemmallekin, mutta melko harvinaista se on. Nyt on sitten jo kallokin päässyt muovautumaan... Nyt meidän pitää oikein tehostetusti aktivoida vasenta puolta ja nukuttaa ainoastaan vasemmalla kyljellä kunnes tilanne paranee. Ja onneksi kallon luut muovautuvat kuulemma yksivuotiaaksi asti, joten aivan vinokalloiseksi ei toivottavasti jäädä. :)
Tiistaina meillä oli ensimmäiset rokotukset sen rokotetutkimuksen puitteissa. Lisäksi oli lääkärin tutkimus ja verikoe. Verikoetta otettaessa (käsitaipeesta) poika huusi kuin syötävä :( Ja koko loppuillan oli TODELLA itkuinen, ei ollut oikein edes rauhoitettavissa. Lopulta nukahti kainaloon ja annoin nukkua kainalossani koko yön. Itse olin sitten täysin jumissa aamulla :) Mitään muita oireita ärtyvyyden lisäksi ei ole ilmennyt. Seuraamme oirepäiväkirjan avulla viikon verran oireita ja lämpöä.
Siinä taas meidän kuulumisia, mitäs muille vauvoille kuuluu?